missä oikein menee se alkoholismin raja?
onko silloin alkoholisti kun kaljan ottaminen ylittää sen "suurkuluttaja" rajan??
kysympä vain..
onko silloin alkoholisti kun kaljan ottaminen ylittää sen "suurkuluttaja" rajan??
kysympä vain..
missä menee raja?
mari
332339
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Alkoholistin on pakko juoda, vaikka ei haluaisi.
Suurkuluttaja juo paljon, mutta vain silloin kuin haluaa.
Alkoholisti - juoppo - suurkuluttaja. Mänty - honka - petäjä.
Yhtä hyvä yleistys kuin, että
KERRAN JUOPPo AINA JUOPPO
Tai
kaikki mustalsiet ovat varkaita.
Suurkuluttaja ja alkoholisti ovat kaksi aivan eri asiaa. Tarvitaanko rauta- tai muuta lankaa???
"Alkoholin suurkulutus ei ole pysyvä ominaisuus. Osa alkoholin suurkuluttajista vähentää juomista ajan mittaan, osa lisää sitä. Kaikista ei kuitenkaan tule alkoholisteja"
"Suurkuluttaja ja alkoholisti ovat kaksi aivan eri asiaa. Tarvitaanko rauta- tai muuta lankaa???"
no anteeksi että kysyin edes!!!
tulipa vaan mieleen kysäistä tuollaista asiaa. mies nimittäin juo viinaa joka ikinen viikonloppu ja kaikki lomat se on aina kännissä. ennen se ei oo juonu krapulaan, mutta nykyään sen on "pakko" saada "yksi olut". jos se näkee että joku kaveri juo, niin sen on pakko saada olut myös ja yleensä se ei pysty sitte sitä juomista hallitseen. ja vaikka se tietäisi että se ei saa juoda että on jotain menoa (sovittu etukäteen) niin homma ryöstäytyy käsistä ja se ryyppää ittensä pöydän alle. joka saatanan kerta. kuulostaako alkoholistilta? itte kieltää kaikki ongelmat.
Itselleni asiantuntijat antoivat tuomion: suurkuluttaja, itse oli erimieltä.
Mitä eroa on suurkuluttajalla ja alkoholistilla? Onko mitään? Kaveri juo perjantaista sunnuntaihin ja menee maanantaina krapulassa töihin - suurkuluttaja vai alkoholisti. Seuraavana viikonloppuna sama toistuu, kun pitää saada nollattua "paska viikko". Homma jatkuu, kunnes alkaa jo arki-ilta tissuttelut jne...
Nämä ovat niin hiuksenhienoja eroja, että juova henkilö voi vain itse päättää, milloin on niin pohjalla, että voi / on pakko tunnustaa olevansa alkoholisti. Läheiset ovat toden näköisesti huomoinut ongelmasi ja "leimannut" sinut sellaiseksi jo aikoja sitten.
Suurkuluttajasta on niin pieni hyppy sinne alkoholistin puolelle, siis kuin veteen piirretty viiva. Alkoholi alkaa viemään sinua jo paljon ennen, kuin itse sitä huomaatkaan.
Se on yleensä varma merkki, kun pitää saada pää sekaisin ja pian, vaikka vain kerran viikossa. Se on yleensä sen merkki, ettet pysty nauttimaan alkoholista, vaan juot humaltuaksesi.
Kirjoituksesi mukaan "mies" on alkoholisti.
Elmokin tuossa totesi että suurkuluttajan ei ole pakko juoda mutta alkoholistin on..tämä pitää paikkaansa..minun mielestä. Ja mitä alkoholismiin tulee niin ensimmänen hälyyttävä merkki on tuo krapula kalja/kaljat..ongelman kieltäminen kuuluu myös sairauden luonteeseen samoin kuin se että juominen menee aina "överiksi"...Olen itse alkoholisti ( raitis sellainen ) ja kirjoitan vain omia näkemyksiäni.
Itseäsikö yrität vakuuttaa? Sen minkä kirjoitan, kirjoitan kokemuksesta: itsestäni, isästäni, isoisästäni ja lähes koko suvustani suuresta. Olimme/olemme alkoholisteja, siitä olen varma, itseni tuntien. Kaikki alkoholistit eivät ole Rautatientorilla tai linja-autoasemilla tai räkälöissä lahoamassa, toiset pärjäävät ulkopuolisen silmissä hyvinkin. Lopetin pitkän ja raskaan aktiivialkkisurani 1998 ilman sosiaali- ja terveysihmisten apua, ilman AA:ta. Sain tarpeekseni, en halunnut juoda enempää. Enkä halua vieläkään.
