Ateismi ei perustu havaintoihin

Ateismi perustuu siihen, mitä ei havaita. Se ei ole tiedettä.

Jumalasta on paljon havaintoja. Hänet on nähty ja kuultu. Luonto todistaa luojasta. Se on tiedettä.
33403
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 33

Vanhimmat

Missä ja miten Jumala on näkynyt tai kuulunut?
Ehkä joku kunnon mömmöissään on saanut näkyjä, muuta selitystä ei voi olla?

1Äänestä
  • Raamatussa ja uskovat ovat nähneet Jeesuksen ja käyneet taivaassa ja helvetissä.

    Äänestä

  • Ovat tainneet syödä liikaa näkyleipiä...

    1Äänestä

  • 😋😍😋😍😋😍😋😍😋

    😋 Kuumat tytöt odottavat sinua -> https://www.ero4.fun/hot2024

    🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋💋💋💋🔞

    Äänestä

Älähän hihhuli valehtele

Ateismini perustuu siihen että olen havainnut että minulta puuttuu jumalusko.

Äänestä

Ateismi on pelkästään mielipide perustuen tunteeseen. Tiedettä ei kiinnosta minkään vertaa.
Varma Tieto

Äänestä
  • Niinpä perustuu uskontokin, jos tuolle linjalle lähdetään.

    Ja miten voisi tutkia jotain, mistä ei ole mitään havaintoja.

    Äänestä

  • Ateismi ja teismi ovat todellisuuden luonnetta määritteleviä ontologisia argumentteja: a) jumalaa tai jumalia ei ole, b) Jumala on todellinen.

    Argumentit eivät ole tieteellisesti relevantteja, koska tiede tutkii havaittavia ilmiöitä ja laatii kerätyn datan pohjalta todennäköisimmän selitysmallin ilmiölle. Absoluuttinen entiteetti, joka ilman mitään perusteltua syytä on ollut aina olemassa ja loi maailmankaikkeuden 13,8 miljardia tai 6000 vuotta sitten (miksi?) ei ole ensinkään todennäköinen, saati evindenssin tukema vaihtoehto.

    Jumalasta ei ole sellaisia havaintoja, joita ei voitaisi uskottavammin selittää havaintojen tukemilla yksinkertaisemmilla malleilla - vrt. Occamin partaveitsi.

    Agnostismi esittää epistemologisen, eli tietoteoreettisen kannan väittämällä, että Jumalan olemassaoloa tai olemattomuutta ei voida tietää,.. Uskonnolliset kysymykset kuuluvat metafysiikan alle; on siis asioita, joita emme tiedä ja ymmärrä, mutta joista voimme tehdä metafyysisiä ja filosofisia oletuksia.

    Ensimmäisellä vuosisadalla vaikuttanut Basileides väitti, että maailmankaikkeuden loi "olematon Jumala" (Not-Being-God); tällä hän tarkoitti, että Jumala on luodun maailmankaikkeuden ja ihmisen käsityskyvyn ulkopuolella.

    Tieto on muutenkin hankala käsite. Mitä on tietoa ja mitä voidaan varmasti tietää? Descartes vastasi, että yksi asia on varma - ajattelen, siis olen (cogito ergo sum). Toisaalta jo Platonin Valtiossa kuvaama luolavertaus kyseenalaistaa havainnot todellisen tiedon lähteinä; todellisuus on tulkinta aistihavainnoista. Platonin oppi oli, että tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus.

    Herakleitokselle logos tarkoitti maailmanjärkeä.Kaikki mikä on ilmeistä aisteillemme on järki tai henki (maailmanjärki), joka on tuntematon ja määrittelemätön, mutta joka voidaan ymmärtä äärettömäksi universaaliksi tietoisuudeksi.

