Onkos kellään täällä samaa ongelmaa, että sattuu aina ihastumaan miehiin/naisiin, joita ei ole mahdollisuuttakaan saada? Ja sitten pänvastoin: Eli ei todellakaan pystyisi edes kuvitella tuntevansa vetoa sellaiseen, joka on osoittanut suhun kohtaan jotain kiinnostuksen merkkejä? Minulle käy näin aina! Onkohan tässä syynä vain se, että rima on liian korkealla? Mielipiteitä?
Sama ongelma?
Vendra
5911
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
tällaiset ihmiset, joita ei voi saada, vaikuttavat itsevarmoilta, huom vaikuttavat.
Tosin ekaa kertaa elämässäni rakastuin mahdottomuuteen, nyt vasta rupee järki palailemaan ja olo helpottumaan, (kauan siinä menikin) mutta nyt jo huvittuneena mietin omaa typeryyttäni. No tulipa tuokin koettua. Useammin mulle on elämässä käyny tuo päinvastainen asettelu. Ite tässä mietin onkohan syynä vain jonkin asteen kypsymättömyys tai jotain, ehkä jonkin asteen vapauden tarve tai sitten se onkin se rima liian korkealla juttu :) pitää saada sitä mitä ikinä ei voi saada, tavoitella mahdottomuutta asiaa mikä ei ikinä tule onnistumaan. Helpottavaa huomata et löytyy muitakin, etten ole ainoa :) Tai jos sitä onkin vähän masokisti tunteissa, että tahtoo satuttaa itseään henkisesti yksi puolisessa ihastuksessa/rakkaudessa :)
itse olen mies, enkä melkein koskaan näytä kiinnostuksen merkkejä naisia kohtaan...
jos teitä "ongelmatapauksia" ei olisi niin olisin kovin yksinäinen :)
En missään tapauksessa ole pelimies. Pidän vain naisista, jotka kiinnostuvat tuolla oudolla tavalla. Silloin tuntuu, että kiinnostus ei johdu pelkästään ulkonäöstä, tai jotain. Se vain tuntuu aidommalta.
"Tai jos sitä onkin vähän masokisti tunteissa, että tahtoo satuttaa itseään henkisesti yksi puolisessa ihastuksessa/rakkaudessa :)"
Mullakin tätä on jatkunut jo ongelmaksi asti. Ihastun aina sellaiseen, jota en voi saada. Ja tosiaan ne, jotka osoittaa muhun jotain kiinnostusta aiheuttaa lähinnä puistatuksia. Mut toivossa on hyvä elää ja kai tästä itsensä rääkkäämisestä jotenkin sit nauttii kun sitä vaan jatkaa ja jatkaa...
Mulle käy aina noin! Tälläkin hetkellä olen ihastunu erääseen varattuun äijään...joka tosin ei ollu vielä silloo varattu ku miä häneen ihastuin. Ja nää tälläset tilanteet kyllä turhauttaa, ja aika pahasti!