Ei vain ainoastaan poliisien, rikoksien tutkijoiden, myös terveydenhuollon parissa työskentelevien piirissä.
Jos joku joutuu raiskauksen, tai väkivallan kohteeksi, hänet saatetaan laittaa vankilaan tutkinnan ajaksi, tai sitten psykiatriseen sairaalaan lepositeisiin. Siis seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutunutta kohdellaan, kuin rikollista.
Näin ainakin on tapahtunut Helsingissä ja P-Savossa.
Jotakin vikaa on systeemeissä ja niissä työtään tekevien tavassa kohdella ja hoitaa asioita.
Missä on inhimillisyys, välittäminen, oikea tapa tukea ja empatia ja niiden osoittaminen uhria kohtaan?
Jos joku joutuu raiskauksen, tai väkivallan kohteeksi, hänet saatetaan laittaa vankilaan tutkinnan ajaksi, tai sitten psykiatriseen sairaalaan lepositeisiin. Siis seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutunutta kohdellaan, kuin rikollista.
Näin ainakin on tapahtunut Helsingissä ja P-Savossa.
Jotakin vikaa on systeemeissä ja niissä työtään tekevien tavassa kohdella ja hoitaa asioita.
Missä on inhimillisyys, välittäminen, oikea tapa tukea ja empatia ja niiden osoittaminen uhria kohtaan?
Vastaukset 21
Vanhimmat
Lepositeisiin laittaminen, vaikka siihen annettaisiin mitä tahansa selityksiä, ovat pelkkiä verukkeita ja laillistettuja keinoja harjoittaa väkivaltaa.
Kenenkään traumoja ei hoideta, paranneta, eikä ketään auteta tuolla tavalla.
Julkisella puolella ei anneta laadukasta ja välittävää hoitoa traumapotilaille.
Ainoat keinot (näköjään) ovat joko hermostoa lamaavat lääkkeet ja sitominen lepositeisiin?
Tätä ja tämä on psykiatrian taso ja tyyli hoitaa traumapotilaita Suomessa.
Entä jos menisit yksityiselle?
Jos olet tyytymätön saamaasi palveluun,
hoitoon tai kohteluun
1) Selvittely ja avoin keskustelu hoitotahon tai sosiaalihuollon yksikön
kanssa
2) Muistutus
• Jos keskustelusta huolimatta asia ei selviä → kirjallinen muistutus
hoitopaikan terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle/sosiaalihuollon
yksikön johtavalle viranhaltijalle
3) Kantelu, jos et ole tyytyväinen muistutuksen vastaukseen
• Kantelu sosiaali- ja terveydenhuollon epäkohdista tehdään
aluehallintovirastolle
• Kantelu Valviraan jos epäillään hoitovirheen johtaneen potilaan
kuolemaan/vaikeaan pysyvään vammautumiseen.
• Kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle jos epäilee että viranomainen ei
ole noudattanut lakia tai perus- ja ihmisoikeudet eivät ole toteutuneet
Kivikaudelle jääneiden psykiatrien kanssa ei kannata keskustella. Ovat jääneet sen verran ajasta jälkeen. Psykiatria on oikeasti jämähtänyt sinne kivikaudelle. Mitään todellista ja kunnollista edistystä ja kehitystä ei ole siellä oikeasti tapahtunut. Menetelmät ja käytössä olevat metodit pohjatuvat edelleenkin ihmisten kategorisointiin, diagnosointiin ja lääkityksiin.
Kaikki inhimillisyys, empatia, välittäminen ja potilaan ymmärtäminen ja kohtaaminen puuttuavat alalla olevat täysin.
Eiköhän se ole ihan ihmisestä itsestään kiinni, että osaako keskustella vai meneekö riehumaan, ja pääsee sinne vankilaan tai lepositeisiin. Siihen ei paljoa diagnoosit vaikuta vaan ihan oma paskuus.
Ehkä ilmaisu, tai vertaus kivikaudelle ei ole oikea. Ehkä oikeampi on, että psykiatriassa ja siellä toimivat ovat enemmänkin keskiajalla. Tämä näkyy potilaiden ja heidän kokemustensa ja tunteidensa ymmärtämättömyytenä, sekä kohtaamattomuutena. Keskutelutkin ovat ja muistuttavat enemmän kolmanne asteen kuulusteja, jossa potilaan ajatuksia, tai hänen nykyiseen elämäntilanteeseen liittyviä asioita harvemmin edes kysytään.
Joskus alalla olevat yrittävät niin kovasti saada potilaalle lisää leimaavia diagnooseja. Samoin potilaan sanomisia ei uskota. Nämä ovat heidän lähtökohtiaan ja asenteitaan. Sillä alalla jos missä on valmiiksi otettua asenteellisuutta.
Potilaita nimitellään, ja kiusataan. Heidän kokemuksiaan vähätellään.
Trauman kokeneen laittaminen lepositeisiin saattaa sellaisen kohteeksi joutuneesta tuntua rangaistukselta. Ja se voi traumatisoida vain entisestään lisää. Pientä tolkkua ja järjenkäyttöä tarvittaisiin hoitohenkilökunnalta enemmän.
