Lervo Köyriön SEOlla sammuneena

Lervohan useasti koettaa hoitaa pontikasta johtuvaa ripuliaan pieremällä muttei ole kertaakaan siinä onnistunut. Paha säkä oli myös sillä hienolla rouvashenkilöllä joka sattui olemaan Lervon takana kun Lervo kumartui nostamaan lattialle pudonneen höyrymakkaransa ja - kuinkas sattuikaan - päästi suolensa tyhjäksi karsealla paineella. Kukkahattutäti oli niin rajusti sonnattu että häntä pestiin paloautolla kaks päivää ja kuulemma seuraavanakin vuonna hän haisi paskalla ihan selkeästi. On tää Lervo vaan aika vekkuli!

Puukkari-Fantomin jos muistat, lähetti terveisiä keppilän Seong ulffilta. Muisteli Lervon viistuumasta Marokon keikalta. Sillä reisulla Lervo sai ensimmäistä mustaatoosaa. Oli vaan kehunut että oli yhtä musta kun paska väännettynä yöllä aisanjuureen.

No ei muistanut silloinkaan mihin piti kuorma heittää kun -76,45 vuonna Juitsari soitti Lervolle kolikkopuhelimesta että heitäs yks KIILA Oulunkylään. No lervohan se heitti pyöräkiilan kyytiin ja lähti losottamaan vantaalta ouluun. Perille päästyään soitti juitsarille että MÄ OON NY TÄÄ OULUS MIHIN TÄÄ KIILA PITI VIEDÄ?? juitsari hermostui ja huusi Lervolle VOIII JUMALAUTA PAVIAANI AJUMULLIKKA OOT OULUUN MENNY KUN PITI HEITTÄÄ SANTAKUORMA OULUNKYLÄÄN HELSINKIIN!!!

Juu juu oli kuorma-autoilija Lervo Lärviö todennut kälviän essolla kolitseja laskiessaan ja sitä tuttua housuunpaskomistouhua siinä ähistessään kassan ja pajatson väliä ravatessaan, että pakko se oli pojat ottaa vekseli muuten katkee kardaani ja tässä tapaukses kartaani tarkoitti tietenkin jo tipattomassa tammikuussa 78-77 alkanutta ryyppyputkea. Lervo päätti lauseen kovaääniseen tuhnuun, roiskekahvalla.

"HUHUUUU! NO KUKAS SE SIELLÄ MAJAILEE"
-oli Lervo deliriumi pöhnissään mylvinyt SEOmpaarim vessanpöntölle kun oli sinne AIVAN SAATANALLISET rahti krapula paskat täräyttänyt!

Lervo hölmöili vielä lisää, ja hänen ystävänsä yrittivät saada hänet takaisin tolkkuihin. Mutta Lervo oli niin deliriumeissaan, että hän ei enää tiennyt, mikä oli totta ja mikä ei.

Kuskikojootti-Kassu oli ulosoton virne lärvillään, ja Päntäsen nimismies mittasi Lervon promillet:

„2.6 promillea, joo, rahrin pitää kulkea,“ hän totesi ja nauroi.

Lervo jatkoi höpöttämistään, ja hänestä oli tullut kuin miljoonan Sisun peräöljyä – sekavaa, pölisevää ja täysin sekaisin. Hän osasi kaiken tämän – ja kaikki mitä hän teki, oli just ja ei melkein, koska hänen todellisuutensa oli yhtä sekava kuin hänen juomansa.

Lopulta Lervo päätyi vielä protestilistalle, ja hän heijasi peilistä, peilin heijastuksesta ja kaikesta siitä sekavasta maailmasta – ja vaikka hän valehtelisi, niin totta hän silti puhuu. Aina.