Tällä palstalla on viime aikoina keskusteltu vilkkaasti koirien tekemisistä ja tekemättä jättämisistä. Ajattelin kertoa oman koirani tarinan. Koiramme oli sakemannin ja lapinkoiran risteytys, se oli todella älykäs koira ja oppi helposti uusia asioita. Sitten eräänä kesänä olimme mökillä tuttaviemme kanssa. Koira makasi laiturilla niin tuttavan poika 3-4 v oli mennyt makaamaan koiran viereen, koira tokaisi häntä päähän, onneksi ei tullut vakavampia vammoja. Syytimme lasta, että hän on varmaankin kiusannut koiraa, sillä emme uskoneet, että koira olisi muuten tokaissut, koska näin ei ollut tapahtunut koskaan. Tämän tapauksen jälkeen koira alkoi näykkiä vieraita lapsia, onneksi ei kovasti, mutta näykki käsistä ja käsivarresta sen verran lujaa, että jäi punaiset jäljet.
Rupesimme vahtimaan koiraa entistä tarkemmin, vaikka mielessämme syytimme lapsia. Kerran tuli tyttäremme kaveri yökylään ja tytöt teki läksyjä pöydän ääressä kaikessa rauhassa, niin koira hyökkäsi tämän vieraan tytön käsivarteen ja käteen jäi hampaan jäljet. Säikähdin nyt tosissaan ja tämän tapauksen jälkeen pidin koiraa aina ulkona juoksunarussa jos meillä oli vieraita lapsia kylässä.
Koira rupesi myös ärhentelemään joillekin aikuisille, tietyille henkilöille. Eräskin rupesi kantamaan pistoolia mukanaan siltä varalta jos koira tulee tielle ärhentelemään. Me olimme vaan niin sinisilmäisiä ja vähättelimme koiramme edesottamuksia, koska koira oli meille perheenjäsenille tosi kiltti.
En sitten tiedä mikä oli syynä koiran käytöksen muuttumiseen niin radikaalisti tuon mökkireissun jälkeen? Näin kun asiaa ajattelen jälkikäteen, niin ihan kauhistuttaa miten sinisilmäisiä ja huolettomia olimme. Koira olisi voinut tehdä tosi pahat vammat jollekin lapselle. Mutta eihän meidän koira paha ollut, lapset varmaan kiusasi, näin me ajattelimme.
Rupesimme vahtimaan koiraa entistä tarkemmin, vaikka mielessämme syytimme lapsia. Kerran tuli tyttäremme kaveri yökylään ja tytöt teki läksyjä pöydän ääressä kaikessa rauhassa, niin koira hyökkäsi tämän vieraan tytön käsivarteen ja käteen jäi hampaan jäljet. Säikähdin nyt tosissaan ja tämän tapauksen jälkeen pidin koiraa aina ulkona juoksunarussa jos meillä oli vieraita lapsia kylässä.
Koira rupesi myös ärhentelemään joillekin aikuisille, tietyille henkilöille. Eräskin rupesi kantamaan pistoolia mukanaan siltä varalta jos koira tulee tielle ärhentelemään. Me olimme vaan niin sinisilmäisiä ja vähättelimme koiramme edesottamuksia, koska koira oli meille perheenjäsenille tosi kiltti.
En sitten tiedä mikä oli syynä koiran käytöksen muuttumiseen niin radikaalisti tuon mökkireissun jälkeen? Näin kun asiaa ajattelen jälkikäteen, niin ihan kauhistuttaa miten sinisilmäisiä ja huolettomia olimme. Koira olisi voinut tehdä tosi pahat vammat jollekin lapselle. Mutta eihän meidän koira paha ollut, lapset varmaan kiusasi, näin me ajattelimme.