    Ilmiöiden maailma (phaenomenon) ja universumi ovat maailmanhengen (kaiken /järjen / logoksen) luomus ja alisteinen kaikkien luotujen asioiden laeille. Kaikkeus on kokonaisuus, jonka osat ovat olemassa kaikessa. Kaikki on energiaa. Kaikki, mitä on, on energiaa. Maailmankaikkeus koostuu energiasta, joka voi muuttua eri muotoihin. Esimerkiksi valo, lämpö, sähkö ja materia ovat erilaisia energian muotoja.

    Platonismissa erotellaan fenomenaalinen maailma (ilmiömaailma), jonka olioita voimme aisten havaita, ja noumenaalinen maailma (ideoiden maailma), jonka olioita emme voi koskaan aistia, mutta joista voimme saada tietoa järkemme avulla. Basileideen ”autuas tietämättömyys” viittaa ajatukseen siitä, että ihmisen todellinen pelastus ja tieto Jumalasta eivät perustu järkeen, vaan uskoon ja intuition kaltaiseen välittömään ymmärrykseen.

    Kantin tietoteoriassa ihmisen tietokyvyn piirissä oleva todellisuus on ”maailma meille” tai ”oliot meille” (phenomena). Vastakohtana ”oliot sinänsä” tai ”oliot itsessään” (noumena).

    Havaintomme, järkemme ja tieteelliset teoriamme eivät koskaan kohdistu olioihin sellaisina kuin ne itsessään ovat, vaan havainto olioista perustuu aina yhtä paljon ihmisen tietokyvyn tapaan hahmottaa ja kategorisoida todellisuus, kuin olioiden itsensä ominaisuuksiin. Se millaisia oliot meille ovat, perustuu siis paitsi siihen millaisia oliot itsessään ovat, myös sille millainen meidän hahmotus- ja ajatelutapamme (tietokykymme) on.

    Kantin mukaan järjen avulla tapahtuva päättely ja havaintojen pohjalta laaditut yleistykset (esim. luonnonlait) eivät voi antaa meille tietoa muusta kuin sellaisista ilmiöistä jotka ainakin periaatteessa voivat olla puhtaan aistihavainnon kohteena (fenomenaalinen), ja siksi oliot sinänsä (noumenaalinen) jää väistämättä ihmisen (joskaan ei Jumalan) tietokyvyn ulkopuolelle.

    Carl Sagan kuvasi aistein saatavan tiedon ja todellisuuden eroa toteamalla, että jos näkisimme valon infrapunataajuuksia, näkisimme hiilidioksidin vuoksi vain mustaa.

    Mä ateistina en näe vastakkainasettelua kovinkaan hedelmällisenä. Kristitystä kulttuuripiiristä on sekularisaation jälkeen kehittynyt varsin vahva ja oikeudenmukainen maailma.

    Mä en usko, että vavhoista ideologioista tai uskonnosta täysin vapaa yhteisö on mahdollinen: kulttuurievoluutiossa jokin aate löytää tyhjän evoluutiolokeron ja täyttää sen. Monet ateistit (Dawkins mukaan lukien) ovat todenneet, että kristinusko ei suinkaan ole huono verrattuna muihin uskontoihin. Ikävä kyllä ateismin yleistymisen ohella myös erilaiset uskonnolliset ääriliikkeet kasvattavat suosiotaan.

    Uskontoja ja hengellisyyttä voidaan tulkita myös oppeina, jotka omaksuvat "lumotun" maailmankuvan yhä pirstaloituneemman, kaoottisemman ja vieraannuttavamman todellisuuden sijaan. Maailma on absurdi ja vailla merkityksiä; uskonnosta (tai filosofiasta tai taiteesta) voi löytää elämälle merkityksiä.

    Äänestä

  • Anonyymi00014 kirjoitti:

    Niinpä perustuu uskontokin, jos tuolle linjalle lähdetään.

    Ja miten voisi tutkia jotain, mistä ei ole mitään havaintoja.

