Miksi humanisteja mollataan?

Eli kuten huomaatte, niin kannattaa opiskella humanistisessa, ellei muuten saa. Itseilmaisukin on erittäin sujuvaa ja eksoottista, kuten näkyy.

röh, röh

asiaa kirjoitti:

Eli kuten huomaatte, niin kannattaa opiskella humanistisessa, ellei muuten saa. Itseilmaisukin on erittäin sujuvaa ja eksoottista, kuten näkyy.

röh, röh

Jaa, no teistä tulee varmaan erinomaisia myyntitykkejä!

Mutta en ryhtyis sen takia humanistiks :P

Tykki kirjoitti:

Jaa, no teistä tulee varmaan erinomaisia myyntitykkejä!

sanojen yhdistelemisen taito ja lukutaito muutenkin.

Löytäisitköhän viestistä vuorostasi jonkin kirjoitus virheen? Vaikkapa tuon kirjoitus virheen?

rasitus kirjoitti:

Mutta en ryhtyis sen takia humanistiks :P

En usko, että kukaan menee opiskelemaan jotakin kirjallisuutta tai uskontotiedettä sen takia, jotta pesää heruisi. Tosin on sellaisiakin säälittäviä tapauksia, jotka näin tekevät, koska eivät muuten saisi. Itse olen aika poikkeava humanisti, reservin upseeri ja muutenkin aika miehekäs mies. Humanistisia tieteitä opiskelen pelkästään opiskelemisen ilosta ja aidosta kiinnostuksesta, ja kaikki muu (naisten osoittama kiinnostus jne) on boonusta. Jokainen opiskelkoon sitä mikä kiinnostaa ja mikä tuntuu järkevältä esim. työllistymisen kannalta, muuten huorataan identiteellä.

Tykki kirjoitti:

Jaa, no teistä tulee varmaan erinomaisia myyntitykkejä!

Elämän tarkoitushan on ostaa ja myydä. Humanisti joka ei osaa myydä mitään ja jolla ei ole varaa ostamiseen, on tällaisessa maailmassa hyödytön. Minä itse olen hyödytön humanisti, enkä ymmärrä mitään ostamisesta tai myymisestä. Olen nähnyt että kaikkien taitavien ostajien ja myyjien ja myyntitykkien elämä on kurjaa, enkä tahdo sellaista elämää. Minulla on kaikki aika varattuna itseäni varten, elämäni on rauhallista, kukaan ei vaadi minulta mitään. Saako tällaista ostamisella, myymisellä tai rahalla? En tule koskaan olemaan hyödyllinen, mutta onnellinen varmasti aina.

Turha jätkä kirjoitti:

Elämän tarkoitushan on ostaa ja myydä. Humanisti joka ei osaa myydä mitään ja jolla ei ole varaa ostamiseen, on tällaisessa maailmassa hyödytön. Minä itse olen hyödytön humanisti, enkä ymmärrä mitään ostamisesta tai myymisestä. Olen nähnyt että kaikkien taitavien ostajien ja myyjien ja myyntitykkien elämä on kurjaa, enkä tahdo sellaista elämää. Minulla on kaikki aika varattuna itseäni varten, elämäni on rauhallista, kukaan ei vaadi minulta mitään. Saako tällaista ostamisella, myymisellä tai rahalla? En tule koskaan olemaan hyödyllinen, mutta onnellinen varmasti aina.

Lue lisää

Aivan! On aivan turha yrittää todistella että meitä humanisteja tarvitaan, sillä todellisuudessa vain ostajia ja myyjiä tarvitaan. Me olemme turhia, ja meitä saa vapaasti pilkata siitä; se vain korottaa ammattiylpeyttämme. Jos tämä maailma jotain tarvitsee, niin juuri turhia ihmisiä, jotka omalla mykällä olemassaolollaan todistavat toisenlaisen elämän mahdollisuuksista.

Liisa S kirjoitti:

Aivan! On aivan turha yrittää todistella että meitä humanisteja tarvitaan, sillä todellisuudessa vain ostajia ja myyjiä tarvitaan. Me olemme turhia, ja meitä saa vapaasti pilkata siitä; se vain korottaa ammattiylpeyttämme. Jos tämä maailma jotain tarvitsee, niin juuri turhia ihmisiä, jotka omalla mykällä olemassaolollaan todistavat toisenlaisen elämän mahdollisuuksista.

Lue lisää

Kuka teitä muka sitten oikeasti muka mollaa?

Liisa S kirjoitti:

Aivan! On aivan turha yrittää todistella että meitä humanisteja tarvitaan, sillä todellisuudessa vain ostajia ja myyjiä tarvitaan. Me olemme turhia, ja meitä saa vapaasti pilkata siitä; se vain korottaa ammattiylpeyttämme. Jos tämä maailma jotain tarvitsee, niin juuri turhia ihmisiä, jotka omalla mykällä olemassaolollaan todistavat toisenlaisen elämän mahdollisuuksista.

Lue lisää

Humanistit ovat pelkkiä hammasharjakauppiaita, me insinöörit myymme itse omat kalliit tuotteemme toisille insinööreille.

Tiedoksi: humanistisissa tieteissä (kuten uskontotiede ja kulttuuriantropologia) käytetään monenlaisia menetelmiä, joskus myös käyttäytymistieteelisiä, usein psykologian menetelmiä. Mitä muuten tulee esim. tilastollisiin menetelmiin (joita luonnontieteissä pääasiassa käytetään), ovat niillä saavutetut tutkimustulokset usein erittäin kyseenalaisia. Monesti tutkija "saa mitä tilaa" kaivaessaan aineistostaan väkisin sellaisia tutkimustuloksia, jotka voidaan sitten sanoa olevan "tilastollisesti merkitseviä". Monta kertaa kun olen katsonut kvantitatiivisten tutkimusten monivalintavaihtoehtoja esim. erilaisissa arvotutkimuksissa, en ole tiennyt itkeäkö vai nauraa. Ovat kertoneet kvantitatiivisen tutkijan omasta pääkopasta enemmän kuin hänen tutkimistaan ihmisistä, joiden suuhun tutkija on laitellut sanoja! Humanistit perehtyvät asioihin perusteellisesti ja kriittisesti. Jonkun on tehtävä sekin työ, kaikkea ei voi "redusoida rottakokeisiin" (no okei, lääkkeiden kehittäminen on asia erikseen). Mielenkiinnolla olen muuten seurannut, kuinka esim. teknisillä aloilla (ja lääketieteessä!) aletaan pikkuhiljaa oivaltaa, että myös kvalitatiiviset menetelmät ovat olemassa. Aikansa toki kestää (ikävä kyllä luulisin että esim. 100 vuotta, edellyttäen että palkkaavat kurssien opettajiksi humanisti-asiantuntijoita...) ennen kuin niitä osataan luonnontieteellisillä aloilla käyttää.

ps. Työllisyysnäkymät ovat nykypäivänä synkät lähestulkoon joka alalla. Itse en ole ollut päivääkään työttömänä, olen toiminut oman alani (tuottavissa!) tutkimustöissä useiden vuosien ajan. Ja piruilusta puheenollen: esim. biologiassa (paljon työttömiä biologeja muuten!) tutkitaan kyllä ihan oikeasti aika koomisia aiheita, joista ei ole mitään hyötyä muille kuin tutkimusten tekijöille. Entäpä mihin lohkoon sijoittaisit sosiologit, kasvatustieteilijät, teoreettisen filosofian, valtio-opin?

Humanistit ne muuten kysyvät: Mistä se johtuu?

ps. Nykypäivänä kauppatieteen maisterit ja teekkarit ovat niitä, jotka mäkkärin safkoja tarjoilevat. Oletko muuten tsekannut, kuinka paljon Suomessa on työttömiä diplomi-insinöörejä?

Meitä pitkälle koulutettuja humanisteja tarvitaan opettamaan esimerkiksi luonnontieteilijöille, kauppatieteilijöille sekä oikeustieteilijöille kriittistä ajattelua. Itselläni on juuri tuollainen mainitsemasi "älytön" tutkintorakennelma (ei täysin identtinen) ja luennointipyyntöjä sataa yliopistoista ympäri maata ja maailmaa. Työttömänä en ole ollut päivääkään, vaikka valmistumisesta on vuosia ja itsekin vitsailen "mäkkärillä" mahdollisena tulevaisuutena.

Toki palkalla en pääse kehumaan, mutta en ole koskaan tehnyt työtä ensisijaisesti rahan vuoksi. Humanistin arvomaailma (rahan merkitys olematon, henkinen kehitys tärkeämpää...) on monille ihmisille käsittämätön -- ehkä yhtenä syynä on humanisteille yleinen akateeminen perhetausta ja turvallinen taloudellinen pohja. Tiedä häntä sitten...