Vastaukset 19
Vanhimmat
uros ja leikkaamaton. En koskaan jätä koiraani vahtimatta lasten kanssa. Varsinkin pienien. Koko ajan on oltava vieressä, koska pienet ihmiset eivät osaa tulkita koiraa, jos se alkaa varoittelemaan. Makaavaa, lepäävää koiraa eivät saa lähestyä lainkaan. Koirallani on ympärillään näkymätön reviiri, josta pidän kiinni ja lapset saavat lällytellä vain minun ollessani vieressä. Vara parempi kuin vahinko.
tutkituttaneet koiran eläinlääkärillä? Jos koiran käytös muuttuu yhtäkkiä, jotain on vialla, eukä se välttämättä ole pääkopassa. Mulla tulee ekana mieleen, että jossain on kipuja. Vai onko koira jo tapettu?
Koiramme jouduttiin lopettamaan kun muutimme maalta kaupunkiin kerrostaloon. En uskaltanut ottaa sitä riskiä, että olisimme yrittäneet sopeuttaa koiraa kerrostaloelämään, kun se oli tottunut olemaan paljon ulkona. Olimme molemmat töissä ja lapset välillä kahdestaan kotona, niin olisi ollut ainainen huoli, että mitä koira tekee lasten kavereille.
Lapsia purevat rakit pitää tappaa ei ne parane
Jos sinulla on jotain viestittävää, niin voisit sen muotoilla hieman kauniimmin. On mukavaa kun lapsetkin osallistuu, mutta aikuisten kanssa keskustellessa fiksu esiintyminen on kaiken Aja O. Sinutkin otettaisiin vakavasti.
Hyviä lomailmoja sinulle
Pistetään nyt pyynnöstä niinkuin nykyään on telkassa jota lapsetkin katsoo.
Saastaiset kirotut koirat jotka yrittää murhata ihmisiä on murhattava. Palkataan joku torpedo tekemään se ja painutaan maan alle ettei kytät löydä. Soita ja pistä puolet summasta tilille ja puolet kun homma on hoidettu.
Tällaista lapset katsele nykyään. Oliko nyt tämä sitten parempi heitä ajatellen.
edelleen, tämä on koira palsta joka on tarkoitettu koiraihmisille. Suomen kieli pystyy ilman noita adjektiivejakin toimimaan ja taipumaan.
Täällä on nyt ollut niin paljon viimeaikoina keskenkasvuisten kielioppia ja sanavarastoa.
Mielipiteesi olisit voinut sanoa näinkin:
kaikki koirat jotka purevat/näykkivät lapsia, pitäisi viedä lopetettavaksi.
Ja se että luulit minun tarkoittavan pelkästään lapsi lukijoita ei pidä paikkaansa. Siisti puhetapa ei maksa mitään, mutta on paljon kivempaa lukea. Ja antaa kirjoittajasta paljon älykkäämmän vaikutelman.
Sinulla oli varmasti hyvä numero ainekirjoituksesta.
Joten ei ole numeroa ainekirjoituksessa. Mitä se sellainen on. Voisko syödä.
mutta paperin voisi kehystää ja laittaa seinälle diblomin tapaan.
Jos olisin opettajasi äidinkielessä antaisin sinulle ainekirjoituksesta ja kielellisestä lahjakkuudesta 9:n.
Kuulostaa tutulta. Oikein sydän pompahti rinnassa!
Meillä on pian 9 vuotias Bullmastiffi-Bordercollie, leikattu uros. Koira on ollut lasten kanssa tekemissä muutamia vuosia sitten päivittäin,tosin viimeiset 5 vuotta pääasiassa vain meidän kahden aikuisen kanssa. Koirallamme on ikävä tapa pompsahtaa takajaloilleen aina silloin tällöin, ja varsinkin rapsutettaessa. Viime kesänä serkkuni tuli 5:n lapsensa kanssa meille kylään. Heidän n. 7 vuotias tyttönsä heitteli koiralle palloa ja kaikki sujui hyvin. Me aikuiset olimme n. 10 metrin päässä kun tyttö yhtäkkiä saapui itkien ja naamaansa pidellen luoksemme. Sanoi ison koiran purreen. Tytöllä oli hampaan jälki ylähuulen yläpuolella ja pieni raapale leuan alla. Mitään "rähähdystä" tai muutakaan koiran hyökkäämisen äänen kuuloista ei meistä kukaan kuullut. Olimme mieheni kanssa aivan järkyttyneitä. Koiramme ei ollut koskaan tehnyt kenellekään mitään! No, tytön haavat saatiin kuntoon "perhostikeillä". Mutta minun toipumiseni vei kauan.
