Hei kaikki koiranomistajat!
Hankin pari vuotta sitten ensimmäisen koirani, joka on uros ja siis 2vuotias.
Nyt kun koirani on miehistynyt, uroskoirien kanssa olemisesta on tullut melkein mahdotonta.
Melkein aina tulee tappelu. Koirani ei edes ymmärrä jättää pienet koirat rauhaan vaan on pari kertaa käynyt sellaisen kimppuun. Oma koirani ei ymmärrä miksi pieni koira murisee vaan antaa takaisin "koosta riippumatta". Mitä tässä kannattaisi tehdä? Olen mennyt siihen lankaan että välttelen tilanteita joissa tappelu voi tulla mutta onko sekään hyväksi?
Pitääkö tässä harkita koiraterapeuttia? Koirani on pennusta lähtien ollut aika itsepäinen tapaus.
Hankin pari vuotta sitten ensimmäisen koirani, joka on uros ja siis 2vuotias.
Nyt kun koirani on miehistynyt, uroskoirien kanssa olemisesta on tullut melkein mahdotonta.
Melkein aina tulee tappelu. Koirani ei edes ymmärrä jättää pienet koirat rauhaan vaan on pari kertaa käynyt sellaisen kimppuun. Oma koirani ei ymmärrä miksi pieni koira murisee vaan antaa takaisin "koosta riippumatta". Mitä tässä kannattaisi tehdä? Olen mennyt siihen lankaan että välttelen tilanteita joissa tappelu voi tulla mutta onko sekään hyväksi?
Pitääkö tässä harkita koiraterapeuttia? Koirani on pennusta lähtien ollut aika itsepäinen tapaus.
Vastaukset 6
Vanhimmat
hei! mulla on kanssa poikakoira (4kk). kovasti se jo nylkyttää joka paikkaa muuta olemme sitä siinä vaiheessa kieltäny jolloin lopettaa heti. jos et pentuvaiheessa opettanut tai jatkaa silti niin suosittelen leikkausta ellet meinaa pentueita tehdä.
Kastrointi voidaan tehdä milloin vain mutta yleensä sitä suositellaan vasta aikaisintaan vuoden iässä jolloin luuston kasvu loppuu.
Jos et halua leikata, niin ei muuta kun koirakouluun jossa opetetaan koira tottelemaan käskyjä. Opetetaan myös tottelemaan niin hyvin että saat sen luoksesi vaikka hommat olisi menossa..
kannattaa kokeilla.
kanssa välttely on ainoa toimiva keino, kun tulee muita uroksia vastaan. Opetat koirasi kulkemaan hiljaa ohi vaikka toinen rähisee. Koiralle ei koko merkitse mitään. Naapurin chihu hyökkii jopa bernhardilaisen ylle, jos pääsee;) Pojat on poikia ja tappelu tulee melko varmasti, jos nokikkain pääsevät.
..kun käytät uroksen eläinlääkärillä kastroitavana.
Kannattaa välttää tilanteita, joissa koiralla on mahdollisuus joutua tappeluun. Ja mieluiten myös niitä rähinätilanteita hihnassa, muuten voi jäädä koiralle tavaksi.
Meidän uros amstaffi rauhoittui huomattavasti kastroinnin jälkeen. Tosin ikääkin sillä on "jo" 3v., joten sillä voi olla lisäks osuutta asiaan..eli on päässy yli niistä ylimääräisistä "teinirähinöistä".
Nykyisin alkaa rähisemään vasta jos toinen koira tekee aloitteen.
kaipaa koirakavereita??? Jos koira ei tule toimeen muiden kanssa niin ei tartte väkisin tunkee sitä muiden joukkoon. Suurin osa uroksista on yksinäisiä "susia". Ne ei enää aikuisena kaipaa kavereita,oma tuttavapiiri riittää.
Tee koiran kanssa pitkiä lenkkejä,käy vaikka fillaroimassa (siis jos koko riittää).
Meillä on 1v 2 kk uros sakemanni,sen kanssa pysty vielä pari kuukautta sitten käymään koirapuistossa,mut nyt ei enää.On muutama koira joita se moikkaa jos tulee vastaa.
Monelle tulee yllätyksenä kun koira tulee 1-3 v ,että se ei olekaan enää se hyvin käyttäytyvä herrasmies,vaan raivoisasti tappeleva koira.
Näin on aina ollut ja näin on aina oleva.
Kastraatio ei välttämättä auta yhtään,mun edellinen sakemanni uros oli leikattu,kun kives ei laskeutunut,ja silti se ei tullut toimeen muiden koirien kanssa.
koirakoulussa tällä hetkellä syynä juuri uroksen aggressiot ja muut mölinät, syyksi selvisi luottamuspula ja johtajuusongelmat..mutta kylläpä on helpottanu tän koulutuksen jälkeen, suosittelen muillekin!
Kiitos kaikille vinkeistä!
Unohdin tuohon alkuun mainita että me onneksi ollaan tokoporukassa, että jospa sen avulla voidaan paremmin tarttua ongelmaan.
Ja nyt kun tarkemmin miettii, niin räyhäämisen syyt on oikeestaan aika selvät, koira on ollut pennusta lähtien pomottaja, pentueen rämäpää. Johtajuusongelmiakin meillä on, nimittäin koira ei paljon reagoi mun käskyihin "tositilanteessa" (=ne tappelut).
Mun läksytykset ei yksinkertaisesti mee perille vaikka kiellän kovalla äänenkäytöllä tai jopa selätän tarvittaessa.
En halua antaa periksi, jotenkin tuon kiihkeyden haluan kitkeä pois. Kastrointi on käynyt mielessä mutta sehän vaikuttaa vain hormonitoimintaan, ei koiran luonteeseen.
Toivottavasti joku pv voin laittaa omat vinkit tänne palstalle tyyliin "kuinka rauhoitin koirani" tms.
Mukavaa kesää kaikille!