>>Niin, ja lääketieteeseen liitetty stereotypia on muuten alkoholi. Kauhistelin joskus, että sellainenkin käsite tunnetaan kuin "he ryyppäsivät kuin lääketieteen opiskelijat".

luonnontieteilijöitä opetta... kirjoitti:

Meitä pitkälle koulutettuja humanisteja tarvitaan opettamaan esimerkiksi luonnontieteilijöille, kauppatieteilijöille sekä oikeustieteilijöille kriittistä ajattelua. Itselläni on juuri tuollainen mainitsemasi "älytön" tutkintorakennelma (ei täysin identtinen) ja luennointipyyntöjä sataa yliopistoista ympäri maata ja maailmaa. Työttömänä en ole ollut päivääkään, vaikka valmistumisesta on vuosia ja itsekin vitsailen "mäkkärillä" mahdollisena tulevaisuutena.

Toki palkalla en pääse kehumaan, mutta en ole koskaan tehnyt työtä ensisijaisesti rahan vuoksi. Humanistin arvomaailma (rahan merkitys olematon, henkinen kehitys tärkeämpää...) on monille ihmisille käsittämätön -- ehkä yhtenä syynä on humanisteille yleinen akateeminen perhetausta ja turvallinen taloudellinen pohja. Tiedä häntä sitten...

Lue lisää

Miten minusta aina tuntuu, että humanisteille tärkeintä on muiden arvostus, eikä suinkaan kiinnostus omaan alaan? Tunnen moniakin ihmisiä, joilla ei ole intohimoa mitään tieteenalaa kohtaan, mutta heille silti ainoa vaihtoehto on humanistinen, koska heidän hippikaverinsa eivät arvostaisi muuten.

Mitä järkeä esim. korostaa omaa tärkeyttä sanomalla: "Meitä tarvitaan luonnontieteilijöitä opettamaan"? Jos ei luonnontieteilijöitä olisi, ei myöskään olisi ketään ketä opettaa. Tekniikan kehityksen ansiosta saamme täällä Suomessa laadukasta opetusta. Vai haluavatko humanistit kenties takaisin luostarikoulut tai elää orjatyövoimalla, koska ydinvoima on niin IIVÖL?

tööt kirjoitti:

Miten minusta aina tuntuu, että humanisteille tärkeintä on muiden arvostus, eikä suinkaan kiinnostus omaan alaan? Tunnen moniakin ihmisiä, joilla ei ole intohimoa mitään tieteenalaa kohtaan, mutta heille silti ainoa vaihtoehto on humanistinen, koska heidän hippikaverinsa eivät arvostaisi muuten.

Mitä järkeä esim. korostaa omaa tärkeyttä sanomalla: "Meitä tarvitaan luonnontieteilijöitä opettamaan"? Jos ei luonnontieteilijöitä olisi, ei myöskään olisi ketään ketä opettaa. Tekniikan kehityksen ansiosta saamme täällä Suomessa laadukasta opetusta. Vai haluavatko humanistit kenties takaisin luostarikoulut tai elää orjatyövoimalla, koska ydinvoima on niin IIVÖL?

Lue lisää

"Tekniikan kehityksen ansiosta saamme täällä Suomessa laadukasta opetusta."

Öhöm, niin että tekniikka "taikoo" opetukseen ne sisällötkin? Lueppas vastaukseni
näin on - nimimerkille tuossa vieressä. Humanisteja ei voi syyttää muiden arvostuksen vaatimisesta sen enempää kuin muidenkaan alojen edustajia. Ja sitä paitsi, "humanistit" käsitttävät valtavan laajan joukon todella ERILAISIA aloja.

Miksi humanistin pitäisi sitten kasata itselleen HYÖDYLLINEN tutkinto?

^FM^-humanisti, töitä riittää! kirjoitti:

Humanistit ne muuten kysyvät: Mistä se johtuu?

ps. Nykypäivänä kauppatieteen maisterit ja teekkarit ovat niitä, jotka mäkkärin safkoja tarjoilevat. Oletko muuten tsekannut, kuinka paljon Suomessa on työttömiä diplomi-insinöörejä?

Lue lisää

Miksiköhän taas DI:n työllisyystilanne(joka muuten on parhaasta päästä edelleen vaikka on heikentynyt. Lähde: www.tek.fi) Taas otettiin esimerkiksi? kertoisikohan se silti jotain juuri teksniikan alan hyvästä työllisyydestä?

Niinno, enpä oikeen montaa(0) ystäväpiiristäni tunne, jotka mäkkärissä tai kaupan kassalla kesäänsä veittävät ei omaa alaa sivuavissakaan hommissa.

HUOMHUOM! En tarkoita, että ylläolevat työt olisi hyödyttömiä, ei suinkaan, vaan hieman historiasta tai muusta "huuhaasta" poikkeavia.

antabus kirjoitti:

>>Niin, ja lääketieteeseen liitetty stereotypia on muuten alkoholi. Kauhistelin joskus, että sellainenkin käsite tunnetaan kuin "he ryyppäsivät kuin lääketieteen opiskelijat".

Lue lisää

Nykyisin kun lääkäreillä on se pirtukiintiö niin ei saa enää pirtua kurlaukseen. Määräävät pirulaiset itselleen koko kiintiön ja ehdottavat meille veronmaksajille suuvettä.

ruusu kirjoitti:

"Tekniikan kehityksen ansiosta saamme täällä Suomessa laadukasta opetusta."

Öhöm, niin että tekniikka "taikoo" opetukseen ne sisällötkin? Lueppas vastaukseni
näin on - nimimerkille tuossa vieressä. Humanisteja ei voi syyttää muiden arvostuksen vaatimisesta sen enempää kuin muidenkaan alojen edustajia. Ja sitä paitsi, "humanistit" käsitttävät valtavan laajan joukon todella ERILAISIA aloja.

Lue lisää

En puhunut mitään sisällöistä. Puhuin mahdollistamisesta. Toki humanisteja tarvitaan opettamaan historiaa jne. En missään vaiheessa sanonut, että he olisivat turhia. Onko oikeasti niin vaikea tajuta, että kaikkia tarvitaan? Ilman luonnontieteilijöitä ei olisi mahdollisuutta perehtyä humanistisiin tieteisiin (jos ei halua kerjätä tai käyttää orjatyövoimaa). Väitätkö, että saisit ilmaisen koulutuksen kaikille ilman tekniikkaa? En tajua miksi pitää aina korostaa omaa asemaa, kaikkia tarvitaan ihan yhtä paljon toimivan yhteiskunnan luomiseen.

^FM^-humanisti, töitä riittää! kirjoitti:

Tiedoksi: humanistisissa tieteissä (kuten uskontotiede ja kulttuuriantropologia) käytetään monenlaisia menetelmiä, joskus myös käyttäytymistieteelisiä, usein psykologian menetelmiä. Mitä muuten tulee esim. tilastollisiin menetelmiin (joita luonnontieteissä pääasiassa käytetään), ovat niillä saavutetut tutkimustulokset usein erittäin kyseenalaisia. Monesti tutkija "saa mitä tilaa" kaivaessaan aineistostaan väkisin sellaisia tutkimustuloksia, jotka voidaan sitten sanoa olevan "tilastollisesti merkitseviä". Monta kertaa kun olen katsonut kvantitatiivisten tutkimusten monivalintavaihtoehtoja esim. erilaisissa arvotutkimuksissa, en ole tiennyt itkeäkö vai nauraa. Ovat kertoneet kvantitatiivisen tutkijan omasta pääkopasta enemmän kuin hänen tutkimistaan ihmisistä, joiden suuhun tutkija on laitellut sanoja! Humanistit perehtyvät asioihin perusteellisesti ja kriittisesti. Jonkun on tehtävä sekin työ, kaikkea ei voi "redusoida rottakokeisiin" (no okei, lääkkeiden kehittäminen on asia erikseen). Mielenkiinnolla olen muuten seurannut, kuinka esim. teknisillä aloilla (ja lääketieteessä!) aletaan pikkuhiljaa oivaltaa, että myös kvalitatiiviset menetelmät ovat olemassa. Aikansa toki kestää (ikävä kyllä luulisin että esim. 100 vuotta, edellyttäen että palkkaavat kurssien opettajiksi humanisti-asiantuntijoita...) ennen kuin niitä osataan luonnontieteellisillä aloilla käyttää.

ps. Työllisyysnäkymät ovat nykypäivänä synkät lähestulkoon joka alalla. Itse en ole ollut päivääkään työttömänä, olen toiminut oman alani (tuottavissa!) tutkimustöissä useiden vuosien ajan. Ja piruilusta puheenollen: esim. biologiassa (paljon työttömiä biologeja muuten!) tutkitaan kyllä ihan oikeasti aika koomisia aiheita, joista ei ole mitään hyötyä muille kuin tutkimusten tekijöille. Entäpä mihin lohkoon sijoittaisit sosiologit, kasvatustieteilijät, teoreettisen filosofian, valtio-opin?

