Miten meni? Mitkä olivat ongelmakohtia? Oisko täällä mahdollista vertailla mitä tuli vastailtua?
Psykologia Jyväskylä
peukut pystyssä
303803
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Kysymykset vaikuttivat melko helpoilta, saattaa tarkoittaa korkeita minimipisteitä. Itse en kovin paljoa kuitenkaan usko mahdollisuuksiini jatkoon, kun lukemiselle ei jäänyt tarpeeksi aikaa. toivottavasti sama kirja ensi vuonna ja vaikeammat kysymykset... ;) Oliko koe muiden mielestä helppo? Olisi kiva vertailla vastauksia, mutta en tiedä mikä on jyun kanta kysymysten julkaisemiseen netissä.
Mustakin oli yli helppo. Tai että pari epävarmaa oli. Miten vastasitte siihen hajontakuvioon, missä oli niitä pisteitä? Oliko lineaarista, ei-lineaarista, ei riippuvaa vai mitä ihmettä? Se oli outo.
Eiks se ollu niin että jos niissä kaikissa "lohkoissa" on suht' tasaisesti havaintoja niin silloin kerroin on 'bout 0, eli ei riippuvuutta??
Riippuvuus oli käyräviivaista, eli ei-lineaarista.
...oliko ei-lineaarinen oikea vaihtoehto? Samaa kohtaa minäkin pohdin kauan.
Kyllä sen ei-lineaarisen pitäisi olla oikea vaihtoehto.
Kirjassa sanotaan, että "kun havaintopisteitä vastaa lähinnä jokin käyrä, on riippuvuus käyräviivaista". Ja sehän on siis ei-lineaarista, ei-suoraviivaista.
Kokeet olivat mielestäni helpot, mutta joitakin kohtia oli, joita vieläkin ihmettelen.(Lähinnä tilastomatikan osalta). Joo, itse laitoin tuohon kuvio-tehtävään sen viimeisen vaihtoehdon, eli "jotakin muuta". Tiedä sit. Pari muuta kysymystä jäi askarruttamaan, kuten (jotenkin näin):"miksi tehdään tilástollinen tutkimus?". Luullakseni oikea vastaus oli se että voidaan päätell oliko tulos mahdollisesti sattumasta johtuva..Kirja ainakin jotenkin näin kertoo. Muut kohdat olivat jotenkin hullun kuuloisia.
Ja sit tosta tutkivasta oppimisesta... Kun kysyttiin, mikä on keskeisin tekijä opiskelijan metakognition kehittymisessä, vaihtoehtoja oli mm. että toiminta on A)hajautunutta B)vastavuoroista C)opettajajohtoista ja d)..joku. vastasin "hajautunutta", mutta kohta jäi kuitenkin epäselväksi. Kirjasta se oli vaikea hahmottaa.
Mahdattekohan tietää, mikä oli viime vuoden pisteraja? olikohan 54? Ja jos alimman hyväksyttävän pistemäärän saa usea hakija, miten sitten menetellään? Huomioidaanko yo-ym.-todistukset?
Pahoittelen tekstiasua!
Mukavan oloista sakkia sisällepyrkijät!!(anyway)
Olivat suht. helpot. Kiersin muutkin eli Helsinki törky vaikea, Turku vaikeampi kuin edellis vuosina, luin todella paljon ja olen nyt haastatteluissa eli jatkossa, Tampere oli suht vaikea ja sinne on ylipäänsä vaikea päästä suhteessa hakijoiden määrään. Jyväskylä oli ehdottomasti helpoin. Rajat tulevat olemaan varmasti korkeat. Joensuussa en käynyt.
Tilastollinen kuvio oli juuri noin munkin mielestä eli sattuma juttu, riippuvuus oli ei-lineaarista (ainakin tilastotieteilijä ystäväni vahvisti tämän), mutta sitten oli joitakin kohtia, jotka jäivät mietityttämään. Liukuva keskiarvo? En muistanut varmaksi, missä sitä käytetään, entä en muista kysymystä, mutta jotain arki, koulu ja asiantuntijatieto vaihtoehtoja siinä oli. Toinen arveluttava oli sukupuolen vaihtoehto, kun eikö se ole sekä nominaali että diskreetti? Muistatteko mitä vastasitte?
