lukio elämä?

Lukio on monelta kantilta hyvinpitkälle samanlaista, kuin yläasteellakin. Töitä joutuu tekemään enemmän lähes poikkeuksetta, mutta tämä riippuu toki paljon matematiikan pituuden valinnasta, sekä kielten määrästä. Vastuuta tietyiltä osin annetaan opiskelijalle itselleen, mutta kuitenkaan ei suurta pelkoa ole siitä, etteikö mukana pysyisi, mikäli oma mielenkiinto vain riittää.

Ilmeisesti olet peruskoulun jälkeisessä tilanteessa miettimässä mitä seuraavaksi. Sanoisinpa usean ikätoverin ja itseni valintoja seuranneena, että lukioon vaan, jos vähääkään olet kiinnostunut ammattikorkea- tai yliopisto-opinnoista. Sillä vaalinnalla et rajaa mitään mahdollisuuksia pois, mutta avaat uusia ovia. Ja mikäli lukio alkaa tuntua ahdistavalta tai jotain, niin ainahan voit vaihtaa sitten muualle, tai suorittaa vaikka jonkin ammatillisen tutkinnon siihen perään.

Mikä on "kivaa"? Lukio ei ole rankkaa, jos vetää sen järkevästi. Aloittaa heti alussa ja vetelee kursseja sopivasti 3 vuodelle jaettuna (esim.30-30-15kurssia) niin ei se mitään hirveän rankkaa ole.

Jos tavoitteenasi on päästä ylioppilaaksi, pääset kursseista helposti läpi, jos tyydyt 4,5,6,7 numeroihin. Ja joihinkin aineisiin taas panostat, mitä haluat esim. kirjoittaa YO:ssa.

Näin se homma etenee. Se ei ole vaikeaa ja jos pelkää, että siellä joutuu tekemään hirveästi töitä, eikä jaksaisi, niin ei sitä tarvitse. Se näkyy numeroissa tai sitten vedät neljässä vuodessa.

jos sä haluat "kivaa" koulunkäyntiä niin mene amikseen.Tosin epäilen vahvasti, että et esittänyt kysymystä täysin tosissasi.

Lukioon mennään yleensä opiskelemaan, mikä tarkoittaa sitä että siellä on myös osattava/jaksettava tehdä töitä opintojen suhteen. Tosin omasta tahdostahan siellä ollaan, joten kukaan ei sua pakota siellä olemaan.

Omalta kohdaltani voin sanoa, että lukiossa on myös hauskaa/kivaa. Suurin osa tästä kiitos menee ihmisille, joita on koulussa. Söpölle pojalla...ja kivoille ihmisille, jotka tuovat iloa. Myös tapahtumat tuovat piristystä arkeen. :)

Lukiossa opettajat eivät juokse perässäsi niin kuin yläasteella, joka on mielestäni kivaa. Vastaat siis itse opiskeluistasi: jos olet tunneilta pois, niin olet pois, eikä opettajalla ole siitä valittamista. Voi tosin tiputtaa sinut kurssilta, jos ylität poissaolorajan. Saat lisäksi itse monilta osin valita, mitä kursseja käyt tai ainakin milloin. Itse pidän tästä vapaudesta.

Suurin osa häiriköistä, joita ei kiinnosta opiskelu, ei tule lukioon. Ilmapiiri on siis paljon parempi kuin yläasteella. Samalla kaikki ihmiset ovat vähän kasvaneet. Erilaisuuden sieto on lukiossa parempaa kuin yläasteella.

Yläasteella oli parempaa ehkä semmoinen leppoisampi ilmapiiri tunneilla. Lukiossa joissakin kursseissa edetään hyvin nopeasti, eivätkä opettajat paljon ehdi "erikoisnumeroita" järjestämään. Poikkeuksia toki on: esimerkiksi meidän koulumme eräs historianopettaja näyttää usein meille aiheisiin liittyviä pilakuvia ja muutakin mielenkiintoista oheismateriaalia.

Itse viihdyin ensimmäisellä vuodella lukiossa erittäin hyvin. Kaikki nämä uudistukset olivat uutta ja miellyttävää. Toisena vuotena niihin oli tottunut ja aloin kyllästyä lukio-opiskeluun. Tunnit ovat toki mielenkiintoisempia kuin yläasteella, mutta odotan jo tulevia jatko-opintoja. Yleissivistäviä kursseja ei onneksi enää abivuonna juurikaan ole. Itselläni taitavat kolmea kurssia lukuunottamatta kaikki olla kirjoitusaineiden kursseja.

mulla oli lukiossa ihan tajuttoman hauskaa. oli kavereita, vapautta, uusia kokemuksia, onnistumisen elämyksiä ja ikimuistosia hetkiä...yms kaikkea hirmu kivaa.

oli vanhojen tansseja, esiintymisiä, penkkareita, nahkiaisia, tutor-illallisia...kaikkea sellasta, josta en ois halunnu jäädä paitsi. mä mietin varmaan vuoden, et onkohan lukio mun juttu, ja meinasin jättää hakematta, kunnes tajusin, et mihin muuallekaan olisin halunnu.

mulla oli niin paljo kavereita, että välillä tuli ajan puutetta, koska kaikkien kanssa ei ehtiny viettää välkkiä. yläasteella olin aina yksin ja kiusattu. lukiossa jengi tajuu, et se on loppujen lopuks vapaaehtosta, eik niiden oo pakko olla siellä. myös iän karttuminen tuo järkeä päähän;)

eihän lukio ollu aina kivaa, mutta yhessä selvittiin. muistan varmaan aina kaikki ne kädenväännöt apulaisrehtorin kanssa, kaikki erimielisyydet mun ja rakkaan ro:n välillä. kaikki ne kuitenki opetti jotain. ja lopulta ollaan niillekin jutuille naurettu. kerran me kerättiin nimiä listaan, koska vastustettiin koulun remonntia,hävittiin mutta kaikkee sitä tulikin tehtyy...

oon onnellinen, että menin lukioon. nyt istun haikeena kolmatta kuukautta kotona, koska lukio on mun kohdalta täysin ohi, kirjotin tänä keväänä:( lukio ei ollu niin tiukka ja holhottu juttu ku yläaste, mutta kyllä meistä pidettiin huolta ihan loppuun asti. opettajat soitti kotiin ja varmisti, et kaikki on okei, jos jollain oli huolia...haikeena oon ku syksyllä pitäs mennä johonki töihin, ja olla oman ittensä herra ilman niitä luotettavia ja kultasia opettajia...

nauti lukioajastas, huomaat joskus, miten ihanaa ja ainutlaatusta se oli, niitä vuosia et saa koskaan takasin