Mihin raskas alkoholismi johtaa?

Alkoholismi johtaa asteittain tilanteeseen, jossa alkoholi vie ja ottaa alkoholistin hallintaansa täysin. Alkoholisti ei ole enää kontrollissa elämästään lainkaan tässä pisteessä. Alkoholi tulee asteittain ottamaan jokaisen alkoholistin elämän aspektin hallintaansa ellei alkoholisti saa pelastettua itseään ennen sitä tuholta.

Vielä viimemetreilläkin voi olla mahdollista pelastaa itsensä, kunnes alkoholiriippuvuudesta voi tulla jo niin paha että pelkää jo olla selvinpäin vieroitusoireiden vuoksi. Tällöin alkaa järkikulta lähteä ja terveys siihen pisteeseen että elämästä tulee kidustusta. Pitää jo lääkitä sitäkin oloa viinalla.. Avunhakemista alkoholisti ei usein tee koska alkoholistin pitää kaivaa itselleen kuoppaa kuopan perään eikä mikään varoituksen sana auta ja eihän ne varoitukset tietenkään alkoholistia koske koska alkoholisti on uniikki lumihiutale. Usein pitää löytää itsensä sieltä synkästä kuopasta jotta mikään muuttuisi ja moni jää sinne kuopan pohjalle ja kuolee. Synkkään kidutuksen kuoppaansa jossa elää pahimmillaan silkkaa kauhua loppumetreillä kehon vaatien maksua kaltoinkohtelustaan. Sitä voi kuvitella millainen on krapula vuosien kiskomisen jälkeen jos jo yhden päivän jälkeen se voi olla paha. Monella ei järki enää sitä kestä sitä viimeistä krapulaa koska kehon fyysiset vieroitusoireet ja se henkinen tuska voivat olla niin pahoja. Parempi siis jatkaa vaikka kehossa soisi hälytysmerkit joka päivä eikä viina enää ole kuin laastari pahan olon päälle. Huono laastari. Tuskaa se ei poista lopussa mutta juodaan vaikka naama irvessä.

Alkoholistilla menee itsetunnon rippeetkin, menee rahat, menee työt, menee toimintakyky, menee keskittymiskyky, menee kyky nauttia romantiikasta ja seksistä, kyky ihmissuhteiden muodostamiseen, kyky tuntea tunteita normaalisti, menee terveys ja sitä myöten menee viimeisetkin muruset elämänlaadusta, menee älykkyys ja pää ja ehkä järki, menee kapasiteetti, menee kyky rentoutua ja nukkua, menee kyky nauttia elämästä enää yhtään niin että sitä ei tuota alkoholi, menee monesti järkevät ihmissuhteet (ellei sitten alkoholisti saa jotenkin pidettyä osan ihmistä elämässä lopulta traumatisoiden monet toiminnallaan ja huonoa karmaa ympärilleen levittäen). Monilta muiltakin menee elämästä paljon.

Jää tyhjyys vain tilalle.

Moni poloinen alkoholisti luulee osaavansa hallita leikkiä mutta eivät he hallitse. Alkoholi voittaa aina. Se voittaa aina raskaassa alkoholismissa.

Mitä siis jää? Jää kituva kurja joka on antanut pirulle pikkusormen tai oikeastaan koko käden. Koko kehonsa, elämänsä ja kaiken. Lahjoittanut sen alkoholille ja hyvästellyt kaiken muun rakkaan.

Alkoholisti liuottaa aivonsa tuusannuuskaksi jotta vain kokisi jotain vaikka voisi kokea paljon enemmän kun ei olisi alkanut käyttää alkoholia, Mutta tottakai se on osoitus että alkoholi toimii hänelle kun hän saa hetken palkkioksi alkoholiherraltaan jonkunlaisen olon kun vie taas uhrilahjan hänelle jossa taas samalla liuottaa asteen aivojaan huonompaan kuntoon ja sotkee hänen kehonsa. Alkoholisti ei ymmärrä fyysisestä riippuvuudestaan mitään, kuinka riippuvuuden vuoksi hän enää tuntee mitään alkoholilla.

Lopulta alkoholisti on juonut laajan maailmansa pikkuriikkiseksi. On vain synkkä tyhjiö, synkkä kuoppa, jossa ihminen lipittää alkoholiaan viimeisillä voimillaan vain muistellen entistä elämäänsä kuorena itsestään. Itsepäisenä ja lamaantuneena. Kykenemättömänä muuttumaan. Yksin koska sinne monen ei niin onnekkaan alkoholistin elämä johtaa. Siellä alkoholisti kituu kohti kurjaa kuolemaansa kärsien koska alkoholi vie ja alkoholisti vikisee. Alkoholista tulee kurjasti alkoholistia kohteleva herra jolle alkoholisti on alamainen. Alkoholistin fyysinen riippuvuus hallitsee alkoholistia. Alkoholisti on vain kurja renki joka palvelee herraansa. Jos alkoholisti ei palvele herraansa hyvin, se kostaa viemällä unet, ja tekemällä alkoholistin elämän täydelliseksi helvetiksi. Maanpäällinen helvetti on todellinen ja sen kuvainnollisuudesta voi olla monta amieltä. Se olo mitä ihminen voi pahimmillaan kokea vieroitusoireissaan voi olla psyykelle helvettiä vastaava tila. No, eipä niille tuota kohden meneville mikään varoituksen sana riitä.

Tässä pisteessä alkoholisti saattaa varmaan vähän katuakin sitä että ei tehnyt asioille mitään jo aikapäiviä sitten eikä ole osannut nähdä tulevaisuuttaan.

Järjen menetys tulee sitä kautta kun alkoholisti menettää unensa. Sitten pitää lipittää sitä alkomaholia uneenkin. Sitten alkaa olla liskot lähellä ja pelkotilat ei ole vitsin paikka. Siinä saattaa vahvempikin juoppo kakata housuunsa.

Kaikki alkoholistit ei enää saa toista mahdollisuutta. Kuolