Eu jäsenmaksuista

Suomen jäsenmaksu EU:n suurin
Miksi Suomi maksaa EU-maista kaikessa eniten kun maksut lasketaan asukasta kohden. Näin EU-vaalien lähestyessä on hyvä tiedostaa, että Suomen MEPit katsovat edustavansa EU:ta, ei Suomea. Suomi ostaa kavereita esittämällä rikasta maata, jolla on varaa avustaa muita EU-maita.

Miksi maksamme enemmän
Suomen hintataso on korkea. Lisäksi pohjoisen sijaintimme takia asumiskustannukset ovat korkeammat kuin Etelä-Euroopan lämpimissä maissa. Pitkät etäisyydet nostavat liikkumisen kuluja. Korkea verotus johtaa korkeisiin palkkoihin ja heikentää kilpailukykyämme niin viennin kuin tuonninkin yhteydessä.

Suomen jäsenmaksut per asukas EU:lle ovat unionin korkeimmat kun huomioidaan euron ostovoima. Ostovoima tarkoittaa sitä, että samat tuotteet ja palvelut, jotka Suomessa maksavat 108 euroa maksavat Virossa 81 euroa (2023 ostovoimatilasto).

Viro on käytännössä velaton maa, joka saa suuria EU-tukia. Vähän kaikkialla näkee kylttejä, että tämä on rahoitettu EU-rahalla. Viro tulee ohittamaan Suomen oikealta ja vasemmalta tämän vuosikymmenen aikana, koska sen talous on terveellä pohjalla ja päättäjät eivät haahuile kaiken kivan ja humanitaarisen perään. Toki hinnat ovat Virossakin nousseet.

Suomi rikas maa, todellakin
VVM ”Suomi maksaa enemmän kuin saa, koska on keskimääräistä vauraampi jäsenmaa. Tämä koskee niin elpymisvälinettä kuin EU:n budjettia yleensäkin, sillä unionin perusperiaatteisiin kuuluu elintasoerojen kaventaminen.” Ovatko sivut jääneet päivittämättä Marinin hallituksen lähdön jälkeen?

Tanska on nettomaksaja, 146 euroa asukasta kohti. Suomen nettomaksuosuus on 144 euroa.

Tanskan BKT asukasta kohti on 63.393 euroa, Suomen 47.929 euroa. Velat asukasta kohti Tanskassa on puolet Suomea pienemmät, 19.081 euroa Tanska, 35.372 euroa Suomi. Paljon käytetty mittari julkinen velka per BKT on Tanskalla 30 %, Suomella 74 %. Suomi on matkalla täyteen sataan prosenttiin. Todella rikkaita olemme.

Italiakin on ollut nettomaksaja, 66 euroa asukasta kohti. Köyhä Italia sai elpymisrahaa 1155 euroa, rikas Suomi 380 euroa.

Kirjoitin 2020 elpymisrahastosta: ”Italiassa arvonlisävero on 22 %, Suomessa 24. Italiassa ruoan arvonlisävero on 4 %, Suomessa 14. Italian arvonlisäveron nostaminen Suomen tasolle toisi Italian valtiolle lisätuloja 15 miljardia euroa, vaikkei pimeisiin maksuihin ja mafiamaksuihin puututtaisikaan.”

Miksi Suomi ei vaadi Italian korottavan arvonlisäveroaan, jotta sen velkaisuus edes hieman hellittäisi. Vieraskorea Suomi ei tällaista esitä, mutta valmistelee kuitenkin suomalaisten oman arvonlisäveron korottamista.

Miten EU-jäsenmaksu määräytyy?
Kun suomalainen pakko-ostaa uuden HDTV:n television 600 eurolla, Suomi perii siitä 116 euron arvonlisäveron. Tästä verosta Suomi maksaa jäsenmaksua EU:lle 1,45 euroa.

Bruttokansantulon jäsenmaksuosuus on arvonlisäveroa suurempi. BKT ja arvonlisäveropohja vaikuttavat samansuuntaisesti EU-jäsenmaksuun. Mitä suurempi BKT, sitä enemmän maksetaan arvonlisäveroa. Suomen BKT perustuu suurelta osin velan kasvuun. Sen takia Suomen muita suuremmat maksut vain heikentävät suomalaisten asemaa. Köyhä Suomi maksaa rikkaamman Italian asuntoremontteja niin jäsenmaksun kuin elpymisrahaston kautta.

”Valtiovarainministeriön julkaiseman budjettiehdotuksen mukaan EU-maksut kasvavat lähes 35 prosenttia. Euroissa maksut nousevat vuoden 2024 noin 2,3 miljardista eurosta noin 3,1 miljardiin euroon vuonna 2027.” Suomi siis vaurastuu lisää valtiovelan kasvaessa?

Sairas nettomaksamisen illuusio
EU:n rahoituskuvio on sairas. Maksetaan korkeampia jäsenmaksuja, joista osa tai monille maille suurempi määrä palautetaan. Tällainen järjestely johtaa turhiin investointeihin, korruptioon, väärinkäytöksiin ja tuhlailuun.

Miksei Suomi saa itse päättää rahoistaan? Maksaisimme 312 euroa vähemmän jäsenmaksua ja alennettaisiin vaikka veroja, jos järkeviä investointeja ei löydy. Kuka uskoo, että joku EU-byrokraatti pystyy Suomea paremmin päättämään siitä, mikä on Suomelle parhaaksi.

EU-avustushakemukset kulkevat Brysseliin Business Finlandin ja ELY-keskusten kautta. Jo siinä syntyy kilpailuvääristymä ja korruption mahdollisuus.

Otetaan esimerkiksi tunnin juna hanke. Lähtökohtaisesti se on järjetön hanke. Se on kannattava kun säästynyt junamatka-aika hinnoitellaan tuloksi. Eihän se mitään tuloa ole. Se olisi tuloa vain, jos säästynyt aika käytettäisiin johonkin tuloa tuottavaan toimintaan. Jos aika käytetään television katsomiseen, olisi suomalaisille parempi hidastaa matka-aikaa. Sitä paitsi matkan aikana voi tehdä etätyötä. Miksi se olisi negatiivista kun korona-aikana ainakin kesämökki-alueemme oli kuin kello neljän ruuhka Helsingissä kun virkamiehet "tekivät etätöitä" kesämökillään.

Tunnin junaan EU antaisi hiluja. Länsirata Oy tiedotti 31.1.24 ”Tukea haettiin koko yhteyden rakentamissuunnitteluun sekä yhteysvälien Espoo–Hista ja Salo–Hajala rakentamiseen yhteensä 176,28 miljoonaa euroa.” Luitte oikein. 176 miljoonaa euroa kolmen miljardin euron hankkeeseen.