Lue lisää

Vastauksesi oli omituisen hyökkäävä, etenkin ottaen huomioon, että en hyökännyt humanistisia aloja vastaan, vaan ilmaisin vain nöyrän luonnontieteilijän käsitykseni siitä, mistä humanistien mollaaminen johtuu

Humanistisessa metodologiassa esiintyy paljon sellaisia elementtejä, jotka ovat luonnontieteilijöille vieraita. Sinun olisi hyvä muistaa, etteivät humanistiset metodit sovellu luonnontieteisiinkään sen paremmin kuin luonnontieteelliset humanistisiin tieteisiin. Hyvä esimerkki on induktio, joka luonnontieteissä olisi äärimmäisen epäortodoksista, mutta humanistisissa tieteissä aivan arkipäivää. Pohjimmiltaan ero tietysti johtuu siitä, että luonnontieteet ovat enemmän tai vähemmän eksakteja (soveltavat luonnontieteet vähemmän kuin perusluonnontieteet), toisin kuin ihmistieteet.

Annat myös ymmärtää, että kriittinen ja perusteellinen asioihin perehtyminen olisi jollakin tavalla humanistien yksinoikeus. Tosiasiassa kaikki tutkijat tekevät tätä, eikä mikään ole redusoitavissa "vain" rottakokeeseen. Kvalitatiiviset menetelmät muuten ovat lääketieteessä aivan arkipäivää, tosin etenkin deskriptiivisen tutkimuksen arvo lääketieteessä on vähän kyseenalainen. Lääketieteellisen tutkimuksen perustavoitteena on tuottaa tietoa sairauksista ja niiden hoidosta, ja siksi kvantitatiiviset metodit ovat etusijalla esimerkiksi hoitojen vaikuttavuutta arviotaessa.

Sössölogit, valtiotieteilijät ym. sijoitan humanistien lohkoon, koska lasken myös ei-perinteiset ihmistieteet humanistisiksi tieteiksi.

Kurlaaja- kirjoitti:

Nykyisin kun lääkäreillä on se pirtukiintiö niin ei saa enää pirtua kurlaukseen. Määräävät pirulaiset itselleen koko kiintiön ja ehdottavat meille veronmaksajille suuvettä.

Lue lisää

Jotkut todella voisivat juoda kuin lääkärit ;D

http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=8548/type=1

fsad132 kirjoitti:

Jotkut todella voisivat juoda kuin lääkärit ;D

http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=8548/type=1

Lue lisää

Teekkarien sijoitus minua tuossa listassa ihmetyttää. Osaavat näköjään hoitaa hyvin PR:nsä: juovat pirut aina niin törkeän julkisesti.

Mihin tarvitaan tradenomeja? Entäpä kauppatieteen maistereita? Ne vasta huuhaa-tutkintoja ovat. Lueppas tämän palstan pari viestiä joissa humanistimenestyjät kirjoittavat siitä, etteivät ole olleet päivääkään työttömänä vaan alansa mukaisissa akateemisissa töissä.

Haluaisitko Suomesta sellaisen maan, josta ei löydy mitään yleissivistäviä aloja kuten kirjallisuudentutkimusta, historiaa, kulttuurien tutkimusta, filosofiaa, taidehistoriaa, arkeologiaa ym.? Eli haluaisit, että kansana kouluttaisimme vain lääkäreitä ja insinöörejä???? Ja edelleen ilmeisesti toivoisit, että kaikki humanistitset tiedekunnat Suomen kaikissa yliopistoissa lakkautettaisiin kokonaan????? Aika henkisesti köyhää yhteiskuntaa olet rakentamassa.

Toiset tahtovat olla elämässään hyödyllisiä, ja toiset tahtovat olla onnellisia. Toiset ovat koneita, ja toiset ovat älyllisiä olentoja. Ja ketä sitten hyödyttää rahantuottaminen? Ei ainakaan sitä joka tekee työt ja on hyödyllinen; hänhän on töissä! Ja ketä lopulta hyödyttää typerä, sivistymätön mutta hyödyllinen ihminen? Ei ainakaan sitä joka jää (tai jonka lapset jäävät) hänen urheiluautonsa alle, eikä sitä jonka päälle hän krapulaisena oksentaa, eikä sitä jota hän kännipäissään puukottaa... Humanisti on hyödyllisen ihmisen järki ja sielu. Mitä te kuvittelette tuijottavanne telvisiostanne sitten kuin kaikki humanistit ovat hävitetty? Ehkä sitä hienoa ja hyödyllistä tekniikkaa jolla telvisionne on tehty?

Toiset tahtovat olla elämässään hyödyllisiä, ja toiset tahtovat olla onnellisia. Toiset ovat koneita, ja toiset ovat älyllisiä olentoja. Ja ketä sitten hyödyttää rahantuottaminen? Ei ainakaan sitä joka tekee työt ja on hyödyllinen; hänhän on töissä! Ja ketä lopulta hyödyttää typerä, sivistymätön mutta hyödyllinen ihminen? Ei ainakaan sitä joka jää (tai jonka lapset jäävät) hänen urheiluautonsa alle, eikä sitä jonka päälle hän krapulaisena oksentaa, eikä sitä jota hän kännipäissään puukottaa... Humanisti on hyödyllisen ihmisen järki ja sielu. Mitä te kuvittelette tuijottavanne telvisiostanne sitten kuin kaikki humanistit ovat hävitetty? Ehkä sitä hienoa ja hyödyllistä tekniikkaa jolla telvisionne on tehty?

Suppas kirjoitti:

Toiset tahtovat olla elämässään hyödyllisiä, ja toiset tahtovat olla onnellisia. Toiset ovat koneita, ja toiset ovat älyllisiä olentoja. Ja ketä sitten hyödyttää rahantuottaminen? Ei ainakaan sitä joka tekee työt ja on hyödyllinen; hänhän on töissä! Ja ketä lopulta hyödyttää typerä, sivistymätön mutta hyödyllinen ihminen? Ei ainakaan sitä joka jää (tai jonka lapset jäävät) hänen urheiluautonsa alle, eikä sitä jonka päälle hän krapulaisena oksentaa, eikä sitä jota hän kännipäissään puukottaa... Humanisti on hyödyllisen ihmisen järki ja sielu. Mitä te kuvittelette tuijottavanne telvisiostanne sitten kuin kaikki humanistit ovat hävitetty? Ehkä sitä hienoa ja hyödyllistä tekniikkaa jolla telvisionne on tehty?

Lue lisää

Entä jos joku haluaa olla sekä hyödyllinen, että onnellinen. Ei kannata ottaa kaikkea niin mustavalkoisesti.

...äidinkieltä, englantia, muita kieliä, historiaa jne. peruskoulun yläasteella ja lukiossa? Ketkä opettavat kieliä TKK:n ja kauppakorkean opiskelijoille? Ketkä toimivat kääntäjinä ja tulkkeina liike-elämässä? Ketkäpä muutkaan kuin filosofian maisterit, siis humanistit. Ne "turhat" alat ovat aika marginaalisia, estetiikan opinnot aloittaa kourallinen tyyppejä vuodessa.

Hrmphhhh kirjoitti:

...äidinkieltä, englantia, muita kieliä, historiaa jne. peruskoulun yläasteella ja lukiossa? Ketkä opettavat kieliä TKK:n ja kauppakorkean opiskelijoille? Ketkä toimivat kääntäjinä ja tulkkeina liike-elämässä? Ketkäpä muutkaan kuin filosofian maisterit, siis humanistit. Ne "turhat" alat ovat aika marginaalisia, estetiikan opinnot aloittaa kourallinen tyyppejä vuodessa.

Lue lisää

..paikkansa pitää. Mm. opettajat ovat humanisteja. Samoin muuten myös Jaakko "islamistiikan Da Asiantuntija" Hämeen-Anttila. Aikoinaan opiskeli nykyisen vaimonsa Virpin kanssa täysin "turhia" aineita, eli kuolleita kieliä. Luin artikkelin, jossa opiskelija-Jaakko puhui siitä, kuinka vaatii oikeaa intohimoa opiskella ja tutkia alaa, josta yksinkertaisesti on äärettömän kiinnostunut, vaikka se johtaisikin pelkästään Mäkkärin tiskin taakse.

