Kysymys rakastuneille!

Mä oon ollu yhen ihan sairaan ihanan jätkän kaa ja se on niin ihanaa kun rakastunut että mä en voisi enää ikinä unohtaa mun poikakaveria..
Edellisellä mun poikakaverilla oli se ongelma että hän ei ikinä rakastunut oikeesti.. Rakkaus on kuin omistaisi kaikki ihanat arteet.. Sitä kai rakkaus on.. Se vaikuttaa mun elämään niin että oon aina mun poikakaverin kaa..

sen verran et tekis vetää ittensä jojoon.

Mä olen seurustellut poikakaverini kanssa jo yli puoltoista vuotta,ja Olemme olleet kihloissa jo n.7kk.Itse olen 16v ja poikakaverini täyttää pian 20vuotta.On ihanaa olla rakastunut ja saada rakkautta.Ainakin on syy jaksaa tsempata eteenpäin.Itse olen todella ONNELLINEN,enkä vaihtaisi tätä tunnetta mihinkään,koulunumerot on parantunut,suhde vanhempiin parantunut ym...Olemme molemmat onnellisia ja mei´llä menee hienosti.Voit mailata mulle jos haluutviä [email protected]

mä voin henkilökohtasesti sanoa et sen jälkeen kun rakastuin kaksi vuotta sitten olen jättänyt taakse kaikki entiset flirttailut jne..sitä huomaa et ei edes kato muita jätkiä sillä silmällä,mitä ennen tein vaikka olinkin ihastunut.
kun rakastuu ihan oikeesti ni mun mielest henkinen puoli kypsyy aika lailla.
kannattaa kokeilla itekki=))))heh,tää on kiva tauti!

että tekisi joskus mieli tehdä itsemurha!

palaan taas tähän etten voi edelleenkään sanoa oonko rakastunut.. mut silti ihastus joka vihaa mua on muuttanu mun koko elämän!!! ennen ku huomasin sen mul meni koulu hyvin nyt menee päin vittuu!!! olin sillon paljon ilosempi ja energisempi... olin suoraan sanottuna TOINEN IHMINEN!!!!! ja se on huono juttu haluisin entisen minäni takaisin, mut se ei oo mahollista ku en voi unohtaa tätä jätkää!!!!!!!

HUONOSTI! En nimittäin saa vastarakkautta....

pilannut mun elämän...

...näköjään pilannut melko monen elämän. Niin myös minun.

se on todellakin mahtavaa ja se on ikuista mutta mulla todellakin on ongelma.. haluaisin jotain uutta lihaa mutta en kylläkään haluaisi pettää enkä jättää mun kultaani.. kai se vaan on joku vaihe mistä pitää selviytyä.. niin se varmaankin on!! olen koetuksella...

ikävällä tavalla se on vaikuttanu... Rakastamani henkilö ei rakasta mua...=( Se sano, et TYKKÄÄN susta, mutta RAKASTAN sitä yhtä. Muuten on kyllä ihan kivaa olla rakastunu, ku hymyilyttää kaikki asiat yms. =)

minä voisin sanoa että se on oikeastaan muuttanut kaiken (tai ainakin melkein). olen usein onnellinen pienistäkin asioista vaikka ennen olin tuppisuu. kaveripiirin kanssa en ole enää niin läheinen mutta yritän korjata tilannetta. vanhempiini välit ovat ennallaan ja veljeeni joka kuuluu kultani parhaisiin kavereihin välini ovat lämmenneet (emme tappele koko ajan)koulussa menee huonommin mutta korjaan senkin.

tällanen juttu...jos mä alkaisin vastaan tohon niin mä en varmaan ikinä ehtis kirjottaa sitä loppuun, kuolisin ennen sitä. No sanotaan lyhyesti; mä siis olen nyt tällä hetkellä rakastunut ja se on muuttanu mun elämän täysin...ton lyhyemmin sitä tuskin pystyy sanoon. Eli se muutta elämän aivan TÄYSIN....varoitus vaan kaikille jotka on rakastumassa...=)

Sanoisin että sattuu aivan älyttömästi kun tietää miten epätoivosta on rakastua kun ei kuitenkaan tule koskaan saamaan vastarakkautta. Olis helppoa kun tietäs edes mikä minussa on vikana mutta sama kai se yksin kun on "elinkautistaan" suorittamassa. Kai mä olen tehny jotakin niin pahaa että mä en saa olla onnellinen ja tehdä rakkaintani onnelliseks... Kumpa vois vain unohtaa tuon asian mutta se on niin luonnollista ja ihmiseen kuuluvaa että sitä ei voi. Pitää vain tyytyä osaansa.

Rakastan Häntä.Millään muulla ei ole väliä.Olen näitä toivottamasti rakastuneita.Ikävä kyllä.Mutta en voi itselleni mtn.Tuntuu kuin eläisin pumpulissa.katson kaikkea vaaleanruusunpunaisten lasien läpi.tunnen itseni iloisemmaksi kuin aikoihin.kaikki tuntuu yhdentekevältä, kunhan vain nään Hänet kerran.Juttele.Hymy.