Olen 48-vuotias mies. Olen ryypäny enemmän tai vähemmän joka viikonloppu noin 30 vuotta. Pisin täysin raitis kausi oli 5 viikkoa vuonna 2001. Loma-aikaan tulee juotua melkeimpä päivittäin, ei paljoa mutta kuitenkin. Kävin toukokuun alussa viikon lomalla ulkomailla ja juopottelin koko viikon. Siitä saakka on tehnyt alkoholia mieli koko ajan. Joka päivä aamusta iltaan. Tätä en ole ennen kokenut ja se huolestuttaa minua. Mitä teen ?
Hinku
Tapu
181029
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Apua on vaikea saada. Käännyin kotikaupunkini alkoholipoliklinikan puoleen. Farssi koko juttu.
Muutin toiseen kaupunkiin. Puhuin ongelmastani omalääkärilleni. Hän antoi puhelinnumeroita, jonne pitäisi ilmoittautua.
En ole ilmoittautunut. Omalääkärini sanoi vastaanotollaan, että paraneminen lähtee ihmisestä itsestään. Sain masennustilakohtauksen ja vedin taas viinaa. Näin intensiivistä on hoitoonpääsy.
Että sitä rataa.
ei voi raitistua puolestasi, itsestä se tosiaan lähtee. Neuvoja ja tukea on saatavilla, ja katkaisuhoitoakin akuutissa tarpeessa, mutta raitistumisprosessiin on itse ensin lähdettävä.
AA:sta saa apua ilman jonotusaikoja, soita vaikka 040 8484000 ja kysele lisää.
Soitin tänä aamuna yhteen alkoholikuntoutuspuljuun jossa aloitetaan 8 viikon tehokurssilla ja sitten jatketaan AA-mallilla. Mies jonka kanssa puhuin alkoi heti puhumaan "tästä sairaudesta". Minun on erittäin vaikea hyväksyä alholismia sairautena, ja näin ollen aloin epäillä koko hommaa. Onko olemassa hoitomuotoja joissa tämä sairaushomma jätetään ulkopuolelle ?
Alkoholismi on sairaus, usko vaan!
Minäkin vierastin sanaa sairaus alkoholiongelmastani käytettynä.
On ihminen kuitenkin sairauden kaltaisessa tilassa, kun lopettaminen omin avuin ei onnistu.
Jos sinulla on OMA halu
raitistua niin apua kyllä löytyy..eikä
maksa mitään [email protected]
Miltä täysraittius kuulostaa. Alkoholin juonnin lopettaminen palauttaa elämänhalun. Minulla on siitä omakohtainen kokemus (en vaivaa ketään ryhtymällä kertomaan "ansiolistastani").
Kerro haluatko raitistua.
Ikävä kyllä alkoholi on minulle muodostunut ainoaksi tavaksi rentoutua. Näin ollen "haluaminen" on vähän kaksipiippuinen juttu. Tietysti olen joskus ajatellut että pitäisi muuttaa elämänsä ihan kokonaan, mutta sekin vaatia suuria uhrauksia ja riskinottoa.
Sinulla on selittely ja puolustusvaihe vielä menoillaan. Miten voit tietää, että se on ainoa rentoutumiskeino, jos vuosien aikana olet ollut muutaman viikon selvänä.
Mitä riskinottoa ja uhrauksia tarvitsee tehdä, jos on raittiina, kysyn vaan.
Mitä riskinottoa raittiina oleminen vaatii? Juominen se vasta riskinottoja vaatii!
Jos TODELLA HALUAA RAITISTUA, siinä onnistuu. On vain oltava halu, suuri halu raitistumiseen. Ja tehtävä MITÄ TAHANSA sen eteen ja asetettava raittius asiaksi no 1, vasta muut sen jälkeen. Vaatii ponnisteluja mutta onnistui minullakin, miksei siis muillakin?
Kovaa työtä, sen takaan! Se juomahalu katoaa kyllä pian jolloin helpottaa. AA rules!
Kyllähän se siltä tuntuu että raitistuminen on riskinotto. Siinä antaa pois mielestään parhaan asian elämässään ja odottaa että jostain pilkahtaisi uusi valo.
Mieti pitkään ja tarkkaan mistä muusta asiasta pidät kuin ryyppäämistä, heti ei tule mieleen sen veroista. Se kuuluu tähän tautiin.
Kalastus, kaupunkimatkailu /maalaismatkailu, urheilukisat, hömppäohjelmat, dekkarit, veneily, makkaranpaisto jaffalantringilla, sellaisestahan miehet yleensä pitävät.