Eräs hieno ystäväni totesi kerran katsellessamme torilla maleksivia raunioita, että hänellä ja heillä on vain kuuden tunnin ero: torikansa alkaa ottaa kello kymmenen ja hän kello kuusitoista... Hän oli erittäin menestyvä mies silloin. Pahoin pelkään, että tuota kuuden tunnin eroa ei enää ole; en tiedä varmaksi, olen kadottanut hänet näköpiiristäni.
Rautalangasta vääntäen: alkoholismi ei ole pysyvä ominaisuus... Jos se nimittäin olisi pysyvä, minä olisin tällä hetkellä juovuksissa tai kasvaisin koiranputkea.
Kyllä alkoholismi on pysyvä sairaus - ihan hautaan saakka.
Siitä on todisteena se, että useitakin vuosia raittiina olleet retkahdettuaan, juovat itsensä hengiltä ja alkoholisti juo seuraavalla kerralla aina siitä pisteestä, mihin edellisellä kerralla on jäänyt.
Joo, tuo oli hyvä havainto, aahoohoo; alkoholisti jatkaa siitä pisteestä, mihin on lopettanut.
Ei nimittäin tule sitä euforista nousuhumalatunnetta enää, (olen kokeillut). Ensimmäisestä ryypystä lähtien homma jatkui siitä helvetillisestä fyysisestä ja henkisestä väsymystilasta, mihin lopetin juomisen vuosia sitten! Tällöin totesin: Kyllä minä nyt tämän uskon! Tuli ikäänkuin asennettua henkiset antabukset.
Niin mikähän mahtaa olla virallisesti se määrä alkoholia vuodessa jonka jälkeen on suurkuluttaja? Itse juon arviolta n. 5l alkoholia vuodessa mutta alkoholistiksi ei voi sanoa, kun en ole ikinä edes humalassa.
Kyllä se pinnan alla kytee hautaan asti, vaikka olisit juomatta, alttius siihen on.Pahassa tapauksessa vieressä olijakin sairastuu samaan paskaan,ellei pidä varaansa.
Alkkis vai suurkuluttaja? Aika jännä kysymys ja vielä jännempi on tuo määritelmä suurkuluttaja. Onkohan termi keksitty niitä varten jotka juovat jatkuvasti ja paljon mutta hallitsevat vielä jotenkuten muuta elämäänsä? Olipa termi alkoholisti tai suurkuluttaja niin molemmat ovat alkoholisteja jos eivät itse hallitse juomistaan.
Jos suurkuluttaja ei voi, eri tekosyihin vedoten (alkoholisti löytää aina syyn juoda) olla juomatta juuri niin usein/harvoin/pitkään/lyhyeen/paljon/vähän kuin itse, läheiset ja sen hetkinen elämäntilanne edellyttää on hän alkoholisti.
Alkoholisti taas on sellainenkin joka juo vaikkapa vain kerran puoleen vuoteen tai jopa vuoteen mutta kun hän alkaa juomaan niin sitä kestää sitten pidempään. Päiviä, viikkoja, kuukausia kestää juominen. Ensin juodaan humalan takia ja lopuksi krapulan takia. Tuurijuoppo saattaa juoda vuositasolla vain pienen osan suurkuluttajan määristä mutta alkoholisti hän joka tapauksessa on.
Krapulan parantelua aamulla sanottiin ainakin ennen ensimmäiseksi varmaksi merkiksi alkoholismin kehittymisestä. Nyt puhaltaa ilmeisesti uudet tuulet ja suurkuluttaja voi olla kännissä aamusta iltaan vuoden jokaisena viikonloppuna ja vuodesta toiseen olematta alkoholisti :)
Alkoholisti ei voi olla juomatta on yksinkertainen määritelmä.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000017&conference=4500000000001046&posting=22000000008944857
Lomalla maistuu, toisinaan...
kun tässä olen nyt asiaa oikein kunnolla mietiskellyt, niin olen tullut seuravanlaiseen johtopäätökseen..
eli mun mielestä ei loppujen lopuksi tärkeää ole että oletko alkoholisti vai et. tärkeää on se että miten juo. jos juo aina ahdistukseen ja sitten seuraavana päivänä taas siihen samaan ahdistukseen ja vielä krapulaan niin pahalta näyttää. kyllähän juoda saa, mutta se viina ei saa hallita elämää.
se on myös tärkeää että juominen ei vaikuta työelämään tai perheeseen. jos juominen satuttaa perhettä niin silloin pilataan elämää kovaa vauhtia. ja silloin ei ole mitään väliä oletko alkoholisti vai et.
ja sitten on myös omat henkiset ja fyysiset tuntemukset. jos juo liikaa, niin se aiheuttaa ennemmin tai myöhemmin masennusta ja ahdistusta ja sitten juodaan yleensä vain lisää. ja tottakai kunnon putki vaikuttaa elimistöön aikaslailla negatiivisesti.
mutta helppohan se on sanoa.
on jäänyt mieleen tämä.
