Tietääkö kukaan mikä on hengenvaarallisen alipainon painoindeksi, vai mistä voi tietää että nyt ollaan liian vaarallisessa alipainossa?
En kärsi tällä hetkellä anoreksiasta enkä ole varma olenko kärsinyt, tai en osaa sitä myöntää, koska en täytä kriteerejä mm. iän suhteen.
Mulla oli muutama vuos sitten avioerokriisi ja silloin ajattelin että lopetan syömisen ja tapan sillä itteni. Olin kyllä ollut jo vuosia sitäkin ennen alipainoinen, mutta liitin sen masennukseeni.
Kun ex-aviomieheni sitten päätti jättää mut ja siinä oli muutakin, niin mulle tuli tuo totaalinen syömättömyys ja nälän kurissa pitäminen. Nautin siitä että pystyin kontrolloimaan edes nälkääni, kun elämä ei muuten enää ollut millään tavalla hallinnassa. Hylkäämisen kokemus oli mulle liikaa ja koin että mun seksuaalisuutta käytettiin hyväksi. En sit tiedä olinko sairastunut anoreksiaan, lääkärissäkin ilmeisesti laihuuteni pistettiin masennukseni piikkiin. En tietenkään sanonut että olin kerta kaikkiaan päättänyt kuolla syömättömyyteen. Ja ruokahalukin lopulta katosi ja näläntunne niin, etten muistanut aina edes illalla että oho, enpäs ole tänään syönyt kuin keksin tms.
Myöhemmin kun olen ollut masennuksen takia sairaalahoidossakin, sain kiloja takaisin ihan liikaa, se masensi mua. En voinut olla enää enkä ole edelleenkään tyytyväinen kroppaani. Inhoan läskejäni :( Mitkään pienet koot ei enää mulle mahdu. Olen alkanut toivoa että kunpa pystyisin taas syömättömyyteen. Tosin nyt oon raskaana eikä siitä tule mitään, laihduttamisesta siis. En haluaisi rumaksi luuviuluksi, mutta haluan sen tunteen takaisin kun pystyin kontrolloimaan syömistä! Ja sen, ettei missään ollut ylimääräisiä muhkuroita.
En aio mitään nyt laihduttaa enkä lopettaa syömistä. Mietin vain, että olenkohan jo silloin joskus käynyt vaarallisen painon alarajoilla kun ei kukaan tuntunut hirveesti olevan huolissaan. Tai sit en sitä huomannut...
Vai onko sellasta painoindeksiä olemassakaan joka kertois hengenvaarallisen alipainon?
En kärsi tällä hetkellä anoreksiasta enkä ole varma olenko kärsinyt, tai en osaa sitä myöntää, koska en täytä kriteerejä mm. iän suhteen.
Mulla oli muutama vuos sitten avioerokriisi ja silloin ajattelin että lopetan syömisen ja tapan sillä itteni. Olin kyllä ollut jo vuosia sitäkin ennen alipainoinen, mutta liitin sen masennukseeni.
Kun ex-aviomieheni sitten päätti jättää mut ja siinä oli muutakin, niin mulle tuli tuo totaalinen syömättömyys ja nälän kurissa pitäminen. Nautin siitä että pystyin kontrolloimaan edes nälkääni, kun elämä ei muuten enää ollut millään tavalla hallinnassa. Hylkäämisen kokemus oli mulle liikaa ja koin että mun seksuaalisuutta käytettiin hyväksi. En sit tiedä olinko sairastunut anoreksiaan, lääkärissäkin ilmeisesti laihuuteni pistettiin masennukseni piikkiin. En tietenkään sanonut että olin kerta kaikkiaan päättänyt kuolla syömättömyyteen. Ja ruokahalukin lopulta katosi ja näläntunne niin, etten muistanut aina edes illalla että oho, enpäs ole tänään syönyt kuin keksin tms.
Myöhemmin kun olen ollut masennuksen takia sairaalahoidossakin, sain kiloja takaisin ihan liikaa, se masensi mua. En voinut olla enää enkä ole edelleenkään tyytyväinen kroppaani. Inhoan läskejäni :( Mitkään pienet koot ei enää mulle mahdu. Olen alkanut toivoa että kunpa pystyisin taas syömättömyyteen. Tosin nyt oon raskaana eikä siitä tule mitään, laihduttamisesta siis. En haluaisi rumaksi luuviuluksi, mutta haluan sen tunteen takaisin kun pystyin kontrolloimaan syömistä! Ja sen, ettei missään ollut ylimääräisiä muhkuroita.
En aio mitään nyt laihduttaa enkä lopettaa syömistä. Mietin vain, että olenkohan jo silloin joskus käynyt vaarallisen painon alarajoilla kun ei kukaan tuntunut hirveesti olevan huolissaan. Tai sit en sitä huomannut...
Vai onko sellasta painoindeksiä olemassakaan joka kertois hengenvaarallisen alipainon?
Vastaukset 2
Vanhimmat
olen jostain lukenu et se ois 13.
Tuohon hengenvaaralliseen alipainoon haluaisin yhden kommentin heittää. Syömättömyydellä me kidutamme itseämme sietokyvyn äärirajoille, kun emme pysty kytkemään pois tätä anoreksiaa päältä pois on off. Äärirajoille joutuu monin tavoin, mutta älkää lentäkö pitkiä aikavyöhykelentoja. Itse lensin pari sellaista ja tarkoitus oli taas viime viikolla. Lääkäri sanoi:"Haluatko kuolla siinä lentokoneessa?" En. Jäin kotiin.