Naiset voi harrastaa shoppailua, elokuvissa käyntiä, antiikkiliikkeitä, museoita, oopperaa, kyläilyä, yleistä kauneudenhoitoa, sisustusta, lukemista jne. Ja miksei sukupuolet toistensa juttuja ja yhteisiä.
Vaikeeta on, perkele, mutta täytyy keksiä niin saamaristi kivaa tekemistä ettei tartte siä kaljaa ajatella ollenkaan.
Sen lisäksi jokainen joutuu synnyttämään tavallaan kuvan itsestään uudelleen.
Minä en mene AA-han koska vierastan ajatusta.
Joillekin se on hyvä paikka, ehkä sulle on.
Varoitan raivoraittiista ja uskovaisista. Kierrä heidät kaukaa. Heidän läheisyydessään on aina rettelö tulossa.
Jos oma tahto on ratkaiseva, ei tarvitse pyytää apua keltään. Päättää vain lopettaa dokaamisen.
Että AA:han et sitten mene? Vierastat ajatusta? Et sitten ole valmis tekemään MITÄ TAHANSA raitistuaksesi? Kuule, mee nyt edes kerran, ei siellä mitään kummaa ole. Paitsi että siellä on hemmetin paljon samasta ongelmasta kärsiviä ukkoja ja akkoja. Ja kaikilla on HALU raittiuteen. Saatat vaikka samaistua ja mennä toisenkin kerran, kolmannen jne... Minulle se on ELÄMÄNTAPA.
Leirinuotiot, urheilukilpailut, makkaran paistot, veneily, matkustelu etelään, pohjoiseen, itään ja länteen ja sille välillekkin onnistuu Jaffan kera. Kun alkoholi poistuu kehostasi ja aivoistasi mieliteon tuojana huomaat että se Jaffa on ihan paras vaihtoehto! Muistat kaiken lomistasi, urheilukilpailuista, makkaranuotiolta jne. eikä ole koskaan pää kipeä, krapulainen olo ja ennenkaikkea; Läheisesi ovat mielissään, usko pois! AA:sta saat kuule sinne leirinuotioille tosi mahtavia kavereita joille se Jaffa on myös paras vaihtoehto! Se viinanhalu poistuu, et sitä edes pian kaipaa! Olen ollut Jaffapoikana jo muutamia vuosia joten tiedän kyllä mistä puhun. Alku on kyllä kovaa työtä mutta helpottaa, helpottaa pian, usko vaan.
Käyppäs vähän lueskelemassa tuolla:
http://www.suomenaa.fi
Ja mietis nyt vähän niitä muita vaihtoehtojakin.
Juomaanko? Kaikkein HUONOIN VAIHTOEHTO!
Raitista kesää vaan!
Luulen ettei täällä ole yhtäkään uskovaista. Vain alkoholiongelmaisia jotka haluavat raittiutta. AA ei ole uskovaisten lahko, se on alkoholiongelmaisten paikka josta saattaa saada raittiuden.
Kelle käy se reseptisi "riittää kun vaan lopettaa dokaamisen", tekee sitten niin. Jos se tuolla lailla käy, ei varmaan mitään alkoholiongelmaa silloin ollut olemassakaan, luulen. Kulostaa helpolta, oletko kokeillut ja ollut viikkoa kauempaa raittiina?
Valitettavasti pidän oopperasta, teatteri-illoista ja klassisen musiikin konserteista, jopa kirkkokonserteita enemmän kuin esim. urheilukilpailuista, joka on yhtä paha kuin kansantanssi. Leirinuotiot ja muut iltamat ovat pöhköjä.
En usko samaistuvani siihen joukkoon jota kuvailet, tuntisin oloni ufoksi ja turhautuneeksi.
Et usko kaiketi myös raitistumiseesikaan? No, mikä minua olen Sinua raitistamaan, juo jos sille tuntuu. Tahtosi ei ole vielä niin kova että edes onnistuisisitkaan raitistumaan. Halu raitistumiseen saadaan juomalla, ankarasti juomalla. Kyllä niitä haluja sitten uskoakseni tulee, ellei viikatemies ehdi ennen?
Itse en ole ufo, olen raitis alkoholisti ja onnellinen siitä.
Hyvää kesää!
Niin, enpä kai oikein uskokaan. En myöskään jaksa tai ehdi tai ole varaakaan juoda ihan niin paljon että menisi systeemit niin pitkälle että pitäisi oikeasti mennä hoitoon.
Ajattelin yrittää omalla tavallani eli vähentää juomiskertoja esim. kertaan kuussa. Saa nähdä miten onnistuu.
Kannatta silloin juoda lisää.