niin surkea, kuin historian valossa näyttää?
Talvisodassa tarvittiin moninkertainen mies- ja materiaaliylivoima, että saatiin edes jotakin aikaiseksi Suomen heikosti varustettua armeijaa vastaan.
Jatkosodassa voimasuhteet olivat osapuolten välillä lähes tasan ja silloin puna-armeija ei mahtanut mitään Suomalaisten hyökkäyksen edessä.
Saksalaisia vastaan puna-armeijalla ei olisi ollut mitään jakoa ilman valtavaa miesylivoimaa ja USA:n valtaisaa materiaalitukea. Ilman USA:n tukea puna-armeija olisi lyöty.
Saksalaiset kutsuivat Neuvostoliittolaisia ali-ihmisiksi, eivätkä aivan perusteetta.
Oliko puna-armeija
todellakin
27
11021
Vastaukset
- Liekki
oli sekä vahvuuksia että heikkouksia. Talvisodassa heikkoudet korostuivat, koska puna-armeija joutui taisteluun olosuhteissa, joita se ei tuntenut ja joihin sen taktiikka ei sopinut. Lisäksi joukkojen koulutus oli osin heikko ja upseeristo kokematonta.
Jatkosodassa suomalaisilla oli selvä ylivoima puolustajiin nähden. Siitä huolimatta venäläiset taistelivat yleensä sitkeästi. Mannerhein esimerkiksi piti suomalaisten tappioita sietämättömän suurina eli mihinkään ylimielisyyteen ei jälkikäteenkään ole syytä.
Suurin syy siihen, että saksalaiset hävisivät Neuvostoliitolle ei ehkä kuitenkaan ole materiaalipuolella vaan siinä, että puna-armeija osoittautui varsin nopeaksi oppijaksi. Taktiikka ja kalusto uudistettiin, joustavuutta parannettiin ja saksalaisten oma taktiikka käännettiin heitä itseään vastaan valtavan materiaaliylivoiman turvin. Kuvaan kuuluu sekin, että puna-armeija oli edelleen valmis uhraamaan miehiään materiaalin sijaan, mutta silti sodan viimeisen vuoden aikana saksalaisten taistelutappiot olivat itärintamalla ilmeisesti puna-armeijan tappioita tuntuvasti suuremmat. Puna-armeija taas kärsi pahimmat miestappionsa vuonna 1941, jolloin huonosti johdettu "liha" kohtasi hyvin johdetun teräksen.
Jos venäläiset olisivat todella ali-ihmisiä, niin Venäjää ei olisi enää olemassa tuossa naapurissa. Maalla on oma taustansa ja kulttuurinsa, joka ei aina aukene meille, mutta sotilaallista voimaa sillä on Pietari suuren ajoista alkaen riittänyt silloinkin, kun se on ollut heikkouden tilassa.- korjaus!
Puolustusvoimien historian mukaan jatkosodan alussa voimasuhteet olivat lähes tasan, hiukan Neuvostoliiton eduksi. Suomalaisten tappiot hyökkäysvaiheen aikana olivat noin kymmenesosa puna-armeijan tappioihin verrattuna. Jatkosodan lopussa asia oli toisin, mutta silloin vastassa olikin valtava ylivoima.
Neuvostoliitto pelastui länsivaltojen ja USA:n avun ansiosta. Tämän on myöntänyt myös historian suurin murhaaja, toveri Stalin!
Edelleen. Saksalaiset kutsuivat Neuvostoliittolaisia ali-ihmisiksi, eikä aivan perusteetta! - Vandaali
korjaus! kirjoitti:
Puolustusvoimien historian mukaan jatkosodan alussa voimasuhteet olivat lähes tasan, hiukan Neuvostoliiton eduksi. Suomalaisten tappiot hyökkäysvaiheen aikana olivat noin kymmenesosa puna-armeijan tappioihin verrattuna. Jatkosodan lopussa asia oli toisin, mutta silloin vastassa olikin valtava ylivoima.
Neuvostoliitto pelastui länsivaltojen ja USA:n avun ansiosta. Tämän on myöntänyt myös historian suurin murhaaja, toveri Stalin!
Edelleen. Saksalaiset kutsuivat Neuvostoliittolaisia ali-ihmisiksi, eikä aivan perusteetta!Karjalan armeijan hyökätessä 10.7.1941 sillä oli ylivoima 2:1. Painopisteessä vielä suurempi. Hyökkäyksessä 15.9.1941 Aunuksessa suhde oli suomalaisille 3:1.
Suomalaisten ilmoitukset vihollisen tappioista ovat vahvasti liioitellut. Ihme, että kaikki tiedot kirjoissa perustuvat vieläkin niihin. Kuka uskoo, että venäläisten hyökätessä esim. keväällä 1942 heidän tappioikseen 10 000 miestä kaatuneina, kun suomalaisten kaikki tappiot olivat vain murto-osa tästä? Mistä suomalaiset olisivat tienneet vihollisen tappioista tarkasti muuat kuin saarrostustaistelun osalta? Hyökkäysvaiheessa tappiot olivat varmasti lähes yhtäsuuret, vaikka neuvostolaisia saarrostettiin kiitettävästi. - Liekki
Vandaali kirjoitti:
Karjalan armeijan hyökätessä 10.7.1941 sillä oli ylivoima 2:1. Painopisteessä vielä suurempi. Hyökkäyksessä 15.9.1941 Aunuksessa suhde oli suomalaisille 3:1.
Suomalaisten ilmoitukset vihollisen tappioista ovat vahvasti liioitellut. Ihme, että kaikki tiedot kirjoissa perustuvat vieläkin niihin. Kuka uskoo, että venäläisten hyökätessä esim. keväällä 1942 heidän tappioikseen 10 000 miestä kaatuneina, kun suomalaisten kaikki tappiot olivat vain murto-osa tästä? Mistä suomalaiset olisivat tienneet vihollisen tappioista tarkasti muuat kuin saarrostustaistelun osalta? Hyökkäysvaiheessa tappiot olivat varmasti lähes yhtäsuuret, vaikka neuvostolaisia saarrostettiin kiitettävästi.Olet luultavasti oikeassa taistelutappioiden liioittelun suhteen. Venäläisten tappioita kasvatti tietysti useamman divisioonan jääminen saarroksiin ja niistä saadut sotavangit (n. 53.000). Tätä kautta suhdeluku kääntty vahvasti suomalaisten eduksi hyökkäysvaiheessa Kannaksella.
- ...
korjaus! kirjoitti:
Puolustusvoimien historian mukaan jatkosodan alussa voimasuhteet olivat lähes tasan, hiukan Neuvostoliiton eduksi. Suomalaisten tappiot hyökkäysvaiheen aikana olivat noin kymmenesosa puna-armeijan tappioihin verrattuna. Jatkosodan lopussa asia oli toisin, mutta silloin vastassa olikin valtava ylivoima.
Neuvostoliitto pelastui länsivaltojen ja USA:n avun ansiosta. Tämän on myöntänyt myös historian suurin murhaaja, toveri Stalin!
Edelleen. Saksalaiset kutsuivat Neuvostoliittolaisia ali-ihmisiksi, eikä aivan perusteetta!"Neuvostoliitto pelastui länsivaltojen ja USA:n avun ansiosta. Tämän on myöntänyt myös historian suurin murhaaja, toveri Stalin! "
- Mutta sota voitettiin itärintamalla - eipä olisi Normandiaa ilman Stalingradia.
Neuvostoliitto oli sodan suurin voittaja, neuvostoliittolaiset suurimpia häviäjiä (Euroopan juutalaisten ohella). - epeli
Vandaali kirjoitti:
Karjalan armeijan hyökätessä 10.7.1941 sillä oli ylivoima 2:1. Painopisteessä vielä suurempi. Hyökkäyksessä 15.9.1941 Aunuksessa suhde oli suomalaisille 3:1.
Suomalaisten ilmoitukset vihollisen tappioista ovat vahvasti liioitellut. Ihme, että kaikki tiedot kirjoissa perustuvat vieläkin niihin. Kuka uskoo, että venäläisten hyökätessä esim. keväällä 1942 heidän tappioikseen 10 000 miestä kaatuneina, kun suomalaisten kaikki tappiot olivat vain murto-osa tästä? Mistä suomalaiset olisivat tienneet vihollisen tappioista tarkasti muuat kuin saarrostustaistelun osalta? Hyökkäysvaiheessa tappiot olivat varmasti lähes yhtäsuuret, vaikka neuvostolaisia saarrostettiin kiitettävästi.Olihan niitä tappiota venäläisillä oikeastikin.
