HUOM!! Tämä viesti on vain heille, jotka ovat lukeneet kyseistä kirjallisuutta.
Miksi olet lukenut pokkari romantiikkaa? Onhan se melko imelää ja hyvin ennalta arvattavaa.
Onko harlekiini kirjallisuus kirjallisen maailman häpeäpilkku, pakana? Vai onko sille paikkansa?
Onko romantiikka hömppää lukeva ihminen "huonompi lukija" kuin politiikan raskaissa teoksissa uivat?
Kerro minulle.
Miksi olet lukenut pokkari romantiikkaa? Onhan se melko imelää ja hyvin ennalta arvattavaa.
Onko harlekiini kirjallisuus kirjallisen maailman häpeäpilkku, pakana? Vai onko sille paikkansa?
Onko romantiikka hömppää lukeva ihminen "huonompi lukija" kuin politiikan raskaissa teoksissa uivat?
Kerro minulle.
Vastaukset 2
Vanhimmat
sulle tuosta hömpästä kerron:
Mulla on auton hanskalokerossa,peräkontissa ja takapenkillä tuota "laatukirjallisuutta",samoin mökillä.Keittiöstä puhumattakaan.
Mulla pitää olla aina jotain luettavaa alkaen oikeesta kirjallisuudesta päättyen tuohon hömppään.
Tuo on sellaista tavaraa jonka voi hylätä johonkin nurkkaan keskeneräisenä ja jatkaa taas kun sattuu kohdalle.
Ei tarvi noita lukiessa vaivata päätään,voi vaikka puhua anopin kanssa puhelimessa samalla(anoppi puhuu,minä myöntelen).
Kun istuu autossa odottamassa nuorisoa atk-liikkeestä jossa todellakin menee aikaa voi kaivaa siirapin käsiinsä eikä aika tule niin pitkäksi.
Aina mulla on menossa oikeitakin kirjoja,joskus kun on joku raskastekstinen opus menossa tuollainen keventää vähän.
Ei se nyt niin suuri synti ole jos tuollaista lukee,katsotaanhan me Simpsoneitakin,eikä pelkkää Ajankohtaista Kakkosta.
Tuollaisen kun ottaa käteensä,tietää alussa heti miten tarinassa käy,mutta haittaako tuo.
Luetaan se vaativampi teksti kun on sen aika.
Kaiholla odottelen uutta Kingiä,ei vain vielä taida olla tulossa.
Tokihan kaikella kirjallisuudella on oma paikkansa ja tarpeensa, jota se on luotu täyttämään! Itse en miellä, että ns. "huonoa" kirjallisuutta olisi olemassakaan, minusta lukeminen kaikissa muodoissaan kannattaa aina.
Mutta sitten itse asiaan eli Harlekiini-sarjaan... Itse luin nuorempana Harlekiineja puhtaasti romantiikan nälkään. Ne ovat kevyttä luettavaa, joissa on onnellinen loppu ja jonkinlainen juonikin. Miellän sen ns. "hyvän mielen" kirjallisuudeksi. Uskon että jokainen, joka kahlaa raskaitakin kirjallisuuden klassikoita läpi kaipaa joskus hieman kevyempää luettavaa ikäänkuin välipalaksi. Sen mistä lajityylistä sitten kirjallisuuden noutopöydästä välipalansa ottaa on jokaisen oma asia. Romantiikalle löytyy varmasti oma vakaa kannattajakuntansa, johon minäkin kuulun.
Ja mikäs on oikeastaan sen mukavampaa kuin satu jossa on onnellinen loppu? Elämme valitettavasti aikaa, jossa seksiä ylikorostetaan ja rakkaus unohdetaan. Näin romantikon kannalta siihen vaaleanpunaiseen hattaraan on joskus hyväkin uppoutua. *hymy*
Asiasta on itseasiassa käyty näillä palstoilla joskus aiemminkin keskustelua, johon laitan tässä samalla linkin:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=113&conference=2000000000000005&posting=22000000007041700
Toivottavasti tuokin keskusteluketju selventää sinulle kysymystäsi.
Aurinkoista kesää myös sinulle sinne jonnekin vaaleanpunaisen hattaran kera!