Viime aikoina on yleistynyt niin poliittiselta, lastensuojelun asiantuntijoiden, kuin virkavallankin puolelta ilmiö, jossa kaikki asiat ( nuorten lisääntynyt väkivalta) kuitataan vain yksilössä oleviksi mielenterveysongelmiksi. Siis esim. ympäristössä, tai yksilön kotiloloissa, väkivaltavideoiden pelaamisella, tai sosioekonomisella huono-osaisuudella ei ole mitään osuutta asiaan?
Tulee mieleen se kultainen 1980-luku, jolloin jos jotakuta kiusattiin, niin koulussa, kotona ja terveydenhuollossa pidettiin "syyllisenä" sitä, joka sen kohteeksi oli joutunut. Ja jo tuolloin kiusattu uhriparka joutui aika usein menemään Mt-toimistoon. Vielä 2000-luvun puolellakin kiusattu joutui vaihtamaan koulua, eikä niinkään se kiusaaja/, tai ne kiusaajat.
Nykyäänkin on edelleen erittäin helppo olla näkemättä niitä tekijöitä, ja syitä, jotka ovat henkisen pahoinvoinnin takana. Ja silloin kun niitä ei nähdä, tai haluta tunnustaa, niille ei myöskään tarvitse tehdä mitään. Vielä kätevämpää on se, että kaikki johtuu vain ja ainoastaan mielenterveysongelmista ja tietysti yksilö täytyy siinä tapauksessa lähettää asioista hoitaville tahoille.
Voisihan tuota kutsua myöskin tietynlaiseksi asioiden valkopesemiseksi, tai omien käsien pesemiseksi kaikesta. Eikä ympäristössä, tai yhteiskunnassa kenties olevia ongelmia tarvitse millään tavalla ratkaista. Siis ei myöskään yhteiskunnassa ja yhteisöissä olevia ongelmia, kuten kiusaamista.
Tulee mieleen se kultainen 1980-luku, jolloin jos jotakuta kiusattiin, niin koulussa, kotona ja terveydenhuollossa pidettiin "syyllisenä" sitä, joka sen kohteeksi oli joutunut. Ja jo tuolloin kiusattu uhriparka joutui aika usein menemään Mt-toimistoon. Vielä 2000-luvun puolellakin kiusattu joutui vaihtamaan koulua, eikä niinkään se kiusaaja/, tai ne kiusaajat.
Nykyäänkin on edelleen erittäin helppo olla näkemättä niitä tekijöitä, ja syitä, jotka ovat henkisen pahoinvoinnin takana. Ja silloin kun niitä ei nähdä, tai haluta tunnustaa, niille ei myöskään tarvitse tehdä mitään. Vielä kätevämpää on se, että kaikki johtuu vain ja ainoastaan mielenterveysongelmista ja tietysti yksilö täytyy siinä tapauksessa lähettää asioista hoitaville tahoille.
Voisihan tuota kutsua myöskin tietynlaiseksi asioiden valkopesemiseksi, tai omien käsien pesemiseksi kaikesta. Eikä ympäristössä, tai yhteiskunnassa kenties olevia ongelmia tarvitse millään tavalla ratkaista. Siis ei myöskään yhteiskunnassa ja yhteisöissä olevia ongelmia, kuten kiusaamista.
Vastaukset 4
Vanhimmat
- Niin kauan, kun yksilön henkinen pahoinvointi nähdään ja katsotaan vain henkilön itsensä "vioiksi", eli mt-ongelmaksi, niille muille ( yhteiskunnassa ja ympäristössä) oleville ongelmille ei tarvitse tehdä mitään.
Vihervasudemareiden keksimää potaskaa.
Vasutoimittajat keksivät juttuja omasta päästään että lehti kävisi kaupaksi.
Onhan tässä muutama lähiaikoina kärähtänyt tällaisesta toiminnasta.
Kiusaamista, ryhmästä ulosjättämistä, talous ja sosiaaliset vaikeudet ja liiallisesta kuormituksesta seuraa mielenterveysongelmia. Mielenterveysongelmat ovat seurauksia aina jostakin henkisestä pahoinvoinnista. Eivät ole siis yleensä se perimmäinen syy esim. fyysiseen ja henkiseen väkivaltaan. - Kuin joissakin aniharvoissa tapauksissa mt-ongelmat ovat vaikuttavana tekijänä esim. henkirikoksissa.
Miksi totuutta vääristellään useiden virkatahojen puolelta?
Ihan taas mielenkiinnosta kysyn, että mitäs kaikkea konkreettista toimintaa tämän asian muuttamiseksi täällä on tehty?