Tässäolisi jotain venaläisten omia laskelmia.
Pohjoisrintama 36822 kaatunutta vankia ja 35714 haavoittunutta.
Karjalan rintama 7 erillinen armeija 29856 kaatunutta vankia ja 62192 haavoittunutta.
Tämä tappiomäärä Laatokasta pohjoiseen aikavälillä kesäkuu 29 - lokakuu 10 1941.
Leningradin rintama menetti ennen 30.9.1941 yhteensä 116316 miestä. Niistä pääosa suomalaisia vastaan.
Ennen lokakuun puoliväliä suomalaiset ja saksan AOK Lappland aiheuttivat venäläisille ainakin 252029 kokonaistappiot.
Hyökkäysvaiheen suomalaistappiot 1941 loppuun mennessä olivat suuremmat, kuin koko talvisodassa. Kaatuneita oli 25-26 tuhatta. Venäläistappiot olivat kuitenkin huomattavasti suuremmat.
Kevään 1942 neuvostotappioiksi 10000 kaatunutta ei ole ollenkaan vaikea uskoa jos otetaan huomioon sekä Maaselän kannaksen ja Syvärin taistelut. Tuhottiinhan jo pelkästään Maaselällä yksi divisioona. - vartsu
Vandaali kirjoitti:
Karjalan armeijan hyökätessä 10.7.1941 sillä oli ylivoima 2:1. Painopisteessä vielä suurempi. Hyökkäyksessä 15.9.1941 Aunuksessa suhde oli suomalaisille 3:1.
Suomalaisten ilmoitukset vihollisen tappioista ovat vahvasti liioitellut. Ihme, että kaikki tiedot kirjoissa perustuvat vieläkin niihin. Kuka uskoo, että venäläisten hyökätessä esim. keväällä 1942 heidän tappioikseen 10 000 miestä kaatuneina, kun suomalaisten kaikki tappiot olivat vain murto-osa tästä? Mistä suomalaiset olisivat tienneet vihollisen tappioista tarkasti muuat kuin saarrostustaistelun osalta? Hyökkäysvaiheessa tappiot olivat varmasti lähes yhtäsuuret, vaikka neuvostolaisia saarrostettiin kiitettävästi.että n-liiton historian kirjojen perusteella talvisodassa suomen armeija tuhottiin n.3 1/2 kertaa jos niitä uskottaisiin
- oikeassa
materiaali näytteli pääosaa toisessa maailmansodassa ja tämän näki myös Hitler (Roosevelt, Churchill, Stalin, Hirohito), joka halusi mm. Kaukasuksen öljykentät haltuunsa, mutta epäonnistui siinä ja hävisi sodan.
- puniikki-armeija
sai valtavaaa materiaalitukea USA:lta ja länsivalloilta. Ilman tukea NL olisi tuhottu. Näin on itse toveri Stalin todennut!
- voisi mainita,
puniikki-armeija kirjoitti:
sai valtavaaa materiaalitukea USA:lta ja länsivalloilta. Ilman tukea NL olisi tuhottu. Näin on itse toveri Stalin todennut!
että esim. saadut tankit olivat siihen aikaan maalman huonoimpia (lukuunottamatta italialaisia ja japanilaisia), kun taas hävittäjistä (esim. Airacobra ja Spitfire)monet venäläiset lentäjät todella pitivät. Saatujen lentokoneiden määrä kuitenkin oli varsin vähäinen verrattuna N-liiton omaan tuotantoon. Ehkä tärkein apu oli kuitenkin huikeissa määrin saadut elintarnikkeet, ajoneuvot, nahka, teräs yms.