    Olet täysin oikeassa. Tiede ei tutki jumalia eikä mitään yliluonnollista. Uskonnot ovat itse rajanneet itsensä tieteen ulkopuolelle ja siinä myös ateismi jää tieteen ovelle. Ei kuulu tieteen tutkittaviin.

    Varma Tieto

    Äänestä

  • Anonyymi00018 kirjoitti:

    Olet täysin oikeassa. Tiede ei tutki jumalia eikä mitään yliluonnollista. Uskonnot ovat itse rajanneet itsensä tieteen ulkopuolelle ja siinä myös ateismi jää tieteen ovelle. Ei kuulu tieteen tutkittaviin.

    Varma Tieto

    ”Uskonnot ovat itse rajanneet itsensä tieteen ulkopuolelle…”

    Höpsistä, uskonnot väittävät, että jumalat ovat tai ovat olleet vuorovaikutuksessa havaitun todellisuuden kanssa. Tiede tutkii havaittua todellisuutta. Siksi tiede ottaa kantaa myös jumaliin. Itse asiassa Tieteellinen vallankumous heitti jumalat historian roskakoriin. Vaikka nyt ei enää tutkita Vedenpaisumusta ja litteää maata niin muutama sata vuotta sitten on todettu ihan tieteellisesti, ettei maa ole Raamatullisen litteä eikä Raamatullista tulvaa ole koskaan tapahtunut.

    Äänestä

  • Hard_atheist kirjoitti:

    ”Uskonnot ovat itse rajanneet itsensä tieteen ulkopuolelle…”

    Höpsistä, uskonnot väittävät, että jumalat ovat tai ovat olleet vuorovaikutuksessa havaitun todellisuuden kanssa. Tiede tutkii havaittua todellisuutta. Siksi tiede ottaa kantaa myös jumaliin. Itse asiassa Tieteellinen vallankumous heitti jumalat historian roskakoriin. Vaikka nyt ei enää tutkita Vedenpaisumusta ja litteää maata niin muutama sata vuotta sitten on todettu ihan tieteellisesti, ettei maa ole Raamatullisen litteä eikä Raamatullista tulvaa ole koskaan tapahtunut.

    En ihmettele lainkaan, ettei Vanha Paska arvosta ymmärtämistä, järkeilyä miksikään...

    Kukaan meistä pysty todistamaan, ettei viikinkien jumalia ole olemassa. Kuitenkin ihan normihemmokin tajuaa, että olivat vain mielikuvitusolentoja.
    Sama pätee mörköihin, maahisiin, menninkäisiin ja kristillisten sun muitten jumaliin.

    Mutta jos ei ymmärrä, niin ei sitten vaan ymmärrä.

    Äänestä

  • Hard_atheist kirjoitti:

    ”Uskonnot ovat itse rajanneet itsensä tieteen ulkopuolelle…”

    Höpsistä, uskonnot väittävät, että jumalat ovat tai ovat olleet vuorovaikutuksessa havaitun todellisuuden kanssa. Tiede tutkii havaittua todellisuutta. Siksi tiede ottaa kantaa myös jumaliin. Itse asiassa Tieteellinen vallankumous heitti jumalat historian roskakoriin. Vaikka nyt ei enää tutkita Vedenpaisumusta ja litteää maata niin muutama sata vuotta sitten on todettu ihan tieteellisesti, ettei maa ole Raamatullisen litteä eikä Raamatullista tulvaa ole koskaan tapahtunut.

    Voi vittu tuota typeryyttä

    Tiede on kertonut millä ehdoilla tutkimus yleensä tehdään

    Uskontojen täytyy kunnioittaa tätä tieteen vaatimusta tai ne rajatuvat pois tieteen agendalta.

    Varma Tieto

    Äänestä

  • Anonyymi00017 kirjoitti:

    Ateismi ja teismi ovat todellisuuden luonnetta määritteleviä ontologisia argumentteja: a) jumalaa tai jumalia ei ole, b) Jumala on todellinen.