Ymmärrän, mitä ajattelet, tai ainakin sen, miten ajattelet. Mutta minullakin on oma näkemykseni.

Siis; jos vihaa virheitä, vihaa ihmisiä. Humanistit hyväksyvät ihmisten virheellisyyden, ja heitä tarvitaan ainakin kuuntelemaan vaikeissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä, jotka mahdollisesti kohta olisivat yhteiskunnan taakkoja (kuten mielisairaalapotilaita, itsemurhan tehneitä). Humanistit siis eivät itse ole yhteiskunnan taakkoja, vaan yrittävät nimenomaan olla taakan keventäjiä - ennaltaehkäisevässä muodossa.

Tämänköhän takia kaikki humanistiopiskelijat kitisevät mediassa aina ensimmäisenä surkeudestaan: Ei oo, ku 10€ rahaa ja on vasta 17. päivä?

Tämä yhteiskunnan varoilla eläminen siirtynee sitten ilmeisesti valmistumisen jälkeiseenkin aikaan. Siellä ne humanistit maalaa taivaanrantojaan "kunnon" työläisten maksamilla verorahoilla. Luulisi jopa HYÖDYTTÖMÄNKIN humanistin omatunto kolkuttavan, sillä onhan se väärin HYÖDYLLISIÄ kohtaan.

teknyo kirjoitti:

Tämänköhän takia kaikki humanistiopiskelijat kitisevät mediassa aina ensimmäisenä surkeudestaan: Ei oo, ku 10€ rahaa ja on vasta 17. päivä?

Tämä yhteiskunnan varoilla eläminen siirtynee sitten ilmeisesti valmistumisen jälkeiseenkin aikaan. Siellä ne humanistit maalaa taivaanrantojaan "kunnon" työläisten maksamilla verorahoilla. Luulisi jopa HYÖDYTTÖMÄNKIN humanistin omatunto kolkuttavan, sillä onhan se väärin HYÖDYLLISIÄ kohtaan.

Lue lisää

Omatunto? Hyödyllinen on saanut valitsemansa koulutuksen, ja siihen on oikeus humanistillakin. Jos hyödyllinen joutuu sitten kurjaan työhön ja hyödytön viettää onnellista elämää kukkaiskedolla, saa hyödyllinen moittia vain itseään siitä että hajamielisyydessään unohti käyttää järkeään. Hyödyllistä riistää ensin työnantaja, työnantajaa tuottaja ja tuottajaa sijoittaja ja sijoittajaa ties kuka; sitten näitä kaikkia riistää vielä valtio. Jokaisella on vapaus valita paikkansa. Jokaisella on myös VELVOLLISUUS valita paikkansa. Jos jollakin on valitsemassaan läävässä kurjaa ja jos häntä riistetään, saa hän syyttää siitä vain itseään. Siinä vaiheessa on enää turha vedota riistäjän omatuntoon!

Pena kirjoitti:

Omatunto? Hyödyllinen on saanut valitsemansa koulutuksen, ja siihen on oikeus humanistillakin. Jos hyödyllinen joutuu sitten kurjaan työhön ja hyödytön viettää onnellista elämää kukkaiskedolla, saa hyödyllinen moittia vain itseään siitä että hajamielisyydessään unohti käyttää järkeään. Hyödyllistä riistää ensin työnantaja, työnantajaa tuottaja ja tuottajaa sijoittaja ja sijoittajaa ties kuka; sitten näitä kaikkia riistää vielä valtio. Jokaisella on vapaus valita paikkansa. Jokaisella on myös VELVOLLISUUS valita paikkansa. Jos jollakin on valitsemassaan läävässä kurjaa ja jos häntä riistetään, saa hän syyttää siitä vain itseään. Siinä vaiheessa on enää turha vedota riistäjän omatuntoon!

Lue lisää

Käsitinköhän asian nyt ihan oikein? Eli siis se on jokaisen oma vika, jos yrittää tehdä jotain, mitä perinteisesti on pidetty (arvostettuna) työntekona ja siinä siivellä elää pari sosiaalipummia? No, jokainen osansa tosiaan valitsee, mutta kyllä nyt taas sitten on palattava perusideaan, että kannattaako mikään(esim. syöminen), jos molemmat ovat yhtä hyväksyttäviä toimintatapoja. Eli siis miksi tehdä yleensäkään mitään.

Joko tämä oli kompa, tai sitten ajoin itseni tällaiseen tilanteeseen, mutta kyllä tämä aika humanistisen turhalta filosofoinnilta alkaa tuntua. Terve järki mielestäni jo sanelee ratkaiun tuohon kahtiajakoon.

teknyo kirjoitti:

Käsitinköhän asian nyt ihan oikein? Eli siis se on jokaisen oma vika, jos yrittää tehdä jotain, mitä perinteisesti on pidetty (arvostettuna) työntekona ja siinä siivellä elää pari sosiaalipummia? No, jokainen osansa tosiaan valitsee, mutta kyllä nyt taas sitten on palattava perusideaan, että kannattaako mikään(esim. syöminen), jos molemmat ovat yhtä hyväksyttäviä toimintatapoja. Eli siis miksi tehdä yleensäkään mitään.

Joko tämä oli kompa, tai sitten ajoin itseni tällaiseen tilanteeseen, mutta kyllä tämä aika humanistisen turhalta filosofoinnilta alkaa tuntua. Terve järki mielestäni jo sanelee ratkaiun tuohon kahtiajakoon.

Lue lisää

on kaukana myös niistä hommista, joihin "keskiverto" teekkari itseänsä kouluttaa.

Powerpointtia, palaveria, junassa istumista, bullshit-bingoa, kahvia, venähtänyt lounas, punkkua, lisää palaveria, kalvosulkeiset, kehittämistyöryhmän esitapaaminen, excel-taulukon vääntämistä, illanvietto, saunomista, kaljaa ja tyhjiä puheenvuoroja.

Minä naispuolisena dippainssinä uskoisin, että tämä on se asia, jolta humanistit nimenomaan haluavat välttyä. Työn täytyy tuntua omalta, ei kukaan jaksa sekoamatta neljänkymmenen vuoden ajan jotain ulkokohtaista peen jauhamista. Palkkauksen korostamisella sitten yritetään kompensoida tyhjän tunnetta ja valitellaan, että liksa on edelleen liian pieni. En ihmettele... minulle tämän alan ainoa vahvuus on ollut joustavuus ja mahdollisuuksien kirjo. Eli samaa kökköä ei ole pakko sietää loppuikäänsä. Se on paljon itsestä (ei olosuhteista) kiinni, päätyykö istumaan sille oikealle oksalle.

Otsikon mukaan olet siis humanisti alan hommissa,eli työtön.....ei kulu aikaa turhiin asioihin kuten työssäkäyntiin,yhteiskunnan taakkoina humanistit elää,se on vissi homma....huumetilastotkin saataisiin kuriin jos humanistialoja supistettaisiin...

Mihin saa vetää allekirjoituksen?

teknyo kirjoitti:

Mihin saa vetää allekirjoituksen?

Teksti on keskustelunavaus, jolla yritän hiukan provosoida muita humanisteja keskustelemaan kanssani. Mukana on tietysti hienoista katkeruutta eräitä humanisteja kohtaan, jotka eivät mielestäni ansaitse nimikettä "humanisti". Oikean humanistin pitäisi olla vastuullinen, suvaitseva, sisvistynyt, laaja-alainen, ajatteleva, empaattinen ja viisas. Valitettavasti humanistisia tieteitä opiskelevissa ja humanisteiksi tunnustautuvissa on kusipäitä siinä missä kovia tieteitä opiskelevissa. Niinpä oikeat humanistit saavat kärsiä näistä rajoittuneista kusipäistä, jotka sortuvat samanlaiseen suvaitsemattomuuteen kuin eräät luonnontieteilijät näitä parjatessaan. Kyseessä on tyypillinen "pata soimaa kattilaa"-asetelma.