Saamani tiedon mukaan muuten liittoutuneiden tankilla eniten tappoja on Emil Seiboldilla.
http://www.achtungpanzer.com/t34.htm
http://beute.narod.ru/Beutepanzer/su/su_trophy.htm
http://www.das-ritterkreuz.de/index_search_db.php4?modul=search_result_det&wert1=6015&searchword=seibold - Polkes
voisi mainita, kirjoitti:
että esim. saadut tankit olivat siihen aikaan maalman huonoimpia (lukuunottamatta italialaisia ja japanilaisia), kun taas hävittäjistä (esim. Airacobra ja Spitfire)monet venäläiset lentäjät todella pitivät. Saatujen lentokoneiden määrä kuitenkin oli varsin vähäinen verrattuna N-liiton omaan tuotantoon. Ehkä tärkein apu oli kuitenkin huikeissa määrin saadut elintarnikkeet, ajoneuvot, nahka, teräs yms.
Saamani tiedon mukaan muuten liittoutuneiden tankilla eniten tappoja on Emil Seiboldilla.
http://www.achtungpanzer.com/t34.htm
http://beute.narod.ru/Beutepanzer/su/su_trophy.htm
http://www.das-ritterkreuz.de/index_search_db.php4?modul=search_result_det&wert1=6015&searchword=seiboldMelko kansainvälistä meininkiä. Sveitsiläinen, Saksan puolesta taisteleva Waffen SS-sotilas aiheuttaa melkoista harvennusta neuvostovalmisteisella tankilla! Taisteliko lännessä??
- MMM
Voisikohan mitenkään vaikuttaa, että Stalinin puhdistuksissa ammuttiin juuri ennen sotaa yli 90 prosenttia vähänkään korkeammista upseereista. Mitäs luulet?
Jos Hitler olisi tapattanut kaikki kapteenia korkeammat upseerit vuonna 1938, niin olisi tainnut jäädä Puola valtaamatta Ranskasta puhumattakaan.- WW2
Oma veikkaukseni olisi että, Puola ja Ranska oltaisiin vallattu lähes niihin kävelemällä. Oli upseereita tai sitten ei.
Kun vertaa silloisen Saksan kalustoa näiden kahden maan vastaaviin, ei jää epäselväksi kuka olisi voittanut. Puolalla oli saksalaisia rynnäkkötankkeja vastassa mm. ratsuväkeä joka kertoo jo vähän maiden voimatasapainosta.
Ranskankaan panssarivaunut eivät olleet vielä tuolloin kovin kehittyneitä. Ranskalaiset keskittyivät lähinnä armeijansa paraateihin. - voisin mainita,
WW2 kirjoitti:
Oma veikkaukseni olisi että, Puola ja Ranska oltaisiin vallattu lähes niihin kävelemällä. Oli upseereita tai sitten ei.
Kun vertaa silloisen Saksan kalustoa näiden kahden maan vastaaviin, ei jää epäselväksi kuka olisi voittanut. Puolalla oli saksalaisia rynnäkkötankkeja vastassa mm. ratsuväkeä joka kertoo jo vähän maiden voimatasapainosta.
Ranskankaan panssarivaunut eivät olleet vielä tuolloin kovin kehittyneitä. Ranskalaiset keskittyivät lähinnä armeijansa paraateihin.että kenraalit Gamelin ja Weygand eivät olleet tehtäviensä vaatimia miehiä. Eräs myöhemmin kuuluisaksi tullut eversti, Charles de Gaulle, oli 30-luvulla ehdottanut maavoimille saman tyylistä taktiikka, mitä Guderian kehitteli Saksassa. Kenut kuitenkin luottivat vanhanaikaisiin taktiikoihin, eivätkä halunneet kuullakaan keskitetyistä panssarijoukoista. Hyvä, etteivät vielä Kallea hiijupopoksi haukkuneet.
Ja kaikkihan tietävät myöhemmän maailmasodan perusteella, mikä etu oli keskitetyillä, nopeasti toimivilla panssarijoukoilla. Ranskassa tankkeja kyllä riitti, niitä vaan ei osattu käyttää. - MMM
WW2 kirjoitti:
Oma veikkaukseni olisi että, Puola ja Ranska oltaisiin vallattu lähes niihin kävelemällä. Oli upseereita tai sitten ei.