Kyllä minä sen tiedän, että hän, joka ei ole kokenut esim. henkistä, tai fyysistä kiusaamista, väkivaltaa, tai seksuaalista hyväksikäyttöä, ei koskaan kykene asettumaan sellaista kokeneiden asemaan. Vain hän, joka on itse, tai hänen läheisensä on kokenut kyseisiä asioita, kykenee ymmärtämään ja asettumaan toisen asemaan. Toinen toki vaihtoehto on lähteä draamakurssille "asettumaan" vastaavia kokeneiden asemaan. Jospa se sitten tulisi jotakin valaistumista.
Korjaus tekstiin. keskustelut lääkärin kanssa muistuttavat enemmän kolmannen asteen kuulusteluja, jossa potilaan ajatuksia harvemmin kysellään.
Seksuaalisen hyväksikäytön, kiusaamisen, tai väkivallan kohteeksi joutunut tuntee lähes joka kerta hyvin voimakasta vihaa, paitsi tekijää, myös ympäristöä kohtaan.
Jostakin kumman syystä aggressiivisuus katsotaan psykiatrisissa sairaaloissa oikeudeksi laittaa lepositeisiin.
Ilmeisesti alalla olevat, oli sitten kyse lääkäreistä, tai hoitajista, eivät ymmärrä traumaattisia asioita kokeneita.
Traumaterapiaa ei juurikaan julkisella puolella tarjota, tai sitten se on olematonta, eikä potilaita haluta edes ymmärtää. Puhumattakaan välittämisestä ja oikeasta tavasta tukea ja auttaa kärsiviä potilaita kohtaan.
Julkisen puolen psykiatrian saisi lopettaa toiminnasta aivan kokonaan, sen toimimattomuuden, ihmisoikeuksia rikkovien käytäntöjen, sekä epäinhimillisten "hoitotapojen" takia.
Siinä ei ymmärtäminen auta, kun agressiivinen potilas riehuu.
Jotenkin on silloinkin turvattava henkilökunnan ja muiden potilaiden terveys ja henki.
Ja aika usein tuota potilaan aggressiivisuutta liioitellaan ja siihen ylireagoidaan alalla olevien puolella...
Aika usein??
Agressiivinen ihminen vähättelee AINA omaa agressiivisuuttaan.
Kaikki potilaat eivät ole aggressiivisia mitenkään .joten miksi ihmisillä on muka kuva siitä että jos vaikka toinen kärsii masennuksesta niin ollaan sanomassa että on jotenkin hullu , masennus ei ole hulluutta mitenkään siihen on monienlaisia syitä
Agressiiviseen käytökseen muita kohtaan pitää olla nollatoleranssi.
Seta onkin lyhenne juuri noista sanoista.
Taasko ne meidän agressiiviset ihmiset hakee anteeksiantoa agressioilleen?
Väkivaltan johtavalla agressiivisuudella on nolla toleranssi, paitsi tietenkin silloin kun se on minun agressiota muita kohtaan, eikä muiden agressiota minua kohtaan.
Lepositeisiin laittaminen, se vasta onkin aggressiivinen toimenpide ja väkivaltaa pahimmillaan.
Mutta kun sitä tekee terveydenhuollon yksikkö ja siellä toimivat hoitajat, se hyväksytään ja on laillista. Siinä vain rikotaan ihmisen perusoikeuksia, fyysistä koskemattomuutta ja aiheutetaan uhrille lisää traumoja. Ja viedään itsetuntoa samalla alaspäin.
Juuri tämä, silloin kun minä rikon muiden ihmisten perusoikeuksia, niin se ei haittaa, mutta auta armias jos siitä joudun lepareihin.
Mielenterveyshoito vie loputkin itsetunnon rippeet.
Tämä on totta. Olet aivan oikeassa. Ja mitä se tekeekään niille henkilöille, joita on esim. kiusattu jo koulussa, tai pahoinpidelty henkisesti ja fyysisesti aiemmin omassa elämässä? Tulee vain lisää henkisiä haavoja, jotka eivät parane koskaan.
Psykiatrisissa sairaaloissa poljetaan ihmisoikeuksia. Niitä ei ole käytännössä niissä paikoissa lainkaan.
Ihmisiä ei kohdella ihmisarvoisella tavalla. Vaikka alaa väitetään hoitoalaksi, niin käytännössä se on ollut jo useamman vuosikymmenen ajan lähinnä vain diagnosointeja, lääkityksiä ja kontrollointia. Potilaalta itseltään harvemmin kysytään, mitä hän itse toivoisi hoidoltaan, ja kuinka häntä tulisi kohdella.
Kyseisessä hoitokulttuurissa, asenteissa ja käytetyissä hoitometodeissa olisi paljon parantamisen, muuttamisen ja uudistamisen tarvetta. Mutta alalla ollaan myös surullisella tavalla sokeita.
SYYLLISILTÄ LYHENTÄÄ TAPIN PITUUTTA. MUSTILTA PAKOLAISILT LEIKATA KOKONAAN POIS JO MAAHANTULLESSA. NÄIN SE ONGEMA HOITUU.