Hylkäämisen trauma jostain varhaisesta ajalta, on vaikea kohdata. Eilen tunsin kuinka vihloo rintaa kovasti ja itku tuli valtoimenaan sieltä jostain syvältä.
Siinä kohtaa kun tulee näitä tuntemuksia, miettii miksi on joutunut tänne pahan maailman pyöritykseen. On saanut osan, jossa tuntuu että on aina se kiusattu. Vaikka ei kukaan enää edes kiusaisi. Kun tuntuu ettei oikein jaksaisi enää elää.
Miettii mikä on se juttu, joka auttaisi. Odottaa oivallusta. Yrittää hakea lohtua eri filosofioista tai uskonnosta. Mikään ei auta. Tuntuu vaan että on väärässä paikassa väärään aikaan. Odottaa lohdutusta, mitä ei saa mistään.
Siinä kohtaa kun tulee näitä tuntemuksia, miettii miksi on joutunut tänne pahan maailman pyöritykseen. On saanut osan, jossa tuntuu että on aina se kiusattu. Vaikka ei kukaan enää edes kiusaisi. Kun tuntuu ettei oikein jaksaisi enää elää.
Miettii mikä on se juttu, joka auttaisi. Odottaa oivallusta. Yrittää hakea lohtua eri filosofioista tai uskonnosta. Mikään ei auta. Tuntuu vaan että on väärässä paikassa väärään aikaan. Odottaa lohdutusta, mitä ei saa mistään.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Älä tee hyvä mies vornasia
Kuka ON NIIN SANONUT????
🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑
😍 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21
🔞💋❤️💋❤️💋🔞💋❤️💋❤️💋🔞
Odottavan aika on pitkä. Välillä voi olla hyväksi vain jättää tuntemukset telakalle ja keskittyä oman hyvinvointinsa kohentamiseen. Ainakin minulla ne oivallukset ja lohdutus saattavat tulla hyvinkin yllättäen. Niiden hakemiseen keskittyminen syö aikaa ja energiaa muilta asioilta, vaikka tärkeää onkin.
Ei niitä tuntemuksia voi aina jättää telakalle. Eräs tapahtuma nosti vanhat traumat pintaan. Siis minut haukuttiin. Haukuttiin niin pahasti, etten oikein ymmärrä edes. Nosti vanhoja muistoja pintaan. Ehkä sen trauman kohtaamisaika on nyt, tässä, vaikken sitä niin jaksaisi tai ollut suunnitellut. En tiedä edes, miten tunteet voi jättää telakalle? Ei tunteita saa/voi pantata, tein sitä joskus ja siitä ne lukot on syntynyt. Kun nousee joku vanha trauma, niin kyllä se pyyhkäisee yli armotta. Ottaa koko kropan haltuun. Ei pieni juttu.
En tarkoittanut tunteiden pois sysäämistä tai panttaamista, vaan hetkittäistä taukoa asioiden ajattelemisesta. Vaikkapa urheilemista tai laulamista tai mikä nyt tuokaan sitä hyvää oloa.
Haukkumiset voivat todellakin iskeä syvälle. Pystyitkö vastaamaan haukkuihin siinä tilanteessa mitenkään?
Tuli viestillä se haukkuminen. Koin että ihminen siinä purki omaa pahaa oloaan. Tuli lapsuus mieleen, kun jouduin kuulemaan sellaista joltain läheiseltä. Laittoi vielä toisenkin viestin perään, mutten avannut. Tiedän jo mitä minusta ajattelee, eli riitti.
Jatkoa..En lähtenyt siis siihen riitaan mukaan, koska en kokenut että se liittyi mihinkään minussa. ap
Ymmärrän reaktiosi. Suoria haukkuja on vaikea sietää. Puolustautumisesta on kuitenkin itselle voimaannuttava vaikutus. Enkä tietenkään tarkoita, että haukkuihin pitäisi vastata samalla mitalla haukkumalla. Riittää, että esittää oman näkökantansa tilanteeseen.
Katsoin että ei hyödytä puolustautua silloin, kun toinen on täysin hakoteillä ja vihan vallassa. Mielummin en ole tekemisissä ollenkaan. Siis en lähde viestittämällä siihen älyttömän riitaan. Jos siinä olisi ollut jotain normaalia ainesta, niin olisin voinut selvittää. En lähde tapausta tässä avaamaan, mutta jätän tämän ihmisen kotkotukset nyt omaan arvoonsa, koska en onneksi joudu olemaan tekemisissä tai näkemään häntä missään.
"Hullujen" kanssa ei ole pakko olla tekemisissä.
Väärässä paikassa väärään aikaan kuulostaa tutulta minullekin. Se on tavallaan päänsisäinen juttu että miltä tuntuu. Tietysti jos asiat ovat oikeasti huonosti niin on vaikeaa pitää lippu korkealla. Pienistä hyvistä asioista osaa kuitenkin nauttia sitäkin helpommin jos perusolotila on maassa. Joskus olo on turta, jolloin en tunne oikein mitään tuntemuksia. Silti itku pääsee välillä tasapainottamaan mieltäni.
Mielialalääkkeitä en käytä jos joku miettii asiaa. Nehän turruttavat tunteet. Lopulta vahvat tuntemukset tulevat kuitenkin esiin, toisilla se vain vaatii enemmän patoutumia kuin toisilla. Jokin yksittäinen tapahtuma voi laukaista mielen herkistymisen. Minulle riittää joskus pelkkä musiikin kuuntelu siihen. Yritetään nyt jotenkin selvitä 🙂. Kun muistaa syödä, juoda, nukkua ja liikkua säännöllisesti ja riittävästi niin pääsee jo pitkälle.
Minulla on prosessi ollut käynnissä jo pitkään. Käyn terapiassa, muttei se 45 minuuttia viikossa ole paljon. Yritän etukäteen koostaa sinne tärkeitä asioita, mistä puhun. Lääkkeitä en syö. Välillä on ollut päiviä, etten jaksa mitään muuta kuin itkeä. Silloin annan itseni levätä ja otan itkun vastaan. Tässä tilanteessa täytyy antaa kaikkien tunteiden tulla ulos, jottei vaivu sinne synkkään masennustilaan, missä olin jo ihan tarpeeksi kauan. Tai ahdistu. Tunteiden tunteminen ja lupa siihen ei ole mitenkään ollut minulle itsestään selvä juttu. Opettelen sitä koko ajan.