Realismi on perseestä!

Mitä jos kasvaisit muutaman vuoden ja kertosit mielipiteitäsi uudelleen kun olet aikuistunut hieman ja ymmärrät että ikävä kyllä kovin harva ihminen pystyy elämään juuri sellaista elämää kuin haluaisi.

Onhan se kyllä niin että jos kaikki olisi vapaampaa niin elämä olisi mukavaa ja yllättävää. Meno olisi villimpää. Eläisimme hetkessä, emme toiveessa. Mutta, aina on mutta....


Emmehän me silti niin hirveästi haluaisi, että järjestelmä ei toimisi.. no eihän se toimikaan, mutta jos yhteiskunta muokkautuis vapaamman puoleisesti, niin niin kuka hoitais arkiaskareet.

Aina on olemassa mahdollisuus yrittää muuttaa "tosiasioita" haluamallaan tavalla kaikille mieluisaksi, kunhan rajoja ei rikota. Ne voidaan joissakin tapauksissa ylittää :)

Mitä ihmettä sä runoilet? Onks sun sukka liian tiukalla vai etkö oo saanu päivän lääkkeitä?

Mee filosofoimaan muualle pliis. Toi on jo aika paksua paskaa!

mieltä on vain aito, ihka oikea pissis.

Realismi on tosiseikkoja tähdentävä katsomustapa, todenmukaisuuteen pyrkivä kirjallisuus- ja taidesuunta, käsitys, että todellisuus on ihmisen tietoisuudesta riippumatonta.

Osta pleikkari

Valitkaamme siis pessimismi... sillä se elämä hymyilää. Pässi!

Omaa elämää voi aina muuttaa. Se on vain omasta saamattomuudesta kiinni, jos väittää ettei pysty! Eivätkä tosiasiat ole aina ikäviä. Maailma on auki, voi lähteä minne vain ja tehdä mitä vain. On olemassa hyvää ja kaunistakin. Mutta realismi on silti tylsää. Ärsyttää ne 'realistit', jotka vaan makaa laakereillaan ja kieltäytyy edes yrittämästä tehdä jotain. Minä näen todellisempia unia kuin tämä todellisuus, ja aion vastedeskin uskoa, että ne todella tapahtuvat tuolla jossain. Että on olemassa muita universumeja, että kuoleman jälkeen on elämää, että uskolla ja kovalla työllä voi rakentaa melkein mitä vain. Ei elämässä muuten ole mitään mieltä.