Tuota oon huomen menos psykalle. Ni mitä jos avaudun sille kokonaan, kans mun murha ajatuksista. Nii voiks se laittaa lähetteen laitokselle tai osastolle? Ja sit jos mainitsen mun itsemurha suunnitelmista ja sen et jos sen aikoisin tehä. No oikeestaan haluun kotoo mahollisimman kauas, mut kannattaako avautua ihan kokonaan? Mut ei se nyt elämää mullistaiska kai kauheemmin ku tää koti on jo yks kidutuskammio. Et kiitos ja hei, mielummin meen jonnekki suljetulle. Ku summa summaan jos sanon tappo ajatuksista itsemurhaan kaikki ni kai lääkkeitä ees lisätää.
Laitokseen/osastolle joutuminen??
Anonyymi-ap
261215
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 10 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Olen itse ihan samassa tilanteessa. En tiedä myöskään mitä kertoisin. En halua että minut määrätään hoitoon vastoin tahtoa.
Tosin, koti on myös kuin kidutuskammio kuten sanoit.
Masennus saadaan kuriin ensin antamalla SSRI lääkkeitä
Jos lääkehoito ei tehoa käytetään sähköhoitoa, ja terapiaa
Varsinaiseen pakkohoitoon joutuu vain jos on psykoottinen, eli se ei yleensä ole se ensimmäinen vaihtoehto.
Osastoista täytyy myös muistaa, että ensikartalaiset pääsevät yleensä sellaisille aloittelijoiden osastoille, mitkä ovat aika paljon säyseämpiä kuin kunnon kroonikoiden osastot, joistain elokuvista tutuista kriminaalipsykologian osastoisa puhumattakaan.
Ehkä olennaisinta olisi se että kerrotte sen verran, ja ne olennaiset asiat rehellisesti, millä luulette saavanne myös teidän tarvitseman avun.
Niin. Rohkeasti apu vastaan. En ne hoitajat osa ajatuksia lukea joten kertokaa suoraan.
Olet varmasti tietoinen ettet sä voi muuttaa osastolle asumaan. Osasto ei ole sitä varten että sinne mennää pysyvästi asumaan. Luuletko että kotona mikään muuttuu jos menet osastolle.
Lisään vielä että se osastolla olo ei ole ilmaista . eli jos sulla on rahaa maksaa jokaisesta vuorokaudesta jonka olet osastolla niin sitten toki voit mennä osastolle. Vanhempasi tuskin maksavat sun osastolla oloasi . Jos olet viikonkin osastolla niin se tulee sulle rahallisesti kalliiksi.
Tähän väliin tulee faktoja.
Kyllä aikuisten osastohoito voi maksaa sen 25€ / vuorokausi. Alaikäisistä en tiedä, siitä ajasta itselläni on jo aikaa.
Vaikka osastohoito maksaa, niin samaan aikaan se sisältää ruuaan, lämmön ja pesuaineet yms muut tilpehöörit. Nämä kulut siis säästyvät samaan aikaan siviilistä. Osastolla oleminen ei myöskään estä asumistukia tai vastaavia, nämä ja vastaavat lakisääteiset tuet saa siis osastohoidon aikanakin.
Joka helkkarin sairaalassa on myös joku sosiaalitantta joka auttaa talouden ylläpidosta. Tarvittaessa he myös auttavat toimeentulotuki hakemuksen hakemisessa.
Toki jos haluamalla haluaa keksiä tekosyitä miksi ei menisi ajoissa osastolle, vaan odottelee sitä että kaikki pitää tehdä vaikeimman, vaikka edunvalvonnan kautta, niin siitä vaan.
Lahdessa maksaa myös alaikäsillä osastolla olo paitsi jo on seksuaalisen väkivallan uhri. Jos asuu kotona niin eikö vanhemmilla ole velvollisuus elättää alaikäinen lapsi. Harva teini kotona asuessaa joutuu maksaa ruuat ja kaikki tarvikkeet. Vai onko elämä muuttunut 80 luvulta tähän päivään että nykyään lapsen pitää ostaa omat ruuat ja kaikki mitä tarttee elämässä esim. pyykinpesuun omat pesuaineet ja tiskaamiseen omat fairyt.Kyllä 80-luvulla lapsi sai käyttää kotitaloudessa yhteisiä tarvikkeita.