Ainakin yksi fiksu humanisti on olemassa :) Kaikentyyppisiä ihmisiä tarvitaan maailmaa rakentamaan. Itse olen puhtaasti luonnontieteilijä, mutta en pidä humanisteja tai humanistisia tieteitä millään lailla turhina. Ihmisille on annettu aivot, joten ei pidä paheksua sitä että joku haluaa niitä käyttää omaksi ja muiden iloksi työssä, josta ei makseta hyvin. Maailmassa ei ole koskaan liikaa tietoa. Etukäteen ei voi koskaan myöskään tietää mikä tieto on hyödyllistä ihan raa'an taloudellisesti. Esim Nokia Oy:ssä ainakin tiedetään että puhelimien myynnissä erittäin keskeistä on laitteiden käytettävyys. Käytettävyyttä voidaan pitää humanistisena alana. koska kyseessä on ihmisen ja koneen välisen vuorovaikutuksen ihmettely. Kyseinen ala oli aiemmin insinööreille lähinnä marginaalinen sivuseikka vaan eipä ole enää.

Humanistien kielenkäyttöä täytyy hiukan kritisoida johtuen termistä "kovat tieteet". Mikää tekee tekniikasta tai fysiikasta kovaa? Sekö että tutkimuksen kohde ei ole ihminen. Onko Saksan kielioppi pehmeämpää kuin Maxwellin yhtälöt? Mielestäni kumpikin ovat ihmisten ajattelun tuloksia ja siten yhtä pehmeitä tai kovia. Vai viittaako "kovuus" ihmisten arvomaailmaan. Itse en ainakaan tunne olevani sen kovempi kuin humanistitkaan.

Melkoisen tekopyhää ja suvaitsematonta tekstiä Vaahteranlehti. Asenteestasi paistaa ilmiselvä kateus humanististen tieteiden edustajia kohtaan. Ai humanistitko eivät tekisi esim. kehitysyhteistyöprojekteissa konkreettista hyvää? Kyllä se humanistien haukkuminen kateudesta johtuu. Mitä mieltä olet lääkärien lakkoilusta? Ovat yksi parhaiten tienaavista ammattiryhmistä Suomessa ja siitä huolimatta nurisevat. Kyllä siinä epäilemättä tulee mieleen ahneus ammatissa toimimisen motiivina, ikävä kyllä.

"Minua on hiukan ärsyttänyt se, että humanistit ovat katsoneet tehtäväkseen sen määrittelyn, mikä on sivistystä mikä ei."

Ahaa, ja muiden tiederyvästen edustajatko eivät ole noin tehneet?

Ja mitä tulee serkkutyttöösi, niin teologiaa opiskelevana hän menee toisin sanoen tukahduttamaan vieraan kulttuurin käännyttämällä alkuperäiskansoja kristinuskoon. Terveellisempää olisi opiskella mihinkään tiettyyn uskontoperinteeseen sitoutumatonta alaa kuten kulttuuriantropologiaa. Teologiaa opiskelemalla ei opi tuntemaan vieraita kulttuureja.

mauss kirjoitti:

"Minua on hiukan ärsyttänyt se, että humanistit ovat katsoneet tehtäväkseen sen määrittelyn, mikä on sivistystä mikä ei."

Ahaa, ja muiden tiederyvästen edustajatko eivät ole noin tehneet?

Ja mitä tulee serkkutyttöösi, niin teologiaa opiskelevana hän menee toisin sanoen tukahduttamaan vieraan kulttuurin käännyttämällä alkuperäiskansoja kristinuskoon. Terveellisempää olisi opiskella mihinkään tiettyyn uskontoperinteeseen sitoutumatonta alaa kuten kulttuuriantropologiaa. Teologiaa opiskelemalla ei opi tuntemaan vieraita kulttuureja.

Lue lisää

Kun seuraa tätä palstaa alkaa koko ajan enemmän naurattaa humanistien "suvaitsevaisuus". Ihmeellinen hyökkäävä asenne koko ajan. Mikä lie puolustusmekanismi kyseessä, kärsivätkö humanistit huonosta itsetunnosta? Jos itse arvostaa omaa valintaa, luulisi, ettei muiden mielipiteillä ole väliä. Pitääkö aina yrittää nostaa omaa asemaa haukkumalla muita?

Ja kyllähän yleisesti sivistyksellä tarkoitetaan humanistitieteitä, vaikka siinä ei ole mitään järkeä. Mielestäni on ihan yhtä tärkeää tietää mistä maailma on rakentunut ja miten se toimii.

tööt kirjoitti:

Kun seuraa tätä palstaa alkaa koko ajan enemmän naurattaa humanistien "suvaitsevaisuus". Ihmeellinen hyökkäävä asenne koko ajan. Mikä lie puolustusmekanismi kyseessä, kärsivätkö humanistit huonosta itsetunnosta? Jos itse arvostaa omaa valintaa, luulisi, ettei muiden mielipiteillä ole väliä. Pitääkö aina yrittää nostaa omaa asemaa haukkumalla muita?

Ja kyllähän yleisesti sivistyksellä tarkoitetaan humanistitieteitä, vaikka siinä ei ole mitään järkeä. Mielestäni on ihan yhtä tärkeää tietää mistä maailma on rakentunut ja miten se toimii.

Lue lisää

Pöh sulle! Itse olet hyökkäävä. Sanon näin vaikken humanisti olekaan.

tööt kirjoitti:

Kun seuraa tätä palstaa alkaa koko ajan enemmän naurattaa humanistien "suvaitsevaisuus". Ihmeellinen hyökkäävä asenne koko ajan. Mikä lie puolustusmekanismi kyseessä, kärsivätkö humanistit huonosta itsetunnosta? Jos itse arvostaa omaa valintaa, luulisi, ettei muiden mielipiteillä ole väliä. Pitääkö aina yrittää nostaa omaa asemaa haukkumalla muita?

Ja kyllähän yleisesti sivistyksellä tarkoitetaan humanistitieteitä, vaikka siinä ei ole mitään järkeä. Mielestäni on ihan yhtä tärkeää tietää mistä maailma on rakentunut ja miten se toimii.

Lue lisää

"Pitääkö aina yrittää nostaa omaa asemaa haukkumalla muita?"

Paraskin puhuja kun itse et mitään muuta tee kuin haukut muita.

mauss kirjoitti:

"Minua on hiukan ärsyttänyt se, että humanistit ovat katsoneet tehtäväkseen sen määrittelyn, mikä on sivistystä mikä ei."

Ahaa, ja muiden tiederyvästen edustajatko eivät ole noin tehneet?

Ja mitä tulee serkkutyttöösi, niin teologiaa opiskelevana hän menee toisin sanoen tukahduttamaan vieraan kulttuurin käännyttämällä alkuperäiskansoja kristinuskoon. Terveellisempää olisi opiskella mihinkään tiettyyn uskontoperinteeseen sitoutumatonta alaa kuten kulttuuriantropologiaa. Teologiaa opiskelemalla ei opi tuntemaan vieraita kulttuureja.

Lue lisää

”Melkoisen tekopyhää ja suvaitsematonta tekstiä Vaahteranlehti. Asenteestasi paistaa ilmiselvä kateus humanististen tieteiden edustajia kohtaan. Ai humanistitko eivät tekisi esim. kehitysyhteistyöprojekteissa konkreettista hyvää? Kyllä se humanistien haukkuminen kateudesta johtuu.”

Minä olen itse humanististen tieteiden opiskelija, ja väitän olevani humanisti henkeen ja vereen. Niinpä en luule olevani täysin jäävi humanistien arvostelija, koska tunnen humanistien maailmaa aika hyvin sisältä käsin. Miksi otit esiin tämän iänikuisen kateuskortin? Kyseessä on pohjimmiltaan kyllästyminen joidenkin äänekkäässä vähemmistössä olevien humanistien tekopyhään, suvaitsemattomaan ja älyllisesti laiskaan meininkiin. Nämä vähemmistöhumanistit, joiden pitäisi olla suvaitsevaisia, sivistyneitä, laaja-alaisia ja empaattisia, ovatkin ”humanistiuden” irvikuvia. Tarkoitukseni on vain todistaa, että humanisteissakin on kusipäitä, vaikka et ehkä sitä halua uskoa. Suurin osa on silti hienoja ihmisiä, ja melkeinpä kaikki parhaat ystäväni ovat nimenomaan humanisteja.

Missä olen muka väittänyt, että humanistit eivät tee esim. kehitysyhteistyöprojekteissa mitään konkreettista hyvää? Tässä tullaan taas sen kysymyksen äärelle, keitä ovat humanistit, humanististen tieteiden edustajia vai elämäntapa-humanisteja? Voidaanhan esim. toimittajat laskea humanisteiksi? He ovat nimittäin usein mukana noissa projekteissa. Pistelin kyllä ”humanistien korulauseita” tekstini sivulauseessa, mutta kyseessä on nk. lentävä lause, joka esiintyy vaikkapa siinä Kaisa Korhosen karjumassa taistolaisvirressä. Tämä tarkoittaa sitä, että myös toimeen on tartuttava, pelkillä käsiteanalyyseillä ei ihmisiä voida auttaa.

