Aloin tassa pohdiskella, kuinka "tavanomainen" minun tilanteeni on.
Olen toissakayva tavallinen reilu kolmekymppinen poikamies ja minulla on vakituinen suhde ukkomiehen kanssa.
Ikaeroa meilla on mutta se ei ole haitannut. Tapaamme noin kerran viikossa iltapaivisin toiden jalkeen, harrastamme seksia ja nautimme toisistamme.
Juttua on jatkunut jo pari vuotta ja molemmille on selvaa, etta tama on se mihin asti tassa mennaan ja enempaa emme pysty etenemaan. Ja kuitenkin olemme miellyttava "henkireika" toisillemme.
Oman kokemukseni mukaan nimenomaan ukkomiehissa on aika paljon bi-kavereita, jotka kaipaavat joskus nyos miehen kosketusta.
Olen toissakayva tavallinen reilu kolmekymppinen poikamies ja minulla on vakituinen suhde ukkomiehen kanssa.
Ikaeroa meilla on mutta se ei ole haitannut. Tapaamme noin kerran viikossa iltapaivisin toiden jalkeen, harrastamme seksia ja nautimme toisistamme.
Juttua on jatkunut jo pari vuotta ja molemmille on selvaa, etta tama on se mihin asti tassa mennaan ja enempaa emme pysty etenemaan. Ja kuitenkin olemme miellyttava "henkireika" toisillemme.
Oman kokemukseni mukaan nimenomaan ukkomiehissa on aika paljon bi-kavereita, jotka kaipaavat joskus nyos miehen kosketusta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
juttu.
Itsekin bi-henkisenä olen joskus tapaillut ukkomiehiä (monikossa koska peräti kaksi kpl ollut).
Avoliitossa ollessani kävin itse erään kaverin luona joskus panoilla ja mökillä viikonloppuna saunomassa ja kalassa. Oikeasti sitäkin ja tietty kunnon homoseksiä jota ei aina kerrostalokämpässä uskalla harrastaa.
Eli jos kumpikin on tyytyväinen niin mikä mättää? Vielä parempi jos ei tarvitse huijata ketään. Meilläkin avovaimon kanssa molemmat naivat joskus samaa sukupuolta.