Ei ole kysy määrästä.Kuinka usein,miten paljon.Mitä laatuja juot.Kun määritellään alkoholismia.
Kysymys on siitä mitä alkoholi tekee sinulle miten se vaikuttaa sinuun.
Tämän sain oppia kun olin hoidossa.Aktiivinen alkoholisti ei tätä itse huomaa ja jos huomaa niin ensimmäisenä kieltää.Kieltää itseltään ja toisilta.
Alkoholisti tajuaa tämän vasta raitistuessaan.
Ehkä taas vähän provosoinnin maku mulla (ihan vain vähän)mutta kuka/mikä määrää sen että mikä saa hallita elämää ja mikä ei?
Kuitenkin iso osa ihmisen elämästä menee jonkun asian/ilmiön hallinnassa.
Mikä diagnoosi on silloin jos perhe/työ rajoittaa juomista?
Entäs ikänsä maatilalla työskennellyt ihminen?Hän sairastuu allergiaan.Eläimet lihoiks,maatila myyntiin.Hän masentuu eikä pysty "irrottautumaan" kenties 30 vuotta hoitamistaan eläimistä.Mikä on diagnoosi silloin?
Älkää nyt ymmärtäköö väärin "heittoani".Esimerkiksi elämän mittainen (oli se sit minkä mittanen tahansa)juominen on varmasti 8 tapauksesta kymmenessä tuhoisampaa fysiikalle kuin elämän mittainen roikkuminen rakaissa Mansikeissautta mielestäni keinotekoisia diagnooseja erilaisien "mieltymyksien" /"intohimojen" demonisoimisiksi ei voida perustella sillä kuinka tuhoisaa toinen on kokijalleen/ympäristölleen.
Periaatteessahan monissa "intohimoa"/"paloa" aiheuttavissa elämänilmiöissä on pohjimmiltaan kyse keskenään hyvin samankaltaisista aivokemiallisista tapahtumista.
Mikä diagnoosi on silloin jos perhe/työ rajoittaa juomista?
Kummatkaan eivät rajoita juomista.
Raitistua voi onnistua täysin itsekeskeisesti
En väittänytkään,etteikö ihminen pystyisi raitistumaan tai tekemään jotain muuta itselleen sillä hetkellä mielekkäältä tuntuvaa ratkaisua täysin itsekeskeisesti.-Niinhän me yleensä teemme!
Kysyin vain,että mikä on diagnoosi silloin jos vaikkapa se "poroporvarillisista" arvoista kiinni pitäminen omien halujen kustannuksella alkaa hallitsemaan elämää?
Valaista meille tyhmille.Sulla on paljon mielenkiintoisia mielipiteitä.
Ei kuulu ehkä palstalle mutta kysympä kuitenkin.
Miten sä käsität rakkauden muuhun kuin itseensä?
Huolenpidon muista kuin itsestään?
Vastuun ottamisen muista kuin itsestään?
Mikä se tunne EQ on?
Aika paljon tunteiden purkua vaativa kysymyshän tuo on mutta en viitsi lykätä kun on muutakin tekemistä tänään....
" Miten sä käsität rakkauden muuhun kuin itseensä?"
-Puhtaimmillaan se on kaiketi (vahva)tunne,jota ei tarvitsekaan selittää.Missään nimessä en sitä käsitä ainakaan "kuuluuhan niin" tai "näin teet oikein" tunteina.
Kyynisesti ajatellen useasti kyseessä lienee kiertotietä rakkaus itseä kohtaan.omaa hyvinvointia(kenties pitkään jatkunutta "vakaata tilaa")ylläpidetään aiheuttamalla hyvin vointia.Eli laskelmointiako?
" Huolenpidon muista kuin itsestään?"
-Niin.Samaa kastiahan tämä on.Huolenpitohan ei ole ikinä arvotonta saajalleen oli sen motiivit mitkä hyvänsä,mutta toisaalta en näe sitä mitenkään arvostettavana,mikäli se ei perustu puhtaaseen rehelliseen tunteeseen.
"Vastuun ottamisen muista kuin itsestään?"
-No samaahan sekin on kuin huolenpito.Vivahde eroja.