Kun vertaa silloisen Saksan kalustoa näiden kahden maan vastaaviin, ei jää epäselväksi kuka olisi voittanut. Puolalla oli saksalaisia rynnäkkötankkeja vastassa mm. ratsuväkeä joka kertoo jo vähän maiden voimatasapainosta.
Ranskankaan panssarivaunut eivät olleet vielä tuolloin kovin kehittyneitä. Ranskalaiset keskittyivät lähinnä armeijansa paraateihin.No kyllä ne saksalaisten voitot pohjautui tarkkaan organisointiin ja suunnitteluun, ei yksilötason ramboiluun tai ylivoimaiseen aseistukseen. Salamasota ilman asiaan perehtyneitä kenraaleja olisi ollut mahdottomuus. Kyllä varmaan Saksa olisi Puolan voittanut, mutta ei muutamassa viikossa vaan puolessa vuodessa ja raskain tappioin.
Mitä tulee puolalaisten ratsuväkeen, niin ratsuväkeä oli vuonna 1939 joka ainoalla valtiolla Saksa mukaan lukien. Ja myös Puolalla oli panssarivaunuja. - MMM
voisin mainita, kirjoitti:
että kenraalit Gamelin ja Weygand eivät olleet tehtäviensä vaatimia miehiä. Eräs myöhemmin kuuluisaksi tullut eversti, Charles de Gaulle, oli 30-luvulla ehdottanut maavoimille saman tyylistä taktiikka, mitä Guderian kehitteli Saksassa. Kenut kuitenkin luottivat vanhanaikaisiin taktiikoihin, eivätkä halunneet kuullakaan keskitetyistä panssarijoukoista. Hyvä, etteivät vielä Kallea hiijupopoksi haukkuneet.
Ja kaikkihan tietävät myöhemmän maailmasodan perusteella, mikä etu oli keskitetyillä, nopeasti toimivilla panssarijoukoilla. Ranskassa tankkeja kyllä riitti, niitä vaan ei osattu käyttää.Kyllä Neuvostoliitossakin muodostettiin panssaridivisioonia 1930-luvulla, mutta mobilisoidun sodankäynnin asiantuntija Tuhatshevski ammuttiin 1930-luvun lopulla, ja samalla palattiin ranskalaisten panssaritaktiikkaan, eli vaunut sidottiin jalkaväen tueksi jalkaväkidivisiooniin.
Saksan salamasodasta viisastuneina venäläiset alkoivat muodostaa panssaridivisioonia uudelleen kesän 1940 jälkeen, mutta Saksan hyökätessä prosessi oli vielä kesken. - epeli
MMM kirjoitti:
Kyllä Neuvostoliitossakin muodostettiin panssaridivisioonia 1930-luvulla, mutta mobilisoidun sodankäynnin asiantuntija Tuhatshevski ammuttiin 1930-luvun lopulla, ja samalla palattiin ranskalaisten panssaritaktiikkaan, eli vaunut sidottiin jalkaväen tueksi jalkaväkidivisiooniin.
Saksan salamasodasta viisastuneina venäläiset alkoivat muodostaa panssaridivisioonia uudelleen kesän 1940 jälkeen, mutta Saksan hyökätessä prosessi oli vielä kesken.Neuvostoliitolla oli todellakin sotateoreettiset asiat hyvässä kunnossa ennen sotaa. Tuhatsevski ja Triandfillov olivat eräitä maailman johtavia syvien operaatioiden ja panssarisodan asiantuntijoita.
Kuten MMM kirjoitti, Tuhatsevski joutui NKVD:n kynsiin. Triandfillov menetti henkensä lento-onnettomuudessa. Menetettyään asiantuntijansa ja kokeneet upseerinsa Stalinin puhdistuksissa alkoi puna-armeijan kehitystyö melkolailla taas alusta.
Muistaakseni panssaridivisioonat hajoitettiin jonkin virhepäätelmän vuoksi, joka oli saatu Espanjan sisällisodasta. Sinnehän oli lähetetty jonkin verran neuvostokalustoa testattavaksi.
Venäjällä ei ollut erityisemmin asiantuntemus kunnossa 1940 tyyppisiä panssaridivisioonia muodostaessa. Niistä tuli vaikeasti käsiteltäviä kolosseja, joissa oli liikaa panssareita ja liian vähän moottoroitua jalkaväkeä.