    Argumentit eivät ole tieteellisesti relevantteja, koska tiede tutkii havaittavia ilmiöitä ja laatii kerätyn datan pohjalta todennäköisimmän selitysmallin ilmiölle. Absoluuttinen entiteetti, joka ilman mitään perusteltua syytä on ollut aina olemassa ja loi maailmankaikkeuden 13,8 miljardia tai 6000 vuotta sitten (miksi?) ei ole ensinkään todennäköinen, saati evindenssin tukema vaihtoehto.

    Jumalasta ei ole sellaisia havaintoja, joita ei voitaisi uskottavammin selittää havaintojen tukemilla yksinkertaisemmilla malleilla - vrt. Occamin partaveitsi.

    Agnostismi esittää epistemologisen, eli tietoteoreettisen kannan väittämällä, että Jumalan olemassaoloa tai olemattomuutta ei voida tietää,.. Uskonnolliset kysymykset kuuluvat metafysiikan alle; on siis asioita, joita emme tiedä ja ymmärrä, mutta joista voimme tehdä metafyysisiä ja filosofisia oletuksia.

    Ensimmäisellä vuosisadalla vaikuttanut Basileides väitti, että maailmankaikkeuden loi "olematon Jumala" (Not-Being-God); tällä hän tarkoitti, että Jumala on luodun maailmankaikkeuden ja ihmisen käsityskyvyn ulkopuolella.

    Tieto on muutenkin hankala käsite. Mitä on tietoa ja mitä voidaan varmasti tietää? Descartes vastasi, että yksi asia on varma - ajattelen, siis olen (cogito ergo sum). Toisaalta jo Platonin Valtiossa kuvaama luolavertaus kyseenalaistaa havainnot todellisen tiedon lähteinä; todellisuus on tulkinta aistihavainnoista. Platonin oppi oli, että tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus.

    Herakleitokselle logos tarkoitti maailmanjärkeä.Kaikki mikä on ilmeistä aisteillemme on järki tai henki (maailmanjärki), joka on tuntematon ja määrittelemätön, mutta joka voidaan ymmärtä äärettömäksi universaaliksi tietoisuudeksi.

    Ilmiöiden maailma (phaenomenon) ja universumi ovat maailmanhengen (kaiken /järjen / logoksen) luomus ja alisteinen kaikkien luotujen asioiden laeille. Kaikkeus on kokonaisuus, jonka osat ovat olemassa kaikessa. Kaikki on energiaa. Kaikki, mitä on, on energiaa. Maailmankaikkeus koostuu energiasta, joka voi muuttua eri muotoihin. Esimerkiksi valo, lämpö, sähkö ja materia ovat erilaisia energian muotoja.

    Platonismissa erotellaan fenomenaalinen maailma (ilmiömaailma), jonka olioita voimme aisten havaita, ja noumenaalinen maailma (ideoiden maailma), jonka olioita emme voi koskaan aistia, mutta joista voimme saada tietoa järkemme avulla. Basileideen ”autuas tietämättömyys” viittaa ajatukseen siitä, että ihmisen todellinen pelastus ja tieto Jumalasta eivät perustu järkeen, vaan uskoon ja intuition kaltaiseen välittömään ymmärrykseen.

    Kantin tietoteoriassa ihmisen tietokyvyn piirissä oleva todellisuus on ”maailma meille” tai ”oliot meille” (phenomena). Vastakohtana ”oliot sinänsä” tai ”oliot itsessään” (noumena).

    Havaintomme, järkemme ja tieteelliset teoriamme eivät koskaan kohdistu olioihin sellaisina kuin ne itsessään ovat, vaan havainto olioista perustuu aina yhtä paljon ihmisen tietokyvyn tapaan hahmottaa ja kategorisoida todellisuus, kuin olioiden itsensä ominaisuuksiin. Se millaisia oliot meille ovat, perustuu siis paitsi siihen millaisia oliot itsessään ovat, myös sille millainen meidän hahmotus- ja ajatelutapamme (tietokykymme) on.