”Mitä mieltä olet lääkärien lakkoilusta? Ovat yksi parhaiten tienaavista ammattiryhmistä Suomessa ja siitä huolimatta nurisevat. Kyllä siinä epäilemättä tulee mieleen ahneus ammatissa toimimisen motiivina, ikävä kyllä.”

Lääkäreihin mahtuu monenlaista taaplaajaa, joten ettet vaan sorru taas siihen humanistien helmasyntiin, eli kovien tieteiden opiskelijoiden leimaamiseen rahan perässä juoksijoiksi. Jotkut varmasti juoksevat rahan ja arvostuksen perässä, mutta toiset ovat lääkäreitä silkasta auttamisen halusta ja kutsumuksesta.

"Kirjoitan: Minua on hiukan ärsyttänyt se, että humanistit ovat katsoneet tehtäväkseen sen määrittelyn, mikä on sivistystä mikä ei.

Kirjoitat: Ahaa, ja muiden tiederyvästen edustajatko eivät ole noin tehneet? ”

Humanistit nimenomaan dominoivat kulttuurielämää ja älyllistä keskustelua, ja humanististen piirien ulkopuolelta tulevien mielipiteitä saatetaan väheksyä, kun ne koskevat kulttuuria. Samanlaista suhtautumista on totta kai luonnontieteiden puollella, kun joku humanisti menee vähän laukomaan mielipiteitään luonnontieteistä, joten kyseessä on ”pata soimaa kattilaa” -asetelma. Tässä kysymyksessä eräät humanistit sortuvat samaan suvaitsemattomuuteen ja ylimielisyyteen, johon väittävät luonnontieteilijöiden solkenaan sortuvan. Tarkoitus on vain tällä kaikella jaarituksella osoittaa, että humanistit eivät välttämättä ole sen ”parempia” ja ”humanistisempia” kuin luonnontieteilijät.

”Ja mitä tulee serkkutyttöösi, niin teologiaa opiskelevana hän menee toisin sanoen tukahduttamaan vieraan kulttuurin käännyttämällä alkuperäiskansoja kristinuskoon. Terveellisempää olisi opiskella mihinkään tiettyyn uskontoperinteeseen sitoutumatonta alaa kuten kulttuuriantropologiaa. Teologiaa opiskelemalla ei opi tuntemaan vieraita kulttuureja.”

Hän ei opiskele papiksi, eikä aio levittää kristinuskoa, vapaa-ajattelija/ateisti kun on. Teologia sitä paitsi auttaa ymmärtämään uskontoja siinä missä, vaikkapa uskontotiede. Teologian sidonnaisuus kristilliseen traditioon on höpöpuhetta, koska se on puolueetonta tiedettä siinä missä humanistiset kulttuuritieteet. Kulttuuriantropologia on käsittääkseni sosiologian ja valtio-opin (kv-politiikka) ohella eräs hänen opiskelemistaan sivuaineista.

Vaahteranlehti kirjoitti:

”Melkoisen tekopyhää ja suvaitsematonta tekstiä Vaahteranlehti. Asenteestasi paistaa ilmiselvä kateus humanististen tieteiden edustajia kohtaan. Ai humanistitko eivät tekisi esim. kehitysyhteistyöprojekteissa konkreettista hyvää? Kyllä se humanistien haukkuminen kateudesta johtuu.”

Minä olen itse humanististen tieteiden opiskelija, ja väitän olevani humanisti henkeen ja vereen. Niinpä en luule olevani täysin jäävi humanistien arvostelija, koska tunnen humanistien maailmaa aika hyvin sisältä käsin. Miksi otit esiin tämän iänikuisen kateuskortin? Kyseessä on pohjimmiltaan kyllästyminen joidenkin äänekkäässä vähemmistössä olevien humanistien tekopyhään, suvaitsemattomaan ja älyllisesti laiskaan meininkiin. Nämä vähemmistöhumanistit, joiden pitäisi olla suvaitsevaisia, sivistyneitä, laaja-alaisia ja empaattisia, ovatkin ”humanistiuden” irvikuvia. Tarkoitukseni on vain todistaa, että humanisteissakin on kusipäitä, vaikka et ehkä sitä halua uskoa. Suurin osa on silti hienoja ihmisiä, ja melkeinpä kaikki parhaat ystäväni ovat nimenomaan humanisteja.

Missä olen muka väittänyt, että humanistit eivät tee esim. kehitysyhteistyöprojekteissa mitään konkreettista hyvää? Tässä tullaan taas sen kysymyksen äärelle, keitä ovat humanistit, humanististen tieteiden edustajia vai elämäntapa-humanisteja? Voidaanhan esim. toimittajat laskea humanisteiksi? He ovat nimittäin usein mukana noissa projekteissa. Pistelin kyllä ”humanistien korulauseita” tekstini sivulauseessa, mutta kyseessä on nk. lentävä lause, joka esiintyy vaikkapa siinä Kaisa Korhosen karjumassa taistolaisvirressä. Tämä tarkoittaa sitä, että myös toimeen on tartuttava, pelkillä käsiteanalyyseillä ei ihmisiä voida auttaa.

”Mitä mieltä olet lääkärien lakkoilusta? Ovat yksi parhaiten tienaavista ammattiryhmistä Suomessa ja siitä huolimatta nurisevat. Kyllä siinä epäilemättä tulee mieleen ahneus ammatissa toimimisen motiivina, ikävä kyllä.”

Lääkäreihin mahtuu monenlaista taaplaajaa, joten ettet vaan sorru taas siihen humanistien helmasyntiin, eli kovien tieteiden opiskelijoiden leimaamiseen rahan perässä juoksijoiksi. Jotkut varmasti juoksevat rahan ja arvostuksen perässä, mutta toiset ovat lääkäreitä silkasta auttamisen halusta ja kutsumuksesta.

"Kirjoitan: Minua on hiukan ärsyttänyt se, että humanistit ovat katsoneet tehtäväkseen sen määrittelyn, mikä on sivistystä mikä ei.

Kirjoitat: Ahaa, ja muiden tiederyvästen edustajatko eivät ole noin tehneet? ”

Humanistit nimenomaan dominoivat kulttuurielämää ja älyllistä keskustelua, ja humanististen piirien ulkopuolelta tulevien mielipiteitä saatetaan väheksyä, kun ne koskevat kulttuuria. Samanlaista suhtautumista on totta kai luonnontieteiden puollella, kun joku humanisti menee vähän laukomaan mielipiteitään luonnontieteistä, joten kyseessä on ”pata soimaa kattilaa” -asetelma. Tässä kysymyksessä eräät humanistit sortuvat samaan suvaitsemattomuuteen ja ylimielisyyteen, johon väittävät luonnontieteilijöiden solkenaan sortuvan. Tarkoitus on vain tällä kaikella jaarituksella osoittaa, että humanistit eivät välttämättä ole sen ”parempia” ja ”humanistisempia” kuin luonnontieteilijät.

”Ja mitä tulee serkkutyttöösi, niin teologiaa opiskelevana hän menee toisin sanoen tukahduttamaan vieraan kulttuurin käännyttämällä alkuperäiskansoja kristinuskoon. Terveellisempää olisi opiskella mihinkään tiettyyn uskontoperinteeseen sitoutumatonta alaa kuten kulttuuriantropologiaa. Teologiaa opiskelemalla ei opi tuntemaan vieraita kulttuureja.”

Hän ei opiskele papiksi, eikä aio levittää kristinuskoa, vapaa-ajattelija/ateisti kun on. Teologia sitä paitsi auttaa ymmärtämään uskontoja siinä missä, vaikkapa uskontotiede. Teologian sidonnaisuus kristilliseen traditioon on höpöpuhetta, koska se on puolueetonta tiedettä siinä missä humanistiset kulttuuritieteet. Kulttuuriantropologia on käsittääkseni sosiologian ja valtio-opin (kv-politiikka) ohella eräs hänen opiskelemistaan sivuaineista.

Lue lisää

Nyt kun tämä lääkäreiden palkkakysymys taas tuli esille, niin täytyy oikoa muutamia yleisiä käsityksiä.

1) Lääkärit eivät ole hyvin palkattuja.

2) Lääkäreiden on työnsä luonteesta johtuen vaikea valvoa etujaan.