HYvää kesää kaikille vielä.
Vastasin nominaali, mutta Oikeaa vastausta en tiedä.. Ei-lineaarista oli myös mun vastaus siihen tilastolliseen kuvioon.
Muitakin epävarmoja kysymyksiä oli, mutta yllättävän helppo koe muuten. Rajat korkealla.
Mahtavaa oli se, että esseetä ei ollut tänä vuonna! :)
Tuossa sukupuolijutussa ei ollut vaihtoehtona diskreetti vaan epädiskreetti. Oikea vastaus oli siis nominaaliasteikon muuttuja. Liukuva keskiarvo kertoo kehityksestä pitkällä aikavälillä (en muista tarkkaan miten se siinä oli muotoiltu).
Niin ja siihen arkitieto/asiantuntija kysymykseen tuo oli just se oikea vaihtoehto. Eli arkitieto ja asiantuntija tieto ovat mielekkäällä tavalla jäsentyneitä ja muistuttavat toisiaan tms.
Tuntuu ettei siinä kokeessa mitattu kuin keskittymiskykyä. Ihan outo kysyä esimerkiksi mitä on adaptiivinen asiantuntijuus, kun se käy ilmi jo sanan ulkoasusta. Samoin nauratti se sektoridiagrammin tunnistaminen. Menin kuitenkin ainakin kahteen helppoon, joista toisen vielä hölmö menin vaihtamaan viimeisellä tarkastuskerralla eli se flown ilmeneminen. Aloin miettiä, että ei se työ voikaan olla kun niin moni ihminen on töissä tavallaan "margariinitehtaalla". Ja kyllä ottaa päästä jos se yhdestä jää kiinni!
Tuntuuhan epäreilulta että vaikka kuinka hyvin ymmärsi kokonaisuudet (kuten yliopistotasolla kuuluu) niin silti mitattiin vain suurinpiirtein tarkkaavaisuutta. Kyllä se essee olisi parantanut minun mahdollisuuksiani ainakin. Ensi vuonna taidan hakea muualle mikäli nyt jään pisterajasta. Koskaan en ole toivonut, että juhannus tulisi ja menisi nopeasti paitsi nyt ;)
vaan tampereelle psykaa lukemaan, ja samat sanat, eipä paljon ratkaissut kokonaisuuksien hallitseminen, kun kysymyksissä todellakin mitattiin vaan tarkkaavaisuutta ja ulkolukutaitoa..:) Mut jos se silti nyt toisella kerralla tärppäis..
Tampereen kokeen monivalinnat oli kyllä sata kertaa jyväskylää vaativammat..oikein voi olla kaikki/yksi/ei yhtään ja vääristä rakseista menee kokonaisia miinuksia. Muistatko muuten mitä vastasit tilasto-osuudessa kun kysyttiin oirepistemäärän mitta-asteikkoa..itse laitoin välimatka, kun ajattelin että pistemääristä voi kuitenkin laskea laskuja ja kuvaajanakin oli käytetty laatikko-jana-kuviota (jatkuville muuttujille)..ei suhdeast. koska ei voi saada mitä tahansa arvoja. Mutta kotona aloin sitten miettimään että koska oireet oli mitattu järjestys/välimatka-asteikolla niin oliko pistemäärien summakin sitten vastaava?
Minä todellakin olen lukenut, että hiljainen tieto EI ole
a) helposti sovellettavissa
b) vaikeasti omaksuttavaa
Eli eikös se ollut tuossa muodossa tuo kysymys? Sehän siis ei ole helposti sovellettavissa. Lukiko kukaan muu kysymyksen noin, eli etsittiin vastausta, mikä ei pidä paikkaansa hiljaisessa tiedossa?
Minun muistaakseni siinä kyllä luki että "Hiljaiselle tiedolle on tyypillistä..." tai jotain tuohon suuntaan.
Ja ne kolme muuta vaihtoehtoa (pois lukien B-vaihtoehto) tuntuivat minusta sopivan paremmin julkiseen tietoon. Joten vastasin: vaikeasti omaksuttavaa.
Sen muistan että näin vastasin ja näin ymmärsin kysymyksen, meni tuo vastaus sitten syteen tai saveen.
Mitäs olette vastailleet ekan sivun kysymykseen missä kysymys oli suurinpiirtein muodossa:
Mikä näistä ei rajoita tiedonkäsittelyä?
a) työmuistin kapasiteetti
b) "jotain rajoittavaa
c) tehtäväkohtaisen tiedon määrä
d) pitkäkestoisen muistin laajuus
Mietin pitkään kahden vikan kohdan välillä: kirjassa puhuttiin jotain että säilömuistissa olevan tiedon suuri määrä rajoittaa tiedon löytymistä. Ja toisaalta maalaisjärki sanoo että tiedon määrä tehtävästä rajoittaa tietenkin sen käsittelyä. Vastasin kuitenkin loppujen lopuksi d). Olisi kiva tietää miten muut ovan kysymyksen ymmärtäneet..
Nyt luin kuitenkin kirjasta kun alkoi tuo kysymys mietityttää, että
"Muistamisen kannalta ongelmallista on se, että ihmisen pitkäkestoiseen muistiin sisältyy niin paljon tietoa, ettei sen sisältöä voida koskaan käydä tyhjentävästi läpi tai tietoisesti hahmottaa. Tämä muistiin taltioidun tiedon määrä rajoittaa siis mieleenpalauttamisen tehokkuutta."
Eipä tuon viimeisen virkkeen perusteella kyllä tunnu tuo d) -vaihtoehto mitenkään loistavalta idealta, enää.
Tuo oli jotenkin huono kysymys. Vastasin c) koska tehtäväkohtaisen tiedon suuri määrähän tehostaa tiedonkäsittelyä, mutta toisaalta vähäinen määrä varmaankin sitten rajoittaa tiedonkäsittelyä. Ja kun kohdassa lukee ainoastaan, että tehtäväkohtaisen tiedon määrä. Vaikea selittää :( Kuitenkin luulen, että oikea vastaus on tuo c). Ellei sitten tuo kohta d)pitkäkestoisen muistin laajuus ole siinä mielessä kompa, että eihän se laajuus välttämättä rajoita vaan ainoastaan siellä olevan tiedon suuri määrä ja toisaalta tiedon osittuneisuus.
D kohta oli oikea. Tehtävän ideana oli käsitelllä työmuisti osiota kirjasta. Kohta a ja b olivat selkeät. c kohta ja d kohta aiheuttivat ihmetystä, koska niissä on tulkinnan mahdollisuus. C kohdassa kuten muissakin kohdissa tarkoitettiin ihmisen omia ominaisuuksia, eli tehtäväkohtaisen tiedon määrällä tarkoitettiin henkilön tehtävään liittyvien muistijälkien ja käsitteiden määrää. Ja tämä on rajoittava tekijä, koska mitä laajempi tietomäärä ihmisellä asiasta on(sitä kehittyneempi asiantuntijuus), sitä laajempia mieltämisyksiköitä hän voi muodostaa ja tehostaa näin tiedonkäsittelyään. Pitkäkestoisen muistin laajuus on jo terminä outo. Sillä tarkoitettiin kuitenkin muistin suuruutta. Johtuen muistin hermoverkko rakenteesta ei muistin laajuus ole rajoittava tekijä, vaan osittauminen eli se kuinka pitkäkestoinen muisti on järjestäynyt aivoihin.
Aika huonoa karsintaa tällainen koe jossa 60 kpl helppoja monivalintoja, jolloin pienet erot merkitsevät paljon ja lisäksi pistetään mukaan tulkinnanvarainen kysymyksen asettelu, jolla varmistetaan että valinnoissa on mahdollisimman paljon sattumaa mukana.. Tsemppiä vaan kaikille jotka odottavat tuloksia. Kokeesta kannattaa valittaa.
En olisi koskaan uskonut, että sanon tämän, mutta mielestäni avoimen väylä seuloo parhaiten (psykologiassa) kyvykkäimmät oppilaat sisään. Kuvittelin aina ennen, että väylän kautta pääsee tavallaan ostamalla sisään. Todellisuudessa kuitenkin väylän kautta pyrkiviltä tarkistetaan tiedon omaksunta ja kirjoitustaidot ennen hyväksymistä jo valmistuneista harjoitustöistä. Tällöin voi olla varma että hyväksytty oppilas kykenee soveltamaan tietoa ja kehittelemään ajatuksia tiedeyhteisölle ominaiseen tapaan.