    Kantin mukaan järjen avulla tapahtuva päättely ja havaintojen pohjalta laaditut yleistykset (esim. luonnonlait) eivät voi antaa meille tietoa muusta kuin sellaisista ilmiöistä jotka ainakin periaatteessa voivat olla puhtaan aistihavainnon kohteena (fenomenaalinen), ja siksi oliot sinänsä (noumenaalinen) jää väistämättä ihmisen (joskaan ei Jumalan) tietokyvyn ulkopuolelle.

    Carl Sagan kuvasi aistein saatavan tiedon ja todellisuuden eroa toteamalla, että jos näkisimme valon infrapunataajuuksia, näkisimme hiilidioksidin vuoksi vain mustaa.

    Mä ateistina en näe vastakkainasettelua kovinkaan hedelmällisenä. Kristitystä kulttuuripiiristä on sekularisaation jälkeen kehittynyt varsin vahva ja oikeudenmukainen maailma.

    Mä en usko, että vavhoista ideologioista tai uskonnosta täysin vapaa yhteisö on mahdollinen: kulttuurievoluutiossa jokin aate löytää tyhjän evoluutiolokeron ja täyttää sen. Monet ateistit (Dawkins mukaan lukien) ovat todenneet, että kristinusko ei suinkaan ole huono verrattuna muihin uskontoihin. Ikävä kyllä ateismin yleistymisen ohella myös erilaiset uskonnolliset ääriliikkeet kasvattavat suosiotaan.

    Uskontoja ja hengellisyyttä voidaan tulkita myös oppeina, jotka omaksuvat "lumotun" maailmankuvan yhä pirstaloituneemman, kaoottisemman ja vieraannuttavamman todellisuuden sijaan. Maailma on absurdi ja vailla merkityksiä; uskonnosta (tai filosofiasta tai taiteesta) voi löytää elämälle merkityksiä.

    >> Ateismi ja teismi ovat todellisuuden luonnetta määritteleviä ontologisia argumentteja: a) jumalaa tai jumalia ei ole, b) Jumala on todellinen.

    Ateismi ja teismi eivät ole argumentteja Ne kuvaavat asiantilaa suhteessa jumaliin uskomisen. "Jumalaa tai jumalia ei ole" ja "Jumala on todellinen" ovat pelkkiä väitteitä. Argumentti on perustelu. esim. "En usko, koska siihen ei ole syytä" tai "Uskon, koska musta tuntuu".

    Äänestä

  • Anonyymi00023 kirjoitti:

    Voi vittu tuota typeryyttä

    Tiede on kertonut millä ehdoilla tutkimus yleensä tehdään

    Uskontojen täytyy kunnioittaa tätä tieteen vaatimusta tai ne rajatuvat pois tieteen agendalta.

    Varma Tieto

    "Uskontojen täytyy kunnioittaa tätä tieteen vaatimusta tai ne rajatuvat pois tieteen agendalta."

    Ihan sama mitä sinä jankutat. Esimerkiksi Dawkins toteaa, että uskonnot puoskaroivat jatkuvasti tieteen tontilla, esimerkkinä nyt vaikkapa luominen ja kreationismi. Jos kreationistit tulevat puoskaroimaan tieteen tontille niin ne voidaan hiljentää tieteellisillä faktoilla. Toki sekopäisille kreationisteille ei kannata liikoja antaa julkisuutta kun keskustelu ei ole sivistynyttä argumentointia vaan jankuttamista ja valehtelua.

