Lueskelin muutaman vuosikerran Allergia ja Astma lehteä. Uusimpien tutkimusten mukaan käy ilmi,että allergiaa on kaikkialla, myös kehitysmaissa. Mistä ihmeestä tulee harhaluulo ettei näin olisi?
Tietysti täytyy huomioida ettei kehitysmaitten koyhillä ihmisillä ole varaa allergiatesteihin ja vaikka olisikin lääkäreitä on todella vähän ja he hoitavat akuutteja tapauksia (eli tyyliin jalka poikki ).Lisäksi moniallergiset vauvat yksinkertaisesti kuolevat nuorempina, koska heille ei ole tai osata antaa korvikkeita. Allergiasta on siis ihan turha syyttää länsimaalaisuutta. Allergiaa on kaikkialla.
Tietysti täytyy huomioida ettei kehitysmaitten koyhillä ihmisillä ole varaa allergiatesteihin ja vaikka olisikin lääkäreitä on todella vähän ja he hoitavat akuutteja tapauksia (eli tyyliin jalka poikki ).Lisäksi moniallergiset vauvat yksinkertaisesti kuolevat nuorempina, koska heille ei ole tai osata antaa korvikkeita. Allergiasta on siis ihan turha syyttää länsimaalaisuutta. Allergiaa on kaikkialla.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kansanterveyslaitoksen (KTL) profesori Erkki Vartiainen julkisti vast`ikään tutkimuksensa suomalaisten ja Venäjän Karjalan lasten allergioista (IgE Reacvitity Pattern to Timothy and Birch Pollen Allergens in Finnish and Russian Karelia)
Hän esitteli IgE-välitteistä tutkimustaan myös TV:ssä. Tutkimuksen mukaan venäläisillä lapsilla on esim. siitepölyallergiaa vain 3-5 % ja suomalaislapsilla 25 %.
Hän mainitsi TV:ssä, että kaikkialla maailmassa tapahtuu niin että kun elintaso nousee niin allergiat ja atoopiat lisääntyvät. Suosituin ajatus tällä hetkellä on, että kaupunkityyppisessä ympäristössä lapset ei riittävästi altistu erilaisille bakteereille ja viruksille ja ehkä maaperästä tuleville viruksille ja bakteereille, joka johtuu ravinnon liiallisesta puhtaudesta.
Tutkimustulosta voi pitää hömppätutkimuksena johtuen siitä, että ns. kosteusvauriorakennuksien (kaupunkirakentaminen/-altistus) sisäilma sisältää todellisen mikrobiperheen eli runsaasti erilajisia home-, hiiva-, sädesieni-, varastopunkki- (syövät hometta) ja bakteerilajeja (Lähde mm.: Myrkylliset mikrobit sisätiloissa: Salkinoja-Salonen), kuin myös erilaisten homeiden tuottamia toksiineja.
Voisi sanoa, että sitten 1960-luvulla alkaneen rakennusteollisuutemme "kehittymisen" tuottaman kosteusvauriomikrobiperheproteiinien pakkohengittämisellä aikaansaatiin suomalaisten allergisoituminen yhä enenevässä määrin.
Tätä tukee myös astmatilastot. Pitkäaikainen altistuminen allergeenille/antigeenille synnyttää allergista nuhaa ja sitä kautta astmaa.
Astmatilastojen mukaan Suomessa oli astmaa sairastavia henkilöitä v. 1960: 3000, v. 1970: 7324, v. 1975: 24758, v. 1980: 45171, v. 1985: 64870, v. 1990: 107128, v. 1995: 150868, 1997: 169239, v. 1998: 177503, v. 2003: n. 300 000 jne. Vuonna 2003 oli astmalääkkeiden käyttäjiä 325 000, eli tulevia astmaatikkoja reilut 25 000. Antihistamiinin käyttäjäjistä (allerginen nuha), eli tulevista astmaatikoista ei ole tilastoja.
Mitään tilastoja ei ole astmaatikkojen (vauvasta vaariin) saatavissa homeitiöiden pakkohengittämisen aiheuttamista synnyttämästä astmasta.
Oikea astma on IgE-välitteinen astma. Tiedegurumme ilmoittavat, että ns. IgE-vasta-ainetyypin (hektinen reagointi allergeeniin) perii väestöstä 10 %.
Eli 90 % väestöstä, vasta-ainetyypityksiltään IgA, IgG ja IgM kuuluvat ns. viivästyneeseen reaktiotyyppiin, joka reaktio esim IgG-välitteisellä alkaa muutaman tunnin kuluttua altistuksesta ja jos altistus on tarpeeksi voimakas voimistuu 3-5 vuorokauden aikana.
Toistuvat allergeenialtituksen aktivoimat immuunijärjestelmän solut saattavat toistuvina reaktioina aiheuttaa soluvaurioita keuhkoputkissa/keuhkorakkuloissa, jotka vauriot aiheuttavat astmalääkitystarpeen.
Valitettavasti sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa verovaroin maamme johtavien tutkimusyksikköjen kautta vain IgE-välitteistä tutkimustoimintaa.
Rakentamisessa rakennuskulttuuri alkoi voimakkaasti muuttua -60 luvulla. Sillin siirryttiin tuulettuvista alapohjista laattaperusteisiin alapohjiin, ja tasakattoihin. Lisäksi putket piti saada piiloon, joten ne haudattiin alapohjan betoniin.
Sitä kun luultiin, että seuraavat 50 vuotta putket pelittää kuin uudet.
Kaiken lisäksi seiniin vielä alettiin laittaa tervapaperin sijaan muovikalvo, joten asumuksista tuli muovipusseja. Ja kun se muovikalvo vielä sijoitettiin alkuun väärään väliin, siitähän seurasi rakennusten homehtuminen.
Kun putkistot alkoivat ruostua ja tihkuttaa kosteutta alapohjaan, ja seinissä muovit, eihän se alapohja päässyt edes tuulettumaankaan joten hometta hometta, niin alapohjissa kuin seinissäkin.
Käytännössä kuitenkin kävi niin, että joidenkin talojen putkistot alapohjassa jäätyivät ja halkesivat, ja vesivahinko oli valmis, mutta kuivaustekniikka ei ollut vielä kehittynyt.
Omaan tuttavapiiriin kuuluu perheitä, joiden katto vuoti, alapohjaan valuivat vedet putkistosta, ja ei oltu päästy edes 20 vuotta, kun pura kaikki lattiat ja betonirakenteet alapohjasta, kun ne olivat kastuneet.
Mikähän ihmeen villitys se on, tuo tiivis rakentaminen ? Luonnollinen tuulettuminen estetään, ja samalla rakenteiden kuvuminen luonnostaan.
Kyllä meidän korkeustasolla tarvitaan tuulettuva alapohja. Toisaalta olen ajatellut sellaistakin, että eikö märkiä tiloja voisi rakentaa keskitetysti niin ettei niitä putkia tarvitse ripotella ympäri taloa ?
Käytäntö kun on kuitenkin osoittanut, että vesivahingot ovat niin yleisiä.
Rakennusmateriaalit kehittivat -60, -70, ja -80 luvulla vahvasti allergiaa. Mm formaldihydi oli erittäin voimakas rakennusmateriaaleissa, liimoissa, tekstiileissä yms ja se on voimakas allergian riskitekijä.
Toki tänäkin päivänä on paljon kemikaaleja, jotka pilaavat huoneilmaa. Niitä on pesuaineissa, tekstiileissä, ja erityisesti kemikaaleissa (hiusvärit yms. käsittelyaineet). Näihin ei kuitenkaan kiinitetä minkäänlaista huomiota.
Zeoliitti astui elämäämme joskus -70 luvulla ja sen tiedetään olevan erittäin arveluttava aineosa, silti sitä edelleen käytetään pesuaineissa. Asiantuntijat sanovat, että se on yhtä vaarallinen, kuin asbesti.