Ranskan panssariaseen organisaatio ei oikeastaan ihmetytä kovinkaan paljon. Varautuivathan he käymään ensimmäistä maailmansotaa uudelleen. Heidän panssarivaununsa olivat kuitenkin aika hyviä. Niissä oli hyvä panssarointi ja riittävä aseistus. Radion puute ranskalaisvaunuissa teki panssariosastoista vaikeasti johdettavia. Sama radion puute on yksi osasyy venäläisten suuriin vaunumenetyksiin sodan alkupuolella.
- Kerettiläinen
Kyllä Neuvostovenäjän puna-armeija paransi tehoaan kaiken aikaa WW2:n loppua kohden. Länsiliittoutuneiden avustuksella ja ilmankin.
Tuloksia ja hintaa arvioitaessa on muistettava, että venäläiseen tyyliin ei aiemminkaan historiassa ole kuulunut ainakaan jalkaväen säästäminen. Sotahistorioitsijoille ovat lisäksi tuttuja asioita esim. kokonaisen divisioonan "unohtaminen" jonnekin operaatioista sivuun/oman onnensa nojaan. Tällä en tarkoita esim. mottiin joutuneita.
Kokonaisuutena tästä toimintaotteesta seuraa, että menetyksetkin käyvät valtaviksi. Nuo yli 20 miljoonaan nousevat Neuvostovenäjän tappiot ovat osaksi seurausta tästä, eikä vain saksalaisten (saati suomalaisten) "tehokkuudesta". Armeijan taisteluteho laskee kumman tehokkaasti, kun siitä tapetaan lähes kaikki komentavat upseerit ja asiantuntijat. Jäljelle jäävät ovat joko tyhmiä tai liian peloissaan tehdäkseen mitään järkevää kriisin aikana...
Tietysti sotatoimien aikana turvaudutaan epätoivoisiin metodeihin, sillä gulageista vapautettiin niihin vangittuja upseereita pätevien upseerien puutteen takia. Lisäksi kesän 1941 valtavat tappiot johtuvat myös siitä, että hyökkäys oli yllätyksellinen ja joukot eivät olleet valmiita taisteluun.
Talvella 1941 Wehrmacht sai kylläkin kokea karvaasti, että Puna-Armeija osasi taistella myös talvella ja oli varustautunut sitä varten. Toisen Maailmansodan loppuessa Puna-Armeija oli Euroopan mantereella olevista armeijoista voimakkain.- armeija
Kaikista armeijoista huonoin oli jenkkien armeija, puna-armeija oli sitten toiseksi huonoin ...
Jostakin syystä molemmat vain päätyivät voittajien puolelle.
Suomen lisäksi Puna-aremijan pysäytti 1939 myös Romania, eli ei se Puna-armeija huonouttaan voi pelkästään pakkasen piikkiin laittaa ...
Jenkit ei onnistunut tyynellä-valtamerellä yhdessäkään suuressa maataistelussa kovinkaan hyvin, yleensä saaria tai rannikkoja pommitettiin viikkokausia ennenkuin edes uskallettiin yrittää maihinnousua ...
Ilman valtavaa materiaaliylivoimaa ei kumpikaan valtio olisi voittanut yhtään taistelua.- yli 14 000 sotalentoa
germaanit: muutama sata sotalentoa, ihan tarkkaan en muista.Ja jenkkien kannalta suhde parani päivä päivältä. Kertoo melkein kaiken.
En kuitenkaan missään tapauksessa tahdo mollata tavallisen jenkkisotilaan urheutta. Heidän maavoimiensa taktiikka oli kyllä jossain määrin WW1:n tasoa ja osa upseereista oli luultavasti saanut jämänsä muropaketista. - Yrjö S. Patton
yli 14 000 sotalentoa kirjoitti:
germaanit: muutama sata sotalentoa, ihan tarkkaan en muista.Ja jenkkien kannalta suhde parani päivä päivältä. Kertoo melkein kaiken.
En kuitenkaan missään tapauksessa tahdo mollata tavallisen jenkkisotilaan urheutta. Heidän maavoimiensa taktiikka oli kyllä jossain määrin WW1:n tasoa ja osa upseereista oli luultavasti saanut jämänsä muropaketista.tuo Rice Krispies-juttu ei tarkoittanut kaimaani George S. Pattonia. Siinä oli mies paikallaan.
