Tuulivoiman hyväksyttävyys

Selvitys: Tuulivoiman hyväksyttävyys on koetuksella

Itä-Suomen yliopiston selvityksen mukaan tuulivoimabuumi voi tyssätä paikalliseen vastustukseen.

Suomeen on rakennettu uutta tuulivoimaa paljon ja nopeasti. Jos tuulivoima-alueiden yhteisvaikutuksia ei aleta ottaa aiempaa paremmin huomioon, paikallinen vastustus voi yltyä ja rakentaminen tyssätä.

Näin päättelevät Itä-Suomen yliopiston professori Lasse Peltonen ja projektitutkija Jakob Donner-Amnell tuoreessa selvityksessään, jossa on perehdytty tuulivoiman hyväksyttävyyteen alan asiantuntijoita haastattelemalla ja verkkokyselyllä.

Tutkijoiden mukaan tuulivoiman paikallinen hyväksyttävyys on Suomessa koetuksella.

Avainsana on ”paikallinen”. Yleisempää yhteiskunnan ja markkinoiden hyväksyntää tuulivoima nauttii yhä laajasti.

Kielteiset puolet tulevat tuntuviksi siellä, mihin tuulivoimaloita nousee. Viime vuosina moni uusi alue Suomessa on tehnyt tuttavuutta tuulivoimaloiden kanssa. Vuosi 2022 oli rakentamisen ennätysvuosi.

”Tuulivoiman yleinen hyväksyttävyys on mielipidemittauksissa säilynyt korkealla tasolla, mutta paikallisella tasolla kuva on monisyinen; vaikutukset konkretisoituvat ja monet tuulivoimahankkeet ovat kiistanalaisia”, tutkijat kirjoittavat.

Selvitystä rahoittivat ympäristöministeriö ja Tiina ja Antti Herlinin säätiö.

Tavallisesti tuulivoiman yhteydessä keskustellaan maisema-, välke- ja äänihaitoista. Tutkijat haluavat syventää tätä kuvaa.

Hyväksyttävyyttä voivat syödä myös tuntemukset epäoikeudenmukaisuudesta.

Tuulivoimaloiden maa-alan omistaja saa hyvää vuosivuokraa ja saa olla mukana neuvotteluissa alusta asti. Samalla muut maanomistajat kokevat epäreiluutta, jos sähköjohtolinjan vaatimat metsät lunastetaan lunastuslain nojalla ja pieneksi koettuun hintaan.

Ruotsissa hyväksyttävyyttä on heikentänyt energiapoliittisen keskustelun polarisoituminen.

LISÄKSI tutkijat kiinnittäisivät huomiota useiden samaan maisemaan sijoittuvien tuulivoima-alueiden yhteisvaikutuksiin. Yksi alue ei vielä välttämättä häiritse paikallista luontoa merkittävästi, mutta useampi alue voi sen tehdä.

”Ongelmana nähdään, että markkinavetoinen tuulivoimarakentaminen on nopeaa, mutta kehitystä ei Suomessa juuri koordinoida politiikan kautta, vaan se on jätetty hanketoimijoiden, kuntien, maanomistajien ja alueviranomaisten vastuulle ja etenee jokseenkin sattumanvaraisesti”, tutkijat kirjoittavat.

Hyväksyttävyyteen vaikuttaa myös se, mihin käyttöön tuulivoimaloiden sähkö päätyy. Jos puhdas sähkö esimerkiksi tuo alueelle työpaikkoja, hyväksyttävyys paranee.

Johtopäätös hyväksyttävyyden tärkeydestä nojaa myös Ruotsin ja Norjan esimerkkeihin, joita esitellään selvityksessä.

Norjassa maatuulivoiman rakentaminen on muuttunut vaikeaksi sen jälkeen, kun kansalaiset reagoivat voimakkaasti kuntien vallan vähentämiseen voimaloiden sijoittelussa.

Ruotsissa hyväksyttävyyttä on heikentänyt energiapoliittisen keskustelun polarisoituminen ja se tosiasia, että Ruotsissa tuulivoimaloiden kiinteistöverotulot menevät valtion kassaan eivätkä kunnille, kuten Suomessa.

https://www.hs.fi/talous/art-2000010356717.html