Mistä sä tiedät onko aloittaja jo aikuinen. Minä ymmärrän että aloittaja on alaikäinen.Alaikäinen ei voi hakea toimeentulotukea yksin vaan siihen vaikuttaa myös vanhempien tulot.
Jos aloittyaja on aikuinen niin hän voi muuttaa pois kotoa omaan asuntoon.
Onhan nuo sitten näköjään jonkunverran muuttuneet sieltä sinun kahdeksankymmentä luvusta.
Vanhemmilla on velvollisuus elättää alaikäistä lastaan. Lapsella on oikeus riittävään elatukseen, joka kattaa
- lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen
- lapsen tarvitseman HOIDON ja
- koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset.
En minäkään ymmärrä, että miksi alaikäistä pitäisi pelotella joillain sellaisilla laskuilla jotka hänen vanhempansa pitää hoitaa. ja tarvittaessa sitten vanhemmat hakevat toimeentulotukea jne...
Mutta sellainen se on tämä sairaudentunnottomien hoidonvastustajien maailma. eikun paskat housuun lapsille vaan.
Sitä vaan kun tuo yksi kirjoitti että nämä tavallisten asioiden käyttö säästyy lapselta kun ei asu kotona. Tuo yksi puhuu että alaikäinen ja mahdollisesti teini voisi hakea asumistukea ja toimeentukea. Siinä on vaan se että vanhempien tulot vaikuttaa lapsen tukiin.
No valitettavasti laki on se mitä pitää noudattaa terveydenhuollossakin
Teknisesti silloin kun lapsi syö laitoksessa, niin se ei syö silloin kotona.
Mutta ylipäätään on vain sairasta pelotella lasta jollain sairaalamaksuilla, kun ei se hänen ongelmansa ole, eikä siitä pidä sellaista tehdä.
Sairaspäiväraha on olemassa ja lääkäri kirjoittaa todistuksen sairauksista ja sitte Kelasta hakea tai voi kääntyä sairaalan sosiaalihoitajan puoleen joka laitaa sairspvärahat vetoon kos on itse vetämättömän tuulel.
Lasten vanhemmilla on elatusvelvollisuus siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta.
Niin se on ollut jo -80-luvulla, ja niin se on edelleen.
Mun vanhemmila ei ollut sellaista tietoa ennen -80 lukua joten omillani piti pärjätä.
Et sitten neljäänkymmeneen vuoteen viittinyt ottaa selvää?
Monella, etenkään nuorella ihmisellä ei ole tietoa siitä, mitä sitten tapahtuu hänelle ja mitä siellä sairaalassa tehdään, jos sinne hakeutuu. Etenkin, jos mainitsee, että on joko itsetuho, tai muiden vahingoittamiseen liittyviä ajatuksia. Ajatuksethan eivät tarkoita sitä, että niitä välttämättä toteuttaa, eikä niitä tietenkään tarvitse , eikä kannata toteuttaa. Itselleni on tullut se käsitys, että juuri nimenomaan murrosiässä ja itsenäistymisvaiheessa tuollaiset ajatukset ovat hyvin yleisiä. Johtunee ilmeisesti hormoneista ja niiden vaikutuksesta aivoihin. Tunnemyrskyt ja kuohut aiheutuvat usein tästä. Niitä lisää perhe-elämän ja muun ympäristön aiheuttamat ongelmat, sekä stressi ja muut kuormitukset.
Jos menee kertomaan terveydenhuollossa olevalle väkivaltaisista ajatuksista ja tunteista, niin seuraukset ovat yleensä pakkohoito, kaikkine lääkityksineen. Eli käytännössä ihminen menettää kaikki itsemääräämiseen ja vapauteen liittyvät asiat. Hoitohenkilö määrää ja päättää kaikesta. Mm. hoitojakson pituudesta. Ja tässä kohtaa ei voi olla mainitsematta sitä, että useilla lääkkeillä, kuten SSRI- masennuslääkkeillä on useita merkittäviä haittavaikutuksia, jotka etenkin nuorien kohdalla saattavat aiheuttaa vain lisää aggressiivisuutta ja masennuksen pahenemista.
On hyvä muistaa, että kaikenlaisia ajatuksia, tuntemuksia ja tunteita tulee ja menee. Niihin ei kannata, eikä tarvitse jäädä sen enempää koukkuun. Eli miettiä niitä yhtään enempää. Kaikenlaiset vaikeudet kuuluvat elämään. Eivätkä ne jää pysyviksi. Hyvien ja luotettavien ystävien kanssa keskusteleminen auttaa paljon. Tukiverkoston hankkiminen on aina kannatettavaa ja suositeltavaa.