    "It is completely unrealistic to claim, as Gould and many others do, that religion keeps itself away from science's turf, restricting itself to morals and values."

    https://en.wikipedia.org/wiki/New_Atheism

    Toinen esimerkki on Euroopan Neuvoston päätöslauselma Kreationismin vaaroista opetuksessa. Sekin kertoo ihan selvästi kuinka uskonnot tulevat puoskaroimaan tieteen tontille ja tämä vaara pitää tunnistaa ja torjua.

    https://assembly.coe.int/nw/xml/XRef/Xref-XML2HTML-en.asp?fileid=17592&lang=en

    Äänestä

  • Hard_atheist kirjoitti:

    "Uskontojen täytyy kunnioittaa tätä tieteen vaatimusta tai ne rajatuvat pois tieteen agendalta."

    Ihan sama mitä sinä jankutat. Esimerkiksi Dawkins toteaa, että uskonnot puoskaroivat jatkuvasti tieteen tontilla, esimerkkinä nyt vaikkapa luominen ja kreationismi. Jos kreationistit tulevat puoskaroimaan tieteen tontille niin ne voidaan hiljentää tieteellisillä faktoilla. Toki sekopäisille kreationisteille ei kannata liikoja antaa julkisuutta kun keskustelu ei ole sivistynyttä argumentointia vaan jankuttamista ja valehtelua.

    "It is completely unrealistic to claim, as Gould and many others do, that religion keeps itself away from science's turf, restricting itself to morals and values."

    https://en.wikipedia.org/wiki/New_Atheism

    Toinen esimerkki on Euroopan Neuvoston päätöslauselma Kreationismin vaaroista opetuksessa. Sekin kertoo ihan selvästi kuinka uskonnot tulevat puoskaroimaan tieteen tontille ja tämä vaara pitää tunnistaa ja torjua.

    https://assembly.coe.int/nw/xml/XRef/Xref-XML2HTML-en.asp?fileid=17592&lang=en

    Jos tieteen tekijät eivät noudata sovittuja sääntöjä mitä tutkitaan niin ei se tieteen vika ole. Tiede on avointa julkista kaikilla on oikeus mielipiteisiin. Joku voittaa onneksi ei ole palsta ateisti Suomi24.stä.
    Varma Tieto

    Äänestä

  • Hard_atheist kirjoitti:

    "Uskontojen täytyy kunnioittaa tätä tieteen vaatimusta tai ne rajatuvat pois tieteen agendalta."

    Ihan sama mitä sinä jankutat. Esimerkiksi Dawkins toteaa, että uskonnot puoskaroivat jatkuvasti tieteen tontilla, esimerkkinä nyt vaikkapa luominen ja kreationismi. Jos kreationistit tulevat puoskaroimaan tieteen tontille niin ne voidaan hiljentää tieteellisillä faktoilla. Toki sekopäisille kreationisteille ei kannata liikoja antaa julkisuutta kun keskustelu ei ole sivistynyttä argumentointia vaan jankuttamista ja valehtelua.

    "It is completely unrealistic to claim, as Gould and many others do, that religion keeps itself away from science's turf, restricting itself to morals and values."

    https://en.wikipedia.org/wiki/New_Atheism

    Toinen esimerkki on Euroopan Neuvoston päätöslauselma Kreationismin vaaroista opetuksessa. Sekin kertoo ihan selvästi kuinka uskonnot tulevat puoskaroimaan tieteen tontille ja tämä vaara pitää tunnistaa ja torjua.

    https://assembly.coe.int/nw/xml/XRef/Xref-XML2HTML-en.asp?fileid=17592&lang=en

    Sellaista demokratia on. Eikö ateisti ymmärrä ? Enemmistöpäätös jää voimaan.
    Varma Tieto

    Äänestä

  • Anonyymi00026 kirjoitti:

    Sellaista demokratia on. Eikö ateisti ymmärrä ? Enemmistöpäätös jää voimaan.
    Varma Tieto

    Tieteentekijän tulee olla älykäs pystyä perustelemaan kantansa. Tieteen vahvuus on sen avoimuus, julkisuus, jokaisella on oikeus kyseenalaistaa tieteen saavutukset jopa palsta ateistilla on oikeus tulla piereskrlemään tieteen tuloksille.
    Varma Tieto

    Äänestä

Minun ateismini perustuu siihen havaintoon että uskovaiset valehtelevat jumalastaan.