Missään nimessä en näe vastuun ottamisena nykysuuntausta jossa luullaan tietävän toisen puolesta hänelle paras elämän tapa.
Koska sitä ei tiedetä,vaikka tiedettäisiin "järkevin tapa".
Kuka voi määrätä tärkeys järjestyksen ihmisen sisällä myllääville hyvin äkillisten purkausten kaltaisten viettien kaltaisten halujen ja pidemmän tähtäimen,kenties saavuttamatta jäävien asioiden välillä?
Eikös eilisessä X-filesissäkin(vai muistanko väärin?) ollut naisen työpöydällä Benjamin Franklinia(ko?) siteeraava "one today is worth of two tomorrow"-kyltti?
valaisevasta vastauksesta.
No ei se kyllä varmaan kauhean hyvin valaissut...
Tai tuli siinä esiin se,mitä just sillä hetkellä asiasta ajattelin.
en tiedä mihin analyysiin tuota vastausta nyt sitten käytetään mutta hyvä että kelpasi...
olen lukenut näitä suomi palstoja ja juuri sinun kommenttisi ovat saaneet joillakin niskakarvat pystyyn.En tiedä mitä työksesi teet mutta mielestäni sopisit terapeutiksi.Tällaisella foorumilla se on vaan vaikeaa.Nämä nyt on vaan minun höpinöitäni.Olet kuitenkin jotenkin pystynyt vaikuttamaan minuun kirjoituksillasi.
Kiitos. Olen imarreltu.
Tuo Imarreltu "R.T" ei ollut oikea R.T.
Eipä onnistu tämän nimimerkin rekisteröiminenkään enää.Eipä tuo ollut ensimmäinen kuka nimissäni heittää juttua.Vaikkakaan ei niitä kovin paljoakaan ole ollut siihen nähden että joistain asioista olen vääntänyt pitkilläkin keskusteluilla kättä rekisteröimättömällä helposti kirjoitettavalla vähäeleisellä nimimerkilläni.
Mitään terapeuttista minuun ei liity.
Varhaisessa nuoruudessa minulla on taustalla kaupallinen koulutus ja vähän vanhemmalla iällä jonkin verran teknisen alan korkeakouluopintoja.
Mutta enpä kyllä oikeastaan tykkää ajatellakkaan että työ/koulu asiat profiloisivat liikaa ihmistä.Valitettavan monellahan niin käy,mutta onneksi monella ei käykään.
Näin kesällä kehoitan sinua katselemaan mihin kelloaikaan ja minä päivinä kirjoitat nimissäni.
Vastaisuuden varalle voin sanoa,että alkuviikon iltoina EN OLE kirjoittamassa tietokoneella klo 22.00-23.00,koska silloin tulee aikoinaan minulta muiden juttujen takia näkemättä jääneet X-files (suom.salaiset kansiot) sarjan alkuvaiheen jaksot.
Ja toisena ohjeistuksena sanottakoon,että myös tämä puolenyön jälkeinen vaihe(kelloaika taannehtiva,koska läh.aika vaihtelee) on varsin epäotollista aikaa kirjoittaa R.T nimellä koska silloin yleensä katson South Park uusintoja subteeveeltä.
Nyt lähden tupakoinnin kautta avaamaan teeveetä(eli ei kannata..).Palstan otsakkeeseen viitaten taidan jättää oluen juomatta South Parkin kanssa.Ne vähät oluet jääkaapista jätettäköön huomiselle uusien perunoiden pohjalta rakennettavalle aterialle.
rekisteröinti onnistus? Täytät vaan sen galleriasivunkin jutut ja lopuks ruksaat sen piilotetuks, ni sillon oot lipun kanssa rekisteröityny!
Näyttää siis tältä!
Koska nimimerkki on jo käytössä.
Joskaan en ole sitä koskaan nähnyt käytössä.
Kyllä nimimerkin "R.T" voi rekisteröidä kun sitä vielä voi vapaasti käyttää.
Voiko lipuksi valita jonkun muun kuin amerikan lipun? Jos vaihtoehtoa ei ole, niin anti olla. Pistetään nyt sitten pyynnöstä vaikka juutalaistähti.
minulle ainakin taannoin tuli ilmoitus,että en voinut ottaa ko.nimeä,koska se oli käytössä.Ihan sama mulle kylläkin...
Miksei muuten rekisteröityjä nimiä voisi käyttää "vierailevana" nimimerkkinä?
Voisitko pohtia, että sinä tutustuisit ALANON- ohjelmaan? Se on niille, jotka kärsivät läheisen ihmisen juomisesta.