Paitsi nimi, meillä on muuten muutakin yhteistä. Georgella oli moraalisena tukena Peacemakerit, minulle on toistaiseksi riittänyt revolveriturpa.
Muuten olet kyllä oikeilla jäljillä. Olisit vielä vaan maininnut commie lover -Rooseveltin.
- aliarvioi...
venäläisen sotilaan taistelutahdon ja sitkeyden, oman hyökkäyksensä mahdollisen hidastumisen ja sitä kautta talven tulon liian aikaisin Saksan kannalta. Hajaannutti joukkonsa keskitetyn hyökkäyksen sijasta, aliarvioi länsivaltojen avun merkityksen (uskoi, että saattuereitti voidaan katkaista sukellusvenesodalla, Dönitzin lupaus ? vrt. Göringin lupaukset)sekä älyttömät perääntymiskiellot kun tilanne olisi sitä vaatinut. Jos arvioidaan sotilaallista ylipäällikkökykyä niin Stalin oli aivan omaa luokkansa Hitleriin verrattuna.
- tosiasia
Paljon mainetta saanut suomalaisten voitto Raatteentiellä Suomussalmella perustui paljolti todella ankaraan talveen, johon suomalaiset olivat tottuneet paremmin, kuin Stalinin lähettämät ukrainalaiset.
Tali - Ihantala taisteluihin vaikuttivat ratkaisevasti saksalaiset lentokoneineen. Nykyäänhän on todettu julkisesti, että ilman saksalaisten merkittävää apua, seuraukset olisivat olleet Suomelle hyvin kohtalokkaat. - On mielenkiintoista
http://www.metsapirtti.net/artikkelit/penttiahtiainen/jankajaakarit.htm
JÄNKÄJÄÄKÄREITÄ METSÄPIRTISTÄ
Talvisodan jälkeen elettiin epävarmaa rauhantilaa Suomessa. Myöhemmin puhuttiin välirauhasta, jota kesti maaliskuusta 1940 kesäkuuhun 1941. Tänä aikana varustauduttiin pikkuhiljaa uuteen sotaan ilmeisesti vähän joka puolella Eurooppaa, eikä vähiten Suomessa.
Karjalan Kannakselta, Laatokan rannalta sodan jaloista lähteneet metsäpirttiläiset elivät epätietoista aikaa. Osa karjalaisista oli muuttanut takaisin Kannakselle. Metsäpirttiin paluumuuttaneitakin oli, mutta melko vähän suhteessa muihin talvisodan alle jääneisiin pitäjiin. Tämä johtui sekä rauhantilan keston epävarmuudesta että Metsäpirtin tuhoutumisesta taisteluissa. Rakennuksia oli varsin vähän jäljellä pitäjän kaakkoisrajan puoleisissa kylissä. Uutta sodan jälkeistä elämää oli vaikea saada käyntiin. Ei ollut työpaikkojakaan. Maanviljely ja kalastuskin olisi pitänyt aloittaa käytännöllisesti katsoen tyhjästä. Niinpä metsäpirttiläisiä sitten hajaantui ympäri Suomen. Tämä tulisi näkymään myös uuteen sotaan osallistumisessa. Talvisodassa taisteltiin kotipitäjässä, mutta jatkosodassa Metsäpirtin naisia ja miehiä oli hajallaan pitkin maata eri joukko-osastoissa. Myös Lapin perukoille olivat jotkut ennättäneet Kannakselta kulkea.
Sallan ja Kemijärven miehistä koottiin Jääkärirykmentti 12 (JR 12), jota myös Jänkäjääkäreiksi kutsutaan. Siihenkin kuului tiettävästi metsäpirttiläisiä: Antti Ahtiainen (Anti Jussi Antti), Arvi Antinpoika Ahtiainen, Uuno Repo, Lauri Tahvonpoika Hatakka, sekä Tuokko (?). Varmasti muitakin oli JR 12:n riveissä ja heistäkin toivoisin saavani tietoja. Sotaan otti tämän joukko-osaston kanssa samoilla alueilla osaa myös Yrjö Juhonpoika Suikkanen ja Nestor Hyytiä. Metsäpirttiläisiä osallistui taisteluihin Sallassa, Kiestingissä, Maaselän kannaksella ja lopputaisteluun Tali – Ihantalassa Viipurin maalaiskunnassa. Viimeksi mainittu oli Pohjoismaiden historian suurin yksittäinen taistelu ja siitä on tulossa myös elokuva (”Tali-Ihantala”) Åke Lindmanin ohjaamana.