Aloittaja todistaa tämän omilla teoillaan.

Äänestä

Mukava kuulla, että jumala on tullut vierailulle. Avauksen tehnyt olisi voinut kertoa toki muillekin, missä ja milloin näin on tapahtunut.

Luonnosta tunnetaan todisteet, että se kehittyy ilman jumaluuksia. Tässä kohden avauksen tehnyt on siis erehtynyt.

Äänestä

Miksi aloittaja valehtelee?

Mistään jumalasta ei ole koskaan ollut yhtään havaintoa.

Äänestä

Kovana kostajana on todistanut olemassa olonsa?

Äänestä

Minulla ainakin havainto oli että väitteet jumalista eivät ole pitäneet paikkansa.

Kuten sinä toit esille niin olen havainnut ettei luonto tarvitse mitään jumalia, keijuja, tonttuja, haltioita yms. taruolentoja toimiakseen.

Olen havainnut myös ettei väitteet nähdyistä tai kuulluista jumalista ole olleet uskottavia. Olen havainnut kuinka uskonnot tekevät ihmisestä epärehellisiä.

Äänestä

Kyllä tieteellinen lähestymistapa on juuri se että jos joku ilman perusteita väittää näkymättömän vaaleapunaisen sarvettoman yksisarvisen olevan olemassa, niin väitettä ei uskota.

Jumalan olemassa on ihan samanlainen perusteeton ad-hoc väite.

Äänestä
  • Ateistit ovat täysin järjettömiä. Väittävät ettei Jumalaa ole olemassa mutte sitten he kuitenkin uskovat näkymättömiin sarvettomiin vaaleanpunaisiin yksisarvisiin. Täysin tolkutonta porukkaa.

    Äänestä

  • Nyt vain on niin että nykyään ei ole sellaista tiedettä joka tutkisi jumalia. Joskus ennen valistuksen aikaan oli sellaista "tiedettä"
    Varma Tieto

    Äänestä

eikös kirkoissa ole se jumala ristiinnaulittuna 🤣

Äänestä

Avaaja lisää: Ukrainen luonto täynnä Rgp-7<.lalla tainutettuja Kristittyjä t72- kuskeja sekä muita venäläisiä Kristittyjä

Äänestä

”Ateismi perustuu siihen, mitä ei havaita.”

Oikein, jumalista ei ole yhtään ainoaa havaintoa.

”Se ei ole tiedettä.”

Juuri näin. Ilman todisteita todelliseksi väittäminen on epätieteellistä.

1Äänestä
  • Ilman todisteita todeksi väittäminen on uskoa.

    Äänestä

  • Anonyymi00028 kirjoitti:

    Ilman todisteita todeksi väittäminen on uskoa.

    Kyllä se on edelleenkin ihan vaan valehtelua.

    Äänestä

just joo

Äänestä

Teistit ovat täysin järjettömiä. Väittävät että oma Jumala on olemassa mutte sitten he kuitenkin uskovat myös vaikka: näkymättömiin sarvettomiin vaaleanpunaisiin yksisarvisiin. Täysin tolkutonta porukkaa.
Kaikkeen uskotaan, mitä Raamattu ei kiellä

Äänestä

"Ateismi perustuu siihen, mitä ei havaita. Se ei ole tiedettä. "

Totta, ateismi ei ole tiedettä. Se on vain jumaluskon puutetta.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Ateismi perustuu siihen, mitä ei havaita. Se ei ole tiedettä.

Jumalasta on paljon havaintoja. Hänet on nähty ja kuultu. Luonto todistaa luojasta. Se on tiedettä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu