Porissa on lukuisia merkkejä paremmasta tulevaisuudesta. Tässä muutamia:
Porin yliopistokeskus kasvattaa opiskelijamääriään, sekä opetusalojaan ja -tilojaan. Viime vuonna Porin yliopistokeskukseen otettiin ensimmäiset ylioppilaat sisään ja hakijamäärä oli valtava. Tämän perusteella onkin todennäköistä että sisäänottomäärät kasvavat. Yliopistokeskuksen yhteyteen ollaan kaavailemassa lääkärien perustutkintoa, joten uusi opetusala on mahdollinen. Lisäksi Porin yliopistokeskuksen rahoitus tullaan saamaan valtion rahoituksen piiriin vuoteen 2004 mennessä.
Porin nousu kulminoituukin yliopistokeskukseen. Sen myötä väkiluku lähteen kasvamaan, Poriin tulee lisää työpaikkoja ja korkeateknologian työpaikat monipuolistavat Porin yrityspohjaa. Näin työttömyys laskee edelleen.
Porin työttömyys laskee tällä hetkellä reilun prosentin vuosivauhtia, kun koko maassa työllisyystilanne pysyy lähes paikoillaan. Kun taantumasta noustaan, on todennäköistä, että työttömyys alenee Porissa nykyistä huomattavasti enemmän.
Muuttoliike Poriin on kääntynyt positiiviseksi. Jo viime vuonna Poriin muutti enemmän ihmisiä, kuin täältä muutti pois. Asukasluvun väheneminen johtui suuremmasta kuolleisuuden määrästä, kuin syntyvyyden. Porin kaupungin internet-sivuilta saamieni tietojeni (www.pori.fi/kan/so/tunnusluvut.htm) mukaan tämän vuoden tammikuun lopussa Porin väkiluku oli kasvanut 55 henkilöllä. Uudempaa tietoa minulla ei ole, mutta mikäli Porin asukasluku on lisääntynyt samaa tahtia muina kuukausina, niin toukokuun lopppun mennessä tämän vuoden väkiluku on kasvanut 275 henkilöllä!
Pori on myös saanut katettua velkataakkaansa odotettua nopeammin, kun talouden kehitys on ollut positiivista.
Poriin sijoitetaan valtakunnallinen hätäkeskus, Porin yliopistokeskus saadaan valtion rahoituksen piiriin ja Vt2:ta nelikaistaistetaan. Tässä muutamia esimerkkejä valtion hankkeista ja rahoituksista Porissa. Nämä hankkeet ovat vielä melko pieniä, mutta ne samalla heijastavat valtion rahoituksen kasvamisesta Porin suuntaan.
Pori näyttää siis nousevan kiitettävää vauhtia: elinkeinoelämä vilkastuu ja monipuolistuu, sekä asukasluku kasvaa. Tulevat lähivuodet näyttävät mahdollisen kasvun suuruuden. Perusta uudelle kasvukeskukselle on luotu.
Porin yliopistokeskus kasvattaa opiskelijamääriään, sekä opetusalojaan ja -tilojaan. Viime vuonna Porin yliopistokeskukseen otettiin ensimmäiset ylioppilaat sisään ja hakijamäärä oli valtava. Tämän perusteella onkin todennäköistä että sisäänottomäärät kasvavat. Yliopistokeskuksen yhteyteen ollaan kaavailemassa lääkärien perustutkintoa, joten uusi opetusala on mahdollinen. Lisäksi Porin yliopistokeskuksen rahoitus tullaan saamaan valtion rahoituksen piiriin vuoteen 2004 mennessä.
Porin nousu kulminoituukin yliopistokeskukseen. Sen myötä väkiluku lähteen kasvamaan, Poriin tulee lisää työpaikkoja ja korkeateknologian työpaikat monipuolistavat Porin yrityspohjaa. Näin työttömyys laskee edelleen.
Porin työttömyys laskee tällä hetkellä reilun prosentin vuosivauhtia, kun koko maassa työllisyystilanne pysyy lähes paikoillaan. Kun taantumasta noustaan, on todennäköistä, että työttömyys alenee Porissa nykyistä huomattavasti enemmän.
Muuttoliike Poriin on kääntynyt positiiviseksi. Jo viime vuonna Poriin muutti enemmän ihmisiä, kuin täältä muutti pois. Asukasluvun väheneminen johtui suuremmasta kuolleisuuden määrästä, kuin syntyvyyden. Porin kaupungin internet-sivuilta saamieni tietojeni (www.pori.fi/kan/so/tunnusluvut.htm) mukaan tämän vuoden tammikuun lopussa Porin väkiluku oli kasvanut 55 henkilöllä. Uudempaa tietoa minulla ei ole, mutta mikäli Porin asukasluku on lisääntynyt samaa tahtia muina kuukausina, niin toukokuun lopppun mennessä tämän vuoden väkiluku on kasvanut 275 henkilöllä!
Pori on myös saanut katettua velkataakkaansa odotettua nopeammin, kun talouden kehitys on ollut positiivista.
Poriin sijoitetaan valtakunnallinen hätäkeskus, Porin yliopistokeskus saadaan valtion rahoituksen piiriin ja Vt2:ta nelikaistaistetaan. Tässä muutamia esimerkkejä valtion hankkeista ja rahoituksista Porissa. Nämä hankkeet ovat vielä melko pieniä, mutta ne samalla heijastavat valtion rahoituksen kasvamisesta Porin suuntaan.
Pori näyttää siis nousevan kiitettävää vauhtia: elinkeinoelämä vilkastuu ja monipuolistuu, sekä asukasluku kasvaa. Tulevat lähivuodet näyttävät mahdollisen kasvun suuruuden. Perusta uudelle kasvukeskukselle on luotu.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Minä ainakin muutan Porista pois heti kun olen täyttänyt 18 ja kun olen saanut opiskeluni siihen malliin että pystyn vaihtamaan koulua.
Pori ehkä on noin kasvun jne. kannalta paranemaan päin,mutta se ei muuta porilaisien perusluonnetta. Ilkeätä ja sisäsiittoista kansaa.
kyl sit tulee takas ku on vähän aikaa asunu josai muual.. nyt itte 2 vuotta ollu pois ja kyl aina tulee mielelläs takas....
Hyvä että paranee.
Tuntuu välillä, ettei täällä Stadissa ole rakennusalan
kundeja kuin porista ja savosta.
Perkele sentään.
Asuin opiskeluaikana vuoden v-97 porissa ja se riitti (onneksi sain siirron muualle). Ihmiset tosi sisäänpäinlämpiäviä ja tylyjä, paitsi pari poikkeusta mutta he olivatkin muualta tulleita.
Kaupungin suuri työttömyys ja rahattomuus näkyi kaikkialla esim. ässien menestys sm-liigassa.
Kaupunki on pudonnut täysin IT-alan kelkasta eikä siellä ole OIKEAA yliopistoa joten ei paljon lohtua ole näkyvissä.
Mielestäni porilaiset eivät ole mitenkään erityisemmin sisäänpäin lämpeneviä ihmisiä, sen enempää kuin muiden kaupunkien asukkaatkaan. Varsinkaan tylyjä ihmisiä täältä ei huomattavan paljoa löydy. Kaukaa Suomesta muuttaneella voi tosin olla aluksi hieman vaikea tutustua porilaisiin, mutta vähitellen sekin onnistuu.
Ja kuten olen aiemmassa viestissäni kirjoittanut, laskee Porin työttömyys muuta maata nopeammin. Myös Porin rahatilanne on parantunut ennakoitua paremmin. Sanoit kuitenkin työttömyyden ja rahattomuuden heijastuvan kaikkialla ja ainoan asian minkä mainitsit esimerkkinä oli Ässien huono menestys. Ässien menestys tuskin kuitenkaan on verrannolinen kaupungin työttömyys- saati sitten rahatilanteeseen. Lisäksi ei ole perusteltua väittää huonon tilanteen näkyvän kaikkialla ja antaa silti vain yksi (lisäksi asiapohjiltaan väärä, ainakin huonosti perusteltu) esimerkki.
Ja mitä IT-alan tilanteeseen Porissa tulee, on totta, että Porissa ei monia kyseisen alan yrityksiä ole. Niidenkin lukumäärä on tosin lisääntynyt Porin Yliopistokeskuksen myötä, sekä lisääntyy nyt ja tulevaisuudessakin.
Yliopistokaupunki Porissa ei ole omaa itsenäistä yliopistoa, eikä korkeakoulua. Silti Porissa annetaan korkeakouluopetusta kokoajan kasvavassa Porin yliopistokeskuksessa. Nykyään Porin yliopistokeskus on jo suurempi kuin Suomen pienimmät itsenäiset yliopistot ja kasvua näyttää riittävän tulevaisuudessakin: oppilasmäärät, opetustilat ja -aineet lisääntyvät. Nythän Porissa annetaan opetusta tekniikan, kauppatieteiden ja kulttuuritutannon tutkimuksen koulutuslinjoilla. Tulevana syksynä taideteollinen korkeakoulu tulee mukaan korkeakouluyhteistyöhön Porissa. Lisäksi lääketieteen perustutkinnon ja Tampereen yliopiston eri koulutusmahdollisuuksien aloittamista Porissa tutkitaan.
Näiden ja aiemmassa viestissä mainitsemieni seikkojen kannalta on mielestäni lähes varmaa, että Pori jatkaa kasvuaan muiden kasvukeskusten joukkoon.
Päättäjämme teki aikoinaan järjettömiä päätöksi (noin 30-40 vuotta sitten). Heidän mielestään Pori ei tarvi yliopistoa tai sen kaltaista instituutiota, koska se on niin kallis (vrt. Oulu, jyväskylä). Useille kaupungeille se tuottaa noin 100 milj Euroa vudessa jolla hyvä potkia eteen päin (oheis työllisyys). Porin tai porillaisten kannattaisi huomata että nykyset opiskelu paikat eivät oleellisesti tuota mitään kaupungille, ongelma on yksinkeratainen. Pitää keskittyä siihen missä olemme ollet vahvoja vuosi tai vuosikymmeniä, ei siihen mikä on trendikästä. On tietenkin tänä tietotekniikan aikakautena "tyhmä" esim sijoittaan vaikka erikoisterästen tekemiseen, mutta se on tulevaisuuden aloja jos mikään. Tarkoitan tällä esimerkillä sitä mitä olemme osaan jo isoisän ajoistä, joto pitäisi jatko kehittä edelleen. Se ei ole kovin seksikästä mutta hyvin tuottavaa.
Terveisin
Seepra
Olihan se oman yliopiston saaminen (saamatta jääminen) Poriin päättäjien kämmi, mutta teknillinen korkeakoulu menetettiin Lappeenrantaan aluepolittiisten asioiden johdosta.
No se oli silloin, nyt on nyt. Pori on esimerkillinen kaupunki verkostoituvan yliopiston yhteistyöstä. Porin Yliopistokeskus kasvaa ja kehittyy tällä hetkellä taukoamatta. Yliopistokeskuksen ansiosta olemme saaneet mainetta ja kunniaa. Porin imago on parantunut ja muuttoliike on saatu käännettyä Porille positiiviseksi. Tämä on täysin opiskelijoiden ansoita.
Eikä saa jäädä menneisiin aikoihin vaan pitää uudistua koko ajan. Pori makasi liikaa suurten teollisuusyritysten varassa silloin 30 vuotta sitten, eikä uudistunut tarpeeksi. Ja kun teollisuutta lähti kaupungista, joutui Pori syvään negatiivisen kehityksen kierteeseen. Vasta nyt Pori on nousemassa tästä kierteestä positiiviseen kierteeseen. Tämä on suurelta osin yliopistokeskuksen ja muunkin erilaisen koulutuksen ansiota.
Teräs- ja varsinkin metalliteollisuus on yksi tärkeimmistä Porin tukipilareista. Toki tätäkin teollisuuden alaa pitää kehittää, mutta täytyy muistaa monipuolistaa teollisuusrakenneetta, jotta kaupunki kestäisi talouden huonommatkin tuulet paremmin. Onneksi Pori on viime vuosina kehittänyt juuri tätä asiaa.
Terästeollisuushan eli huippuansa joskus 40 vuotta sitten. Silloin se oli trendikäs ala. Nyt IT-teollisuus, elektroniikka ja teknologia ovat trendikkäitä vaikkakin alallla on taantuma. Eikä tämäkään tilanne pysy ikuisesti, siksi pitää edelleen KEHITTÄÄ kaupungin teollisuutta. Oikea suunta voisi olla bioteknologia tai vaikka ohjelmointi (softa), mutta kyllä tietotekniikastakin löytyy vielä kasvun varaa. Ja täytyy muistaa, että ei metalliteollisuuttakaan Porissa aina ole ollut. Sekin on syntynyt joskus ja silloin joskus metalliteollisuus oli kuin tietotekniikka nyt.
En ole ajamassa metalliteollisuutta alas, mutta teollisuuden monipuolistaminen on tärkeää, jotta talouden suhdanteiden muutokset eivät ravisuttaisi Poria niin kovalla kädellä kuin aikoinaan. Metalliteollisuushan on suhdanneherkkä ala.
Poria pitää myös kehittää jatkuvasti, jotta emme jäisi kehityksen kelkasta, niinkuin jäimme n. 30 vuotta sitten. Yliopistokeskus on avain tälle kehitykselle.
Porin Yliopistokeskuksessa annetaan myös kauppatieteellistä koulutusta. Kauppatieteen maistereita tarvitaan aina, myös metalliteollisuudessa. Tämän koulutuksen ansiosta myös metalliteollisuus voi kehittyyä muiden teollisuuden alojen ohella. Ja teknillistä koulutusta tarvitaan niiden uusien teollisuusalojen luomiseksi Poriin. Tekniikkaa tarvitaan myös kaikilla teollisuuden aloilla, eikä metalliteollisuus ole poikkeus.
Tässäkään kirjoituksessa tuskin käsiteltiin kaikkia Porin yliopistokeskuksen johdosta syntyviä positiivisia puolia. Lyhyesti sanottuna Porin yliopistokeskus on elintärkeä Porille ja sen kehittäminen on erityisen tärkeää.