3) Lääkärit ovat "akateemisia duunareita" aivan kuten opettajatkin, ja ainakin minusta duunari on palkkansa ansainnut. Kumma juttu, että lääkäreitä ollaan aina haukkumassa ahneiksi. Perisuomalainen kateusko taustalla lienee?

Vaahteranlehti kirjoitti:

”Melkoisen tekopyhää ja suvaitsematonta tekstiä Vaahteranlehti. Asenteestasi paistaa ilmiselvä kateus humanististen tieteiden edustajia kohtaan. Ai humanistitko eivät tekisi esim. kehitysyhteistyöprojekteissa konkreettista hyvää? Kyllä se humanistien haukkuminen kateudesta johtuu.”

Minä olen itse humanististen tieteiden opiskelija, ja väitän olevani humanisti henkeen ja vereen. Niinpä en luule olevani täysin jäävi humanistien arvostelija, koska tunnen humanistien maailmaa aika hyvin sisältä käsin. Miksi otit esiin tämän iänikuisen kateuskortin? Kyseessä on pohjimmiltaan kyllästyminen joidenkin äänekkäässä vähemmistössä olevien humanistien tekopyhään, suvaitsemattomaan ja älyllisesti laiskaan meininkiin. Nämä vähemmistöhumanistit, joiden pitäisi olla suvaitsevaisia, sivistyneitä, laaja-alaisia ja empaattisia, ovatkin ”humanistiuden” irvikuvia. Tarkoitukseni on vain todistaa, että humanisteissakin on kusipäitä, vaikka et ehkä sitä halua uskoa. Suurin osa on silti hienoja ihmisiä, ja melkeinpä kaikki parhaat ystäväni ovat nimenomaan humanisteja.

Missä olen muka väittänyt, että humanistit eivät tee esim. kehitysyhteistyöprojekteissa mitään konkreettista hyvää? Tässä tullaan taas sen kysymyksen äärelle, keitä ovat humanistit, humanististen tieteiden edustajia vai elämäntapa-humanisteja? Voidaanhan esim. toimittajat laskea humanisteiksi? He ovat nimittäin usein mukana noissa projekteissa. Pistelin kyllä ”humanistien korulauseita” tekstini sivulauseessa, mutta kyseessä on nk. lentävä lause, joka esiintyy vaikkapa siinä Kaisa Korhosen karjumassa taistolaisvirressä. Tämä tarkoittaa sitä, että myös toimeen on tartuttava, pelkillä käsiteanalyyseillä ei ihmisiä voida auttaa.

”Mitä mieltä olet lääkärien lakkoilusta? Ovat yksi parhaiten tienaavista ammattiryhmistä Suomessa ja siitä huolimatta nurisevat. Kyllä siinä epäilemättä tulee mieleen ahneus ammatissa toimimisen motiivina, ikävä kyllä.”

Lääkäreihin mahtuu monenlaista taaplaajaa, joten ettet vaan sorru taas siihen humanistien helmasyntiin, eli kovien tieteiden opiskelijoiden leimaamiseen rahan perässä juoksijoiksi. Jotkut varmasti juoksevat rahan ja arvostuksen perässä, mutta toiset ovat lääkäreitä silkasta auttamisen halusta ja kutsumuksesta.

"Kirjoitan: Minua on hiukan ärsyttänyt se, että humanistit ovat katsoneet tehtäväkseen sen määrittelyn, mikä on sivistystä mikä ei.

Kirjoitat: Ahaa, ja muiden tiederyvästen edustajatko eivät ole noin tehneet? ”

Humanistit nimenomaan dominoivat kulttuurielämää ja älyllistä keskustelua, ja humanististen piirien ulkopuolelta tulevien mielipiteitä saatetaan väheksyä, kun ne koskevat kulttuuria. Samanlaista suhtautumista on totta kai luonnontieteiden puollella, kun joku humanisti menee vähän laukomaan mielipiteitään luonnontieteistä, joten kyseessä on ”pata soimaa kattilaa” -asetelma. Tässä kysymyksessä eräät humanistit sortuvat samaan suvaitsemattomuuteen ja ylimielisyyteen, johon väittävät luonnontieteilijöiden solkenaan sortuvan. Tarkoitus on vain tällä kaikella jaarituksella osoittaa, että humanistit eivät välttämättä ole sen ”parempia” ja ”humanistisempia” kuin luonnontieteilijät.

”Ja mitä tulee serkkutyttöösi, niin teologiaa opiskelevana hän menee toisin sanoen tukahduttamaan vieraan kulttuurin käännyttämällä alkuperäiskansoja kristinuskoon. Terveellisempää olisi opiskella mihinkään tiettyyn uskontoperinteeseen sitoutumatonta alaa kuten kulttuuriantropologiaa. Teologiaa opiskelemalla ei opi tuntemaan vieraita kulttuureja.”

Hän ei opiskele papiksi, eikä aio levittää kristinuskoa, vapaa-ajattelija/ateisti kun on. Teologia sitä paitsi auttaa ymmärtämään uskontoja siinä missä, vaikkapa uskontotiede. Teologian sidonnaisuus kristilliseen traditioon on höpöpuhetta, koska se on puolueetonta tiedettä siinä missä humanistiset kulttuuritieteet. Kulttuuriantropologia on käsittääkseni sosiologian ja valtio-opin (kv-politiikka) ohella eräs hänen opiskelemistaan sivuaineista.

Lue lisää

"Teologia sitä paitsi auttaa ymmärtämään uskontoja siinä missä, vaikkapa uskontotiede."

Tuossa menit kyllä pahasti metsään. Teologian ja uskontotieteen välillä on kyllä valtava ero nimenomaan "toisen/vieraan" kulttuurin kunnioittamisen suhteen ja kyllä sitten itse tutkimusmenetelmienkin tasolla. Uskontotiede on olemassa juuri siksi, että teologia on niin kristinuskokeskeistä ja itse asiassa hyvinkin puolueellista ja jopa ontologisoivaa. Itse asiassa ne teologit, jotka tutkivat uskonto-ilmiötä (ja muita(kin) uskontoja kuin kristinuskoa) ovat tietoisesti "loikanneet" uskontotieteen puolelle. Uskontotiede on lähempänä kulttuuriantropologiaa.

ps. tunnen monta "kusipäähumanistia", kuten myös tunnen monta "kusipääfyysikkoa". Pahimpana esimerkkinä fysiikan alan tutkijat, jotka suhtautuvat vihamielisesti kaikkiin uskontoihin ja haaskaavat aikansa sen todistelemiseen, "ettei Jumalia ole olemassa". Jumalan olemassaolo/olemattomuus on uskontojen tutkimisen kannalta irrelevantti kysymys, sen sijaan uskontotieteessä keskitytään tarkastelemaan "uskonnollisia ihmisiä" ja heidän toimintaansa ja kulttuuriaan sekä mm. sitä, mikä rooli uskonnoilla on erilaisissa konfliktitilanteissa.

mauss kirjoitti:

"Teologia sitä paitsi auttaa ymmärtämään uskontoja siinä missä, vaikkapa uskontotiede."

Tuossa menit kyllä pahasti metsään. Teologian ja uskontotieteen välillä on kyllä valtava ero nimenomaan "toisen/vieraan" kulttuurin kunnioittamisen suhteen ja kyllä sitten itse tutkimusmenetelmienkin tasolla. Uskontotiede on olemassa juuri siksi, että teologia on niin kristinuskokeskeistä ja itse asiassa hyvinkin puolueellista ja jopa ontologisoivaa. Itse asiassa ne teologit, jotka tutkivat uskonto-ilmiötä (ja muita(kin) uskontoja kuin kristinuskoa) ovat tietoisesti "loikanneet" uskontotieteen puolelle. Uskontotiede on lähempänä kulttuuriantropologiaa.

ps. tunnen monta "kusipäähumanistia", kuten myös tunnen monta "kusipääfyysikkoa". Pahimpana esimerkkinä fysiikan alan tutkijat, jotka suhtautuvat vihamielisesti kaikkiin uskontoihin ja haaskaavat aikansa sen todistelemiseen, "ettei Jumalia ole olemassa". Jumalan olemassaolo/olemattomuus on uskontojen tutkimisen kannalta irrelevantti kysymys, sen sijaan uskontotieteessä keskitytään tarkastelemaan "uskonnollisia ihmisiä" ja heidän toimintaansa ja kulttuuriaan sekä mm. sitä, mikä rooli uskonnoilla on erilaisissa konfliktitilanteissa.

Lue lisää

Minusta teologiasta kertoo kaiken olennaisen se, että se on lähtökohdiltaan dogmaattista.