Nykyään olen varovainen aina vieraiden lasten kanssa. Nyt tullessani tarkkaavaisemmaksi olen huomannut koiran näyttävän hampaitaan myös konttaamisikäiselle kummitytöllemme. Pelottaa.. Koira on aina vieraiden ajan ulkona, en voi luottaa.
Viime päivinä olen myös lueskellut lehdistä kamalista tapauksista. Ja tajusin, että kaikessa lempeydessään ja viisaudessaan koiramme rodut taitavat olla paha yhdistelmä. Koira tosiaan on muuten aivan ihana; vieraatkin usein kertovat omivansa sen ;)
käydä niinkin että tytön leikkiessä koiranne kanssa koira on hypännyt tyttöä vasten tohkeissaan ja vahingossa naarmuttanut. Minulle tuota on ainakin tapahtunut kun aina ei tajua väistää kun pää on pallon ja koiran välissä x) koiralla kun on tapana pitää suutaan auki leikin tohinassa.. No, mutta teidän herrallanne alkaa ikääkin olla jo ihan kunnioitettavasti niin voi olla että alkaa pinnakin pikkuhiljaa kiristyä.
Samaa mieltä kanssasi ovat kyllä olleet kaikki, jotka koiramme tuntevat. Toivon, että koira vain leikki. Sen puolesta kertoo kyllä sekin, että mitään ärähdystä ei tosiaan kuulunut. Ja luulenpa, että jäljet tytön kasvoissakin olisi ollut pahemmat jos koira tosiaan olisi purrut. No, mutta vanhaherra muutenkin viihtyy jo omissa oloissaan, joten ei minulle silkkaa paniikkia ole ilmaantunut ;)
Mutta aion kyllä vastaisuudessakin pitää koiraa silmällä. Iso koira kuitenkin; tekee pahaa jälkeä jos puraisee.
..pelästyy ja sai siitä kovat pelkotilat lopunelämäksi. Eli siis EI koiran syy. Kun aloit laittamaan sitä aina naruun ulos kun lapsia tuli.. PAHA virhe. Näytit silloiin että nämä lapset kuuluvat laumaasi. SE ei. Joten totta kai se yritti saada asemaansa laumanne alimmaisena jäsenenä takaisin. TOIVON todella että sinulle ei koskaan enää koiraa tule. ET osaa sitä käsitellä. Valitettavasti.
Olikohan tuo nyt vähän turhan jyrkkää!?!
ei ollut.
kysymys tainnut olla nukkuvasta koirasta,vaan pallon kanssa intoilusta.
Tuo aloittajahan sanoi että on tapahtuman JÄLKEEN alkanut koiran eristää.
Ei taida olla pelkotiloista kysymys,vaan siitä ainakin tuolle pienelle irvistelyssä,että koiran mielestä nyt pennut pistetään asteikossa alimmiksi.
Se vain ei sovi vaan koira kuuluu aina lauman alimmalla tasolla.
Mun mielestäni koiran omistaja toimii aika fiksusti kun myöntää koiran taipumuksen ja pitää huolen ettei vahinkoja pääse sattumaan.
aloittaja,oli tarkoitus tuota mastiffijutun kertojaa kannustaa,mutta kirjoitusvirhe iski.
omia lapsia????
Minulla oli sakemanni-narttu,joka oli viisas myöskin,ja oppivainen mutta..mutta,
irvisteli lapsille, ei ihan pienille vaan tuollaisille 5-15 vuotiaille.
Kerran sitten sattui että siskontyttöni tuli kyläilemään, ja yllättäen ilman mitään syytä koira tarrasi likkaa kädestä, nverinaarmuja tuli,ja tyttö pelästyi pahemman kerran.
Sen enempää en sietänyt,vaan lahjoitin koiran tuttava miehelle,jolla oli koirankoulutus hallinnassa.
Koira inhosi vaan äänekkäitä lapsia,en voinut ottaa riskiä,että se puraisee uudestaan.