Mitä mieltä olette väittämästä, että ylioppilastutkinto kertoo opiskeluvalmiuksista. Pitääkö se teistä paikkansa? Oletteko samaa mieltä vai ette, miksi? Miten näette asian esim. omalla kohdallanne?
Kertooko ylioppilastutkinto
opiskeluvalmiuksista?
41028
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Omalla kohdallani se ainakin kertoo. Itse kirjoitin ylioppilaaksi siksi, että pääsisin vielä opiskelemaan. Vaikka todistukseni onkin keskinkertainen, olen silti mielestäni valmis yliopistoon.
Se hieman riippuu. Itselläni sanoisin että kyllä yo-todistukseni kertoo suht hyvin opiskeluvalmiuksistani, kirjoitin M:n paperit. Kykenen siis omaksumaan tietoa mutta en jaksa kuitenkaan 100%sti ja hikipinkona lukea. Samanlainen on jatkunut yliopistossa opiskellessani.
Mutta koska lukiossa kaikki eivät vielä ole niin selvillä mitä haluavat elämässään tehdä, niin lukeminen saattaa jäädä hyvin vähäiseksi. Tiedän monia, jotka ovat oikeasti fiksuja ja olisivat pärjänneet kirjoituksissa tosi hyvin jos olisivat halunneet, mutta kapinassaan tms eivät niin tehneet. Käteen siis ovat saaneet jotkut A:n paprut. Hmm.. ehkä tuo osaltaan kertoo opiskluvalmiuksista, mutta vain siinä vaiheessa elämää. Kun kapina on hiipunut ja realiteetit (huonoilla papereilla ei niin vain päästä opiskelemaan) iskeneet vastaan, niin johan niitä opiskeluvalmiuksia alkaa löytyä :)
Eli ehkä sitten sanoisin että se on 50-50 kertooko yliopppilastutkinto opiskeluvalmiuksista.
Lukiolla ja koko ylioppilastodistuksella voi pyyhkiä p''seensä. Itselläni todella huono todistus juuri rimaa hipoen meni läpi. Tiesin kuitenkin mitä halusin ja pääsin lukemaan yliopistoon pääsykokeen perusteella. Pääsykokeen pisteillä otettiin 20 henkilöä. Olen valmistunut ennätysajassa ja saanut maisterinpaperit todella hyvin arvosanoin. Työelämässä ollut täysillä jo kolmisen vuotta.
Mielestäni keskinkertaisella yo-todistuksella voi pärjätä mainiosti yliopistossa. Tärkeintä on, että opiskelija on kiinnostunut opiskeltavasta aineesta. Yliopistossa voi paremmin keskittyä niihin aineisiin, jotka todella kiinnostavat. Siksi tilanne on vähän eri kuin lukiossa.
Ainakin aikaisemmin yo-koe oli aika kielipainotteinen: pakollisia olivat äidinkieli, ruotsi ja 1. vieras kieli. Joku saattoi olla reaaliaineissa tosi hyvä, mutta ei niinkään kielissä. Jos abi kirjoitti vain neljä ainetta (esim. äk/ru/engl/reaali), on selvää, että yleisarvosana saattoi jäädä melko huonoksi, jos pärjäsi vain reaalissa.
Ehkä juuri reaalikokeessa pärjääminen kertoo jotain valmiuksista yliopistossa, jos opiskelee jotain reaaliainetta (esim. historiaa). Itse en kirjoittanut aikoinani reaalia. Opiskelin yliopistossa kieliä.