Muistatko sitä aikaa

Niin. Ois Aika pakkaa kimpsut ja kampsut ja mennä hänen luo yökylään asap

Ei ole ollut sellaista aikaa. Muistan kun itkin töyttä huutoa sikiöasennossa lattialla kun kaikki otti niin koville. Mutta onneksi se aika ohi.

Mikä se kaipuu on? Kai Watun istuttama puu ken ties, mut tiesikö aloittajabarnie

Joskus oli näin. Nyt ei ole edes surua. Ei ole tunteita enää. Siksi on helppo lähteä täältä pois ja olla pitkiäkin aikoja pois. Tottumuksesta sitten välillä käy.

Pöö

Kyllä. Se oli silloin, kun toivoa vielä oli.

Ei ollut wattsuppia vielä.
Vertti 11v

Vakavasävyinen viesti!! Ihmisille vakavin kokemus on se hetki, kun tajuaa ettei toinen herätä enää niitä hyviä tuntemuksia, vaan surua, tyhjyyttä tai välinpitämättömyyttä. Se vaatii aikansa, mutta tunteita joita joutuu salaamaan tai niihin ei saa vastakaikua, on taipumus hiipua ja lopulta sammua, vaikka pieni hehku niissä lehahtaa aina toisen kohdatessa. Kaipuu on parhaimmillaan silloin, kun toisen näkee ja kokee yllättäen, se odotuksen tuoma säikähdys ja mielihyvä joka virtaa läpi koko kehon, on uskomattoman voimakas. Toista saattaa tuijottaa herkeämättä pitkiäkin aikoja, toinen näyttää uskomattoman ihanalle ja ihon kauneus sekoittaa mielen. Hetkestä jää tunne että on täynnä posken pintaa, syliä ja ajatukset on varastettu useiksi tunneiksi eteenpäin. Tunne vie mukanaan ja siitä pystyy nauttimaan vielä pitkien aikojen kuluttua, se on ihastuksen tuoma hyvänolon coctail, jonka tarkoitus on kertoa että pidät minusta edelleen. Rakkaudessa parasta on hetki, kun sormella kevyesti huulia koskettamalla, saa kauniin hetken pysähtymää ja luvan asettaa posket vastakkain ja istua sylikkäin ilman häiriötekijöitä.
https://youtu.be/nS_o-_vjVbk

Minäkin kaipaan. Ei siinä ole mitään järkeä, mutta kaipaan vaan vaikkei kannattaisikaan. Mikä siinä on, että on jonkun kanssa ensin hajonnut ja sitten vielä kuvittelee, että kaikki voisi korjaantua. Tai ei ehkä edes kuvittele ja silti on siinä kiinni. Jossain. Utopiassako? Kaipuu on.