Muistatko aina kun
suutelimme pihan keskellä
Ohikulkijoille huutelimme
Olimme lapsia
Ajat ovat muuttuneet
en tunne enää sinua
Muistatko kun
riitelimme pihan keskellä
Ohikulkijat nauroivat
Lapset juoksivat pois
Kasvoimme.
Ja ehkä siksi olet minulle kuin vieras.
___________________________________
Lapset leikkivät
makaan liikkumattomana
Sieluni lentää yli niittyjen
Järvet ohittaen
En hengitä
Lapset leikkivät
Onko tämä minun leikkini?
Joku vie lapset pois
Pimeys ottaa minut mukaansa
Vie yli niittyjen
Ohi järvien, antaa hengittää
Kuunnella
Aurinko ei nouse
Niin se on,
Lapset leikkivät
Nauttivat
Niin minäkin.
________________________________________
Jos ovi avautuu
tulenko?
Jos ovi sulkeutuu
jäänkö?
Oven sisään
Ulos
Antaa tuulen puhaltaa
Lävitseni
Ovi ei suojaa
Ei muuri
Ympärilläni
Se rapistuu.
__________________________________________
Nämä runot kirjoitin joskus kun olin hyvin masentunut. ehkä ne heijastavatkin minulle toivoa siitä, että joskus kipusin ylös tuolta masennuksen syvästä kuilusta. en aina edes muistanut milloin olin noita runoja kirjoittanut, niin syvä oli depressio. nyt kuitenkin on kevät, kohta kesä ja aurinko paistaa! nautitaan elämästä rakkaat runoilijat!=)
suutelimme pihan keskellä
Ohikulkijoille huutelimme
Olimme lapsia
Ajat ovat muuttuneet
en tunne enää sinua
Muistatko kun
riitelimme pihan keskellä
Ohikulkijat nauroivat
Lapset juoksivat pois
Kasvoimme.
Ja ehkä siksi olet minulle kuin vieras.
___________________________________
Lapset leikkivät
makaan liikkumattomana
Sieluni lentää yli niittyjen
Järvet ohittaen
En hengitä
Lapset leikkivät
Onko tämä minun leikkini?
Joku vie lapset pois
Pimeys ottaa minut mukaansa
Vie yli niittyjen
Ohi järvien, antaa hengittää
Kuunnella
Aurinko ei nouse
Niin se on,
Lapset leikkivät
Nauttivat
Niin minäkin.
________________________________________
Jos ovi avautuu
tulenko?
Jos ovi sulkeutuu
jäänkö?
Oven sisään
Ulos
Antaa tuulen puhaltaa
Lävitseni
Ovi ei suojaa
Ei muuri
Ympärilläni
Se rapistuu.
__________________________________________
Nämä runot kirjoitin joskus kun olin hyvin masentunut. ehkä ne heijastavatkin minulle toivoa siitä, että joskus kipusin ylös tuolta masennuksen syvästä kuilusta. en aina edes muistanut milloin olin noita runoja kirjoittanut, niin syvä oli depressio. nyt kuitenkin on kevät, kohta kesä ja aurinko paistaa! nautitaan elämästä rakkaat runoilijat!=)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Minäkin sairastan tällä hetkellä masennusta, joten aivan pakko kysyä että miten/minkä avulla parannuit? Entä kuinka pitkään sinulla suunnilleen oli masennus?
minä kärsin syvästä masennustilastapäälle vuoden ajan. se oli itseinhoa ja masennusta päivästä toiseen. en uskonut että koskaan pääsisin yli kaikesta kokemastani. mutta kuitenkin jaksoin USKOA parempaan huomiseen. pikku hiljaa, hyvien ystävien avulla mä nousin suosta. he heittivät minulle tikapuut. ja mä aloin kipuamaan ylöspäin. mä tarjoan sinulle ystävyyden, otatko vastaan?! =)
paljon voimia sinulle!!
Kiitos, siitä saattaisi olla apua. Mitä ehdotat? ([email protected])
jos joskus kaipaat kuuntelijaa, auttajaa, ihan mitä vain... YSTÄVÄÄ! olen vierelläsi, tukenasi. sillä tiedän, että masennus on asia, jolla ei pidä leikkiä. ota yhteyttä minuun, minä lupaan, että kuuntelen ja autan parhaani mukaan.
([email protected]) paljon elämäniloa sinulle ja muista että et ole yksin!