Muistan lapsuuteni talvet 1960-luvun Oulusta, joka on melkein napapiirillä. Valoa kuitenkin riitti, koska pysyvä lumi laskeutui jo marraskuussa kirkastaen taivaan ja maan.[:]
60 leveysastetta, talvi 2020. Kun ilmaston lämmetessä lumesta ja jäästä tulee satunnaista, valon määrä täällä pohjoisen talvessa vähenee dramaattisesti ja lisää mielenterveysongelmia. Tätä ei korvaa se, että puolet vuodesta saamme edelleen nauttia ylenpalttisesta valosta pohjoisen pitkässä kesäpäivässä, jonka valossa voi lukea puoliltakin öin.
Lumettomilla talvilla on valitettavasti muitakin haittoja. Pelloilta huuhtoutuu vesistöihin entistä enemmän ravinteita, kun maa ei enää jäädy ja peity. Maatalouskäytäntöjen on muututtava koko Itämeren alueella, jos haluamme pysäyttää ainoan, vakavasti sairaan meremme rehevöitymisen.
Ravinteita on siis kierrätettävä mahdollisimman tehokkaasti. Luomuviljely nousee varteenotettavaksi vaihtoehdoksi, joskin myös tavanomaisen viljelyn puolella on tehtävissä paljon.
EU:n maatalousministerit tutustuivat äskettäin vieraillessaan puheenjohtajamaa Ruotsissa luomuviljelyn mahdollisuuksiin ilmastonmuutoksen torjunnassa. Luomuviljelyssä maan hiilivarasto karttuu, ja ravinteet pysyvät paremmin kierrossa. Luomua on kaikki syyt edistää EU:n tasolla.
Suomessa luomun suhteen vallitsee käsittämätön tilanne. Luomuviljelyala on lähellä eurooppalaista kärkeä, hiukan alle seitsemän prosenttia, mutta jopa puolet luomutuotannosta valuu samaan laariin tavanomaisten maataloustuotteiden kanssa. Mikä valtava lisäarvon menetys, miten lannistavaa sen täytyy olla luomutuottajille!
Luomun kulutus ei Suomessa ole kasvanut samaa tahtia Länsi-Euroopan maiden kuten Tanskan, Saksan ja Britannian kanssa. Missä siis vika?
Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, eikä auta kysyä, onko ensin muna vai kana. On tehtävä työtä sekä tarjonnan että kysynnän puolella ja koko markkinaketjussa. Suomessa onkin saatu aikaan tiivis yhteistyö luomualan eri toimijoiden kesken, viljelijöistä teollisuuden kautta kauppaan ja tutkimukseen. Nykyinen hallitus on ottanut näin asetetut markkinatavoitteet ohjelmaansa, ja luomu on adoptoitu myös osaksi Suomalaisen ruokakulttuurin ohjelmaan.
Kaikkein tärkeintä on, että luomu kirkastaa profiiliaan eikä enää vähättele merkitystään. Kuten luomuväki EU:n maatalousministerien vierailulla Ruotsissa painotti, luomuviljely on asetettava unionin tukipolitiikassa samanarvoiseen asemaan tavanomaisen viljelyn kanssa. Kuluttajat ratkaisevat, ja yhä useampi valitsee kokonaisvaltaisin perustein luomun.
60 leveysastetta, talvi 2020. Kun ilmaston lämmetessä lumesta ja jäästä tulee satunnaista, valon määrä täällä pohjoisen talvessa vähenee dramaattisesti ja lisää mielenterveysongelmia. Tätä ei korvaa se, että puolet vuodesta saamme edelleen nauttia ylenpalttisesta valosta pohjoisen pitkässä kesäpäivässä, jonka valossa voi lukea puoliltakin öin.
Lumettomilla talvilla on valitettavasti muitakin haittoja. Pelloilta huuhtoutuu vesistöihin entistä enemmän ravinteita, kun maa ei enää jäädy ja peity. Maatalouskäytäntöjen on muututtava koko Itämeren alueella, jos haluamme pysäyttää ainoan, vakavasti sairaan meremme rehevöitymisen.
Ravinteita on siis kierrätettävä mahdollisimman tehokkaasti. Luomuviljely nousee varteenotettavaksi vaihtoehdoksi, joskin myös tavanomaisen viljelyn puolella on tehtävissä paljon.
EU:n maatalousministerit tutustuivat äskettäin vieraillessaan puheenjohtajamaa Ruotsissa luomuviljelyn mahdollisuuksiin ilmastonmuutoksen torjunnassa. Luomuviljelyssä maan hiilivarasto karttuu, ja ravinteet pysyvät paremmin kierrossa. Luomua on kaikki syyt edistää EU:n tasolla.
Suomessa luomun suhteen vallitsee käsittämätön tilanne. Luomuviljelyala on lähellä eurooppalaista kärkeä, hiukan alle seitsemän prosenttia, mutta jopa puolet luomutuotannosta valuu samaan laariin tavanomaisten maataloustuotteiden kanssa. Mikä valtava lisäarvon menetys, miten lannistavaa sen täytyy olla luomutuottajille!
Luomun kulutus ei Suomessa ole kasvanut samaa tahtia Länsi-Euroopan maiden kuten Tanskan, Saksan ja Britannian kanssa. Missä siis vika?
Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, eikä auta kysyä, onko ensin muna vai kana. On tehtävä työtä sekä tarjonnan että kysynnän puolella ja koko markkinaketjussa. Suomessa onkin saatu aikaan tiivis yhteistyö luomualan eri toimijoiden kesken, viljelijöistä teollisuuden kautta kauppaan ja tutkimukseen. Nykyinen hallitus on ottanut näin asetetut markkinatavoitteet ohjelmaansa, ja luomu on adoptoitu myös osaksi Suomalaisen ruokakulttuurin ohjelmaan.
Kaikkein tärkeintä on, että luomu kirkastaa profiiliaan eikä enää vähättele merkitystään. Kuten luomuväki EU:n maatalousministerien vierailulla Ruotsissa painotti, luomuviljely on asetettava unionin tukipolitiikassa samanarvoiseen asemaan tavanomaisen viljelyn kanssa. Kuluttajat ratkaisevat, ja yhä useampi valitsee kokonaisvaltaisin perustein luomun.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.