Komeahan siitä rakennuksesta tuli. Ja varmasti on uudet hienot, tyylikkäät ja modernit tilat, etenkin henkilökunnan kannalta. Pinnoissa silmä lepää. Ja kaunista on. Varmasti moni potilas tulee olemaan tyytyväinen.
Jo vastaanottotilanne ei enää tule stressaamaan niin paljon ambulanssi, kuin sairaalan työntekijöitä, ja potilaskaan ei niin paljon ahdistu.
Mutta, jos entisen sairaalan ja hoitokulttuurissa olevat tietyt asenteet, potilaita kohtaan oleva kohtelu ja ilmapiiri tulevat sisälle tähänkin uuteenkin sairaalaan sinne siirtyvien ja palkattujen hoitajien ja etenkin lääkäreiden mukana, niin eivät ne hienot puitteet ketään sen enempää auta paranemaan.
Jos potilaiden oireiden taustalla olevat syyt ja olosuhteet jäävät selvittämättä, ja potilaat nähdään vain sairauksiensa ilmentyminä ja he kuvittelevat, että lääkkeillä ne kaikki ongelmat hoituvat, niin silloin se on aika lailla sama, onko sairaala, miten iso, tai oli siellä miten hienot sisustukset hyvänsä. Seinät eivät ketään paranna. Oleellisempa on se, miten potilaat nähdään, kohdataan ja miten heitä kohdellaan. Ja onko ylipäätään halua edes ymmärtää vaikeuksista kärsiviä ihmisiä ja heidän elämässään kokemiaan asioita.
Lisäksi olisi enemmän hyödyllistä keskittyä psykiatrian ja koko hoitokulttuurin kehittämiseen ja uudistamiseen myös siellä olevien hoitometodien, asenteiden ja ylipäätään potilaiden kohtelun osalta. Aika tavalla merkityksellistä on myös se, mihin henkisesti pahoinvoivien ja ongelmista kärsivien kohdalla keskitytään. Sairauksien merkkien ja siitä todisteiden etsiminen, tai potilaiden leimaaminen diagnooseilla ja lääkkeet eivät välttämättä auta ja hyödytä ketään.
Jo vastaanottotilanne ei enää tule stressaamaan niin paljon ambulanssi, kuin sairaalan työntekijöitä, ja potilaskaan ei niin paljon ahdistu.
Mutta, jos entisen sairaalan ja hoitokulttuurissa olevat tietyt asenteet, potilaita kohtaan oleva kohtelu ja ilmapiiri tulevat sisälle tähänkin uuteenkin sairaalaan sinne siirtyvien ja palkattujen hoitajien ja etenkin lääkäreiden mukana, niin eivät ne hienot puitteet ketään sen enempää auta paranemaan.
Jos potilaiden oireiden taustalla olevat syyt ja olosuhteet jäävät selvittämättä, ja potilaat nähdään vain sairauksiensa ilmentyminä ja he kuvittelevat, että lääkkeillä ne kaikki ongelmat hoituvat, niin silloin se on aika lailla sama, onko sairaala, miten iso, tai oli siellä miten hienot sisustukset hyvänsä. Seinät eivät ketään paranna. Oleellisempa on se, miten potilaat nähdään, kohdataan ja miten heitä kohdellaan. Ja onko ylipäätään halua edes ymmärtää vaikeuksista kärsiviä ihmisiä ja heidän elämässään kokemiaan asioita.
Lisäksi olisi enemmän hyödyllistä keskittyä psykiatrian ja koko hoitokulttuurin kehittämiseen ja uudistamiseen myös siellä olevien hoitometodien, asenteiden ja ylipäätään potilaiden kohtelun osalta. Aika tavalla merkityksellistä on myös se, mihin henkisesti pahoinvoivien ja ongelmista kärsivien kohdalla keskitytään. Sairauksien merkkien ja siitä todisteiden etsiminen, tai potilaiden leimaaminen diagnooseilla ja lääkkeet eivät välttämättä auta ja hyödytä ketään.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Potilaiden asema ( juridinen, tai hoitohenkilökunnan potilaita kohtaan oleva asenne) ja heidän kohtelunsa ei ole oikeastaan muuttunut mitenkään olennaisesti viimeisinä vuosikymmeninä.
Saa nähdä, tuleeko siihenkään koskaan mitään muutosta.
Se, että edellinen sairaalarakennus poistuu käytöstä ja tilalle tulee uusi, ei ole tae siitä, että psykiatriassa, tai käytössä olevissa hoitometodeissa, ja asenteissa tulisi tapahtumaan mitään merkittävää muutosta, tai uudistuksia. Tottakai se olisi toivottavaa.
Monien oireiden taustalla on useimmiten aivan muita syitä, kuin psyykkiset häiriötilat, tai sairaudet. Jos niihin ei keskitytä ollenkaan, niin kukaan ei tule voimaan yhtään sen paremmin, tai taustalla olevat ongelmat korjaantumaan.
Psykiatria pohjautuu edelleen aivan liikaa sairauskeskeiseen ajatteluun ja lääkepohjaisiin hoitoihin. Kukaan ei ole= sairautensa. Potilaita tulisi kohdella tasavertaisina ihmisinä.