Ihan päättömältä tosiaan tuntuu että juuri tälle alalle on monivalintahaku! Psykologian alalla jos missä - historioitsijoita ja sosiaalityötä väheksymättä vertaan nyt heihin - tarvitaan tiedon soveltamista ja joustavuutta karsintaperusteena... Jotenkin glamour karisi tuosta yliopistomaailmasta kun koki hakumenettelyn. Teoriat ovat niin paljon kauniimpia kuin käytännön tason menettely...:(
siis haitko jyväskylään psykologiaa opiskelemaan? siihen haettaessahan ei ole perinteistä avoimen väylää. eli osallistuit pääsykokeeseen?
Psykologiaa on halu päästä lukemaan ja siellä kävin pettymässä :/ Tai mistäpä tuota vielä tietää, mutta luotto meni tuohon järjestelmään kyllä...
Itseasiassa mulle on sama vaikka hakisin väylän kautta kehityspsykaan, koska mulla ei oo pakottavaa tarvetta päästä juuri terapeutiksi. Eli ala koko laajuudessaan kiinnostaa, jopa tuo tutkimuspuoli ihan tosissaan.
Olen tosi syvällä opiskelun imussa (1 cumu ja 1 appro viestintäopintoja takana) ja suunnittelen jo uutta approa talveksi... Ehtiihän sen ennen uutta hakua eli huhtikuuta ja siinä ne kieliopinnot sivussa. Innollani kehittelen uusia ajatuksia oppimistehtävissä ja nautin kun saan asiantuntevaa palautetta. Kalliiksihan avoimessa opiskelu tulee, mutta toisaalta ei se ilmaista olisi se mun reissaaminen yliopistopaikkakunnallekaan kun aika kaukana kaikesta asun. Eli keräilen opintosuorituksia, kehityn ja odotan että alkavat yliopistot kilpailla musta :)
Tsemppiä sulle! Sulla ainakin motivaatiota näyttää riittävän. Toivottavasti opiskelupaikan ovet aukeavat ja pääset tekemään tutkinnon kiinnostavalta alalta! Sulla on sitten opintojakin ihan hyvin kasassa eli tulet valmistumaan joutuisasti. Hyvää kesää!:-)
Olen itse yrittänyt vuodesta 1996 lähtien päästä lukemaan yliopistoon psykologiaa. Monta kertaa olen ollut lähellä. Vuosina 1996 - 1999 pyrin Tampereelle, 1996 ja 2000 - 2005 Jyväskylään sekä 1997 ja 2005 Helsinkiin.
Lisäksi olen pyrkinyt lukemaan erityispedagogiikkaa, puheviestintää, tilastotiedettä ja draaman ja teatterintutkimusta. Avoimessa yliopistossa olen suorittanut yhteensä noin 160 opintoviikkoa. Joillakin on kunnolla huono tuuri.
t.JukkaV
Tuntuu ilkeältä sanoa, mutta tuossa vaiheessa kyse tuskin enää on pelkästään huonosta tuurista. Joko et kertakaikkiaan ole vieläkään käsittänyt mitä pääsykokeessa todella vaaditaan tai sitten et pysty siihen ja sillä selvä. Itse olin ensimmäistä kertaa pääsykokeessa tänä vuonna ja homma tuntui uskomattoman helpolta. Vaikeampiakin kysymyksiä olisi saanut olla.
Toisaalta tiedän, että jotkut hakevat samana vuonna moneen paikkaan (esimerkiksi psykologiaa useaan eri kaupunkiin) ja ihmettelevät, kun mistään ei tärppää koskaan. Ottakaas ihmiset järkikäteen ja miettikää onko parempi panostaa kaikkiin jonku verran vai yhteen niin paljon, ettei enempään enää pystyis. Jos sillon jää paikka saamatta niin sitten se kai kertoo jostain... mistä se sillon kertoo?
Lisään vielä sen, että ei ole tarkoitus masentaa ketään vaan potkia ehkä ennemminkin tekemään enemmän töitä ja keskittymään kunnolla siihen yhteen ja tärkeimpään. Ja jos sisimmässään tietää, että on todella todella tehnyt parhaansa eikä enempään pysty (tuollainen tunnehan pääsykokeeseen mentäessä pitäisi olla) niin jossain vaiheessa on mietittävä josko ehkä kannattaisi tehdä jotain muuta.
TOIVOTTAVASTI PÄÄSET tänä vuonna opiskelemaan psykologiaa! Jos pääsy on joskus ollut lähellä, se kertoo kyllä kyvykkyydestäsi. Esim. Tampereellehan on tosi vaikea päästä opiskelemaan ja kiintiö pieni, mistä johtuen todella hyviä hakijoita jää rannalle joka vuosi...pidä lippu korkealla, sinusta tulee vielä psykologi. Lisäksi sinulla on noin paljon jo opintoja kasassa, mistä johtuen valmistuminenkin on sitten nopeampaa.
Ainakin vielä joitakin vuosia sitten tilastotieteeseen pääsi helpolla, esim. Turkuun. Jos osaat melko hyvin tilastotiedettä tai pystyt sitä harjoittelemaan tai opiskelemaan avoimessa, niin kannattaa ehdottomasti hakea sen pääsykokeissa. Voit hakea samana vuonna useampaan tilastotieteen paikkaan, koska pääsykokeet tuskin sisällöllisesti hirveästi eroavat.
Sitten kun pääset sisään, niin voit yrittää vaihtaa pääainetta (psykologiaan vaihto ei taida onnistua ilman pääsykoetta) tai valmistua tilastotieteestä. Siitä valmistuneilla on perinteisesti ollut hyvät työmahdollisuudet ja iso palkka, jonkin verran isompi kuin psykologeilla. Ja todennäköisesti henkisesti vähemmän stressaava työkin.
Eli mieti mahdollisuudet ja tsemppiä! Kyllä se siitä lähtee ja kun sulla on noi 160 ov:ta niin pystyt valmistumaan melko nopealla tahdillakin!
Itse asiassa joudun olemaan tiukka hakujeni suhteen. Jyväskylään olen tehnyt pääosan opinnoistani ja siksi se on etusijalla. Kunhan psykologian cum laudeni valmistuu, niin voin hakea avoimen väylän kautta Turkuun.
Jyväskylän tilastotieteeseen en pääsisi edes millään, sillä en saisi vaadittavia pisteitä matematiikasta. Taloustieteellisen tiedekunnan pääsykokeessa vaadittaisiin noin 45 pistettä omalla kohdallani, jos en aivan väärin muista. Tilastotiede ei edes kiinnosta alana niin paljon, että haluaisin tehdä sitä vuodesta toiseen. Kykyjä kylläkin olisi. Vuonna 2001 tein Jyväskylässä yhtä aikaa psykologia, ja tilastotieteen pääsykokeen yhtä aikaa. Tulos: psykologia jäi 4 pisteen päähän ja tilastotiede 5 pisteen päähän. En suosittele sitä kahteen aineeseen vastaamista yhtä aikaa kenellekään.
Hei Jukka!
Oletko ajatellut missään vaiheessa kirjoittaa vaikka ylioppilaskokeen matikkaa uusiksi? Nythän se olisi jo lasten leikkiä sinulle, ja avautuisi enemmän ovia alkupisteitä kun katsotaan.
Minä ajattelin ottaa reaalin uusiksi ensi vuonna. Itse aion myös avoimen väylän kautta hakea jos nyt nyt ei pääsykoepisteet riitä. Ja voisinpa käydä vielä ensi keväänä katsastamassa nuo muidenkin paikkakuntien kuin J:kylän pääsykokeet.
Väylä on kuitenkin noussut minun silmissäni arvoonsa. Onpahan ainakin avoimen opintoja takana millä todistaa oma osaamisensa, ja roudaan vaikka moitteettoman opinnäytekansioni mukaan vakuudeksi.
Olen tehnyt keskimäärin 20 ov vuodessa (viimeiset kolme vuotta ja siinä kauppista sivussa) ja olen valmis kerryttämään opintoja lisääkin ennenkuin nappaa. Ollaanko kovat kilpailijat vaiko hyvät kohtalotoverit? ;)