Sen sijaan itse en suosittele mihinkään julkisiin psykiatrisiin sairaaloihin hakeutumaan. Koska sieltä ei välttämättä saa sitä apua, tukea ja ainakaan välittämistä, jota meistä jokainen tarvitsee.
"seuraukset ovat yleensä pakkohoito"
Nyt taas pikkasen häpyä siihen nuorten pelotteluun.
Nuoret eivät automaattisesti ole psykoosisairaita.
Tuota sanaa ei saisi enää käyttää. Enkä kehtaa sitä tähän mainita. Sille h-kirjaimella alkavalle sanalle löytyy varmasti parempi vastine.
Sitäpaitsi, se on ikävä kyllä fakta, että jos joku avautuu ja kertoo omista väkivaltafantasioista, tai väkivalta-ajatuksista, etenkin suunnitelmatasolle edenneistä, niin eiköhän siinä aika usein käy niin, että joutuu suljetulle osastolle. Enkä ole kyllä missään kohtaa väittänyt, että sellainen, jolla on väkivalta-ajatuksia, tai suunnitelmia olisi automaattisesti psykoottinen. Mutta jossakin tietyssä hoitokulttuurissa niin saatetaan asia tulkita.
Itse suosittelen tekemään jotakin itselle mieluisia asioita ja harrastuksia, jos alkaa tulla väkivaltaisia, tai itsensä vahingoittamiseen pyrkiviä ajatuksia.
Terveeseen mieleen ei kuulu ajatukset itsemurhasta tai muiden vahingoittamisesta.
Eikä ne ajatukset välttämättä mene sillä pois, että joku sanoo, ettei niitä kannata jäädä pyörittelemään.
Voi sanoa, että ovat vain ajatuksia, mutta niin ne kaikki teotkin tapahtuvat, että ensin ajatellaan ja sitten toimitaan.
Ajattelemisesta ei ole kamalan pitkä matka toteuttamiseen.
Jos ihmisestä tuntuu, että tarvitsee ammattiapua, silloin sitä on hyvä hakea, eikä kuunnella ja lukea muiden huonojakin kokemuksia psykiatriasta.
Kokemuksia tulee tietenkin, jos hoitoon menee. Osa voi olla huonoja, osa on hyviäkin.
Ja sitten kun/jos toipuu ja paranee, on ihan mahdollista jatkaa normaalia elämää.
Jotkut ovat saaneet avun juurikin psykiatrian puolelta. Paljon on itsestäkin kiinni, ja omasta asenteesta ja ajattelusta, toki myös omasta tunnepuolesta, minkälaisia tunteita mahdollinen hoito/hoitolaitos saa potilaassa aikaan.
Meitä ihmisiä on paljon erilaisia, jotkut ottaa asioita vastaan negatiivisesti, jotkut positiivisesti.
Joku tuossa kirjoittikin, ettei kannata ajatella, ja ongelmatkin ovat ohimeneviä. Onhan ne ohimeneviä, kun jättää ne selvittyään menneisyyteen.
Jos kerron että mulla on ollut väkivaltaisia ajatuksia tai jopa suunnitelmia voiko psykiatrinen sairaanhoitaja soittaa poliisit perään vaikka heitä sitoo vaitiolovelvollisuus?
Kyllä voi.
Lääkärillä tai hammaslääkärillä on potilaslain 13 §:n 4 momentin nojalla oikeus salassapitovelvollisuuden estämättä ilmoittaa poliisille henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät tiedot. Edellytyksenä on, että lääkäri tai hammaslääkäri on hoitotehtäviä hoitaessaan saanut tietoja olosuhteista, joiden perusteella hänellä on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi.
Sitten on kyllä laitospaikkansa ansainnut, jos hammaslääkäri huolestuu tilanteesta niin paljon, että ilmoittaa poliisille.
Joskus voi jopa lääkäri-potilas puhelinkeskustelun aikana tulla sellaista uhkailua potilaan suusta, että hoitotaho pystyy ilmoittamaan virkavallalle, poliisille, ja voivat tulla käymään potilaan kotona katsomassa tilanteen. Ja tarvittaessa vievät hoitoon.