JBA kirjoitti:

Minusta teologiasta kertoo kaiken olennaisen se, että se on lähtökohdiltaan dogmaattista.

Aivan näin. Lähtökohdiltaan teologia on dogmaattista. "Harhaoppien" vastustajia ja "oikean opin" vartijoita on alalla pilvin pimein. Teologinen tiedekuntahan kouluttaa tunnustuksellisia uskonnonopettajia ja pappeja, joiden koulutuksen sisältö on hyväksytetty kirkolla. Papin ammatti on ihan ok olla olemassa, mutta mielestäni pappien koulutuspaikan ei tulisi olla yliopisto, vaan "pappisseminaari", jonka järjestämisestä vastaisi ev.lut.kirkko.

noh noh kirjoitti:

"Pitääkö aina yrittää nostaa omaa asemaa haukkumalla muita?"

Paraskin puhuja kun itse et mitään muuta tee kuin haukut muita.

Joillakin on sitten ihmeellisiä käsityksiä haukkumisesta.

mauss kirjoitti:

"Teologia sitä paitsi auttaa ymmärtämään uskontoja siinä missä, vaikkapa uskontotiede."

Tuossa menit kyllä pahasti metsään. Teologian ja uskontotieteen välillä on kyllä valtava ero nimenomaan "toisen/vieraan" kulttuurin kunnioittamisen suhteen ja kyllä sitten itse tutkimusmenetelmienkin tasolla. Uskontotiede on olemassa juuri siksi, että teologia on niin kristinuskokeskeistä ja itse asiassa hyvinkin puolueellista ja jopa ontologisoivaa. Itse asiassa ne teologit, jotka tutkivat uskonto-ilmiötä (ja muita(kin) uskontoja kuin kristinuskoa) ovat tietoisesti "loikanneet" uskontotieteen puolelle. Uskontotiede on lähempänä kulttuuriantropologiaa.

ps. tunnen monta "kusipäähumanistia", kuten myös tunnen monta "kusipääfyysikkoa". Pahimpana esimerkkinä fysiikan alan tutkijat, jotka suhtautuvat vihamielisesti kaikkiin uskontoihin ja haaskaavat aikansa sen todistelemiseen, "ettei Jumalia ole olemassa". Jumalan olemassaolo/olemattomuus on uskontojen tutkimisen kannalta irrelevantti kysymys, sen sijaan uskontotieteessä keskitytään tarkastelemaan "uskonnollisia ihmisiä" ja heidän toimintaansa ja kulttuuriaan sekä mm. sitä, mikä rooli uskonnoilla on erilaisissa konfliktitilanteissa.

Lue lisää

Kyllä se teologia on nimenomaan kristinuskokeskeistä. Jos se ei olisi, ei tarvittaisi mitään erillistä ainetta nimeltä "uskontotiede" - jota sen serkkutytön ehkä kannattaisi mieluummin opiskella. Tosin, eihän sitä tiedä, josko hän jo opiskelee. Helsingissä uskontotiede kun on kahden tiedekunnan alla, teologisen ja humanistisen eli teologi voi olla uskontotieteilijä, jos on teologisessa uskontotieteen pääaineekseen valinnut. Muistaakseni humanistisen puolen uskontotieteen professorikin on nimenomaan teologian tohtori (tutkinyt Athos-vuoren munkkeja ja Sri Lankan buddhalaisuutta).

Kuitenkin, muut teologisen aineet suuntautuvat kristinuskoon. Jos haluaa oikeasti ymmärtää muitakin uskontoja kuin kristinuskoa, teologisessa tiedekunnassa ainoa vaihtoehto on oikeastaan se uskontotiede. Muita pääainevaihtoehtoja ovat raamatuntutkimus, kirkkohistoria, systemaattinen teologia, käytännöllinen teologia, ortodoksia ja Itä-euroopan kirkkojen tutkimus, joista viimeinen ei ole pakollinen perusteologin tutkinnossa. Kyllä jo nuo nimet kertovat aika paljon sisällöstä. Teologia kun on jumaluusoppia ja arvatkaahan vain, kuka on lännen jumala.

Teologipuoli kirjoitti:

Kyllä se teologia on nimenomaan kristinuskokeskeistä. Jos se ei olisi, ei tarvittaisi mitään erillistä ainetta nimeltä "uskontotiede" - jota sen serkkutytön ehkä kannattaisi mieluummin opiskella. Tosin, eihän sitä tiedä, josko hän jo opiskelee. Helsingissä uskontotiede kun on kahden tiedekunnan alla, teologisen ja humanistisen eli teologi voi olla uskontotieteilijä, jos on teologisessa uskontotieteen pääaineekseen valinnut. Muistaakseni humanistisen puolen uskontotieteen professorikin on nimenomaan teologian tohtori (tutkinyt Athos-vuoren munkkeja ja Sri Lankan buddhalaisuutta).

Kuitenkin, muut teologisen aineet suuntautuvat kristinuskoon. Jos haluaa oikeasti ymmärtää muitakin uskontoja kuin kristinuskoa, teologisessa tiedekunnassa ainoa vaihtoehto on oikeastaan se uskontotiede. Muita pääainevaihtoehtoja ovat raamatuntutkimus, kirkkohistoria, systemaattinen teologia, käytännöllinen teologia, ortodoksia ja Itä-euroopan kirkkojen tutkimus, joista viimeinen ei ole pakollinen perusteologin tutkinnossa. Kyllä jo nuo nimet kertovat aika paljon sisällöstä. Teologia kun on jumaluusoppia ja arvatkaahan vain, kuka on lännen jumala.

Lue lisää

Vielä sen verran, että kyllä teologinen tiedekunta järjestää satunnaisesti muihin uskontoihin liittyviä kursseja (uskontotiede tietysti pois lukien, muut uskonnothan ovat sen hommia). Toissavuonna esimerkiksi oli kurssi "kristinuskon ja islamin kohtaamisia". Toisen kurssin hindulaisuudesta järjesti pari uskontotieteen laitoksen tutkijaa, Pyysiäinen taisi ainakin olla toinen. Näissäkin vain on lähes aina mukana kristinusko jollain tapaa, kuten jo nimi "kristinuskon ja islamin kohtaamisia" sanoo. Sinänsä kurssi kyllä oli hyvä eikä opettajaa voi syyttää kristinuskon korostamisesta islamin kustannuksella. Opiskelijoiden joukossa kyllä käytiin väittelyä, sillä paikalla sattui olemaan musliminainen ja teologinen tiedekunta tietysti vetää puoleensa vakaumuksellisia kristittyjä.

Näillä vakaumuksellisilla, papiksi aikovilla (ei tosin naisilla, tiukimmat naiset vastustavat naispepputta eivätkä aio papeiksi) on joskus ongelmia uskontotieteen perusopintojen suorittamisessa, koska ei niin yllättäen "maailman uskontojen kurssi" kertoo nimenomaan maailman uskonnoista. Jotkut ovat ennen luentoja rukoilleetkin, etteivät saa liikaa vieraita vaikutteita...

Ennen vanhaan annettiin duunareilla työpäivän jälkeen puol litraa votkaa ja olivat tyytyväisiä, nykyään niille täytyy maksaa oikein palkkaa.

Niin, silloin ennenvanhaan kivikaudella.

jjoku kirjoitti:

Niin, silloin ennenvanhaan kivikaudella.

Eikö se nyt ole ihan selvää, että eletty elämä (=opiskelutausta)omalta osaltaan muokkaa näkemystä maailmasta? Kuten edellä todettiin, on olemassa niin kusipäähumanisteja, -teekkareita, -fyysikoita kuin lääkisläisiäkin. Ajattelutavat saattavat vähän poiketa keskenään, mutta eivät opinnot persoonaa väännä.

Stereotypiat syntynevät, kun tietynlaisia luonteita kiinnostavat tietyt opintosuunnat. Mutta luonne ja persoona ovat eri asia. Kerran idiootti, aina idiootti, olipa käytännön tyyppi tai mietiskelijä.

Itse olen humanisti/yhteiskuntatieteilijä, ja aion rakentaa itselleni juuri sellaisen tutkinnon kuin kiinnostaa. Opiskelen media-alalle, ja siellä on myötyä mahdollisimman laajasta tietopohjasta.

Miksi opiskelisin tuskalla jotain tilastomatematiikkaa, jos se ei kiinnosta lainkaan? Olkoon jonkun mielestä kuinka hyödyllistä tahansa. Minulla on vain yksi opiskeluaika, ja aion tehdä siitä mielenkiintoisen.

8 vuotta myöhäs. ei se paljo