Jos ihminen tulee itsensä kanssa toimeen, on tyytyväinen omaan itseensä, siihen mitä itse sisäisesti on niin voi olla yksin ilman ongelmia. (ulkonäkö ei vaikuta tähän, voi olla minkä näköinen tahansa kun on kyse vain omasta itsestä)
Kyse on ihmisen sisäisestä maailmasta, sisäisestä keskustelusta. Tyytyväisyydestä omaan minäänsä, itseluottamuksesta, omasta arvosta.
Tälläinen ihminen joka omaa niitä ominaisuuksia tietysti tulee toimeen muidenkin kanssa, tarvittaessa.
Jos et ole tyytyväinen itseesi niin muuta itsesi sellaiseksi mistä voit pitää, tai sellaiseksi mitä voit itse arvostaa.
Kyse on ihmisen sisäisestä maailmasta, sisäisestä keskustelusta. Tyytyväisyydestä omaan minäänsä, itseluottamuksesta, omasta arvosta.
Tälläinen ihminen joka omaa niitä ominaisuuksia tietysti tulee toimeen muidenkin kanssa, tarvittaessa.
Jos et ole tyytyväinen itseesi niin muuta itsesi sellaiseksi mistä voit pitää, tai sellaiseksi mitä voit itse arvostaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
hyvä kirjoitus. Näin on. Olen sammmaaa mieltä enkä näytä kieltä.
Lisään nyt rehellisyyden nimissä että olen nyt ollut yksin jopa neljä päivää yhteen menoon.... normaalisti siis asun ystäväni kanssa. Mutta joskus nuorempana kyllä asuin useita vuosia yhteen menoon yksin ilman ongelmia, tai sanotaanko niin että mahdolliset ongelmat eivät johtuneet yksin asumisesta.
Vaikka nyt nämä viime päivät olen asunut yksin, niin ei se tarkoita ettenkö tapaisi ihmisiä joka päivä, ja puhuisi monen ihmisen kanssa päivässä, esim. eilen juttelin kahden ihmisen kanssa (ja tänään yhden kanssa). Ihmisten kanssa juttelu on itsestä kiinni, ei sitä ole pakko tehdä, jos vaan on tyytyväinen itseensä niin voi olla täysin itsensä kanssa. Ja melkein voisi sanoa niin että pitäisi lähteä siitä että ensin tulee toimeen oman itsensä kanssa, ja tuntee itsensä täysin ja on tyytyväinen itseensä, ennenkuin lähtee etsimään ystäviä/tuttavia/seurustelukumppania.
Oman itsensä tuntemiseen, ja varsinkin siihen että voi olla tyytyväinen itseensä, voi mennä useita vuosia aikaa, se ei tapahdu hetkessä.