Heinäkuun 2. päivänä vuonna 2004, kun Talin-Ihantalan taistelusta tulee kuluneeksi 60 vuotta, järjestävät mukana olleet veteraanit tuon suurtaistelun muistojuhlan Ihantalan muistomerkin luona. Sinne kutsutaan taistelussa mukana olleet veteraanit perheineen.
Seuraava kertomus Jänkäjääkäreiden sodasta perustuu isäni Arvi Ahtiaisen muistelmiin ja kirjallisuustietoihin (Eino Pohjamo: Jänkäjääkärit, Rauta palaa.).
Luvan Eino Pohjamon teosten lainauksien käyttöön tässä yhteydessä (näillä www-sivuilla) on antanut julkaisu- ja tekijänoikeuden haltija Liisa Pohjamo Kirkkonummella 16.12.2002).
Kaikkia sotiemme veteraaneja ja erityisesti Kannaksen taisteluissa mukana olleita kunnioittaen,
Pentti Ahtiainen
Uusikaupunki
[email protected]
Pentti Ahtiainen Uusikaupunki
e-mail: [email protected]
Jänkäjääkäreitä Metsäpirtistä
Esipuhe
--------------------------------------------------------------------------------
Uuteen sotaan valmistautuminen
Välirauhan aika
Ratatöissä Sallassa ja Kemijärvellä
Jatkosota
Asepalvelukseen siirtyminen
Jalkaväkirykmentti 12:n vaiheet jatkosodan alkaessa
Yli rajan
Kiestingissä
Marraskuun läpimurto
Vihollisen selustassa
Lohi- eli Lakivaaraan
Divisioona J:n oikea sivusta
Talvileiriin
Vuosi vaihtuu: sissiretkiä ja vihollisen torjuntaa
Osasto Puroma
Kesä Kiestingissä
Äänisniemelle
Maaselän puolustustaistelut
15.6.1943-19.6.1944
Maaselän Kannakselle
Vienan kanavalle
Asemasotaa
Kalastajana Timonmäessä, Kontupohjassa ja Selkissä
Ihantalan ratkaisutaistelut 28.6.-6.7.1944
Yhä uudelleen rintamalle
Ihantalaan
Jänkäjääkärit tulevat etulinjaan
Talin - Ihantalan ratkaisutaistelut
Ihantalassa 28.6.-30.6.1944
Essenin komppaniat etenevät
Suurkarin pataljoonan isku 28.-29.6
Kenraalien neuvottelu
Jänkäjääkärit vetääntyvät puolustuslinjalle
Torjuntataistelut 1.7.-7.7.1944
Heinäkuun ensimmäinen päivä
Heinäkuun toinen
Heinäkuun kolmannen maailmanlopun tunnit
Haavoittumiseni
Suomi säilyi Suomena.
Lappiin ja Siviiliin.
Kaamasta kohti
Varmistus pohjoiseen
Taistelu napapiirillä
Rovaniemi palaa
Jouluksi kotiin - kiitollinen
Kiitos Puna-armeija, että pelastit ihmiskunnan natsien vittupäisyydeltä.
- Näkökulma
Suomalaisten ei olisi kannattanut käydä Talvisotaa ollenkaan.
Venäläiset oppivat siinä suomalaisilta mm. motitustekniikat ja tarkka-ampujien käytön.
Kun sitten saksalaiset eivät ehtineet kotiin rukiinpuintiin, noilla suomalaisten antamilla opeilla oli korvaamaton merkitys.
Ketjusta on poistettu 31 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 732795
- 632684
- 681792
- 241637
- 201560
Tykkään susta
Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä101515- 151402
- 481267
- 381243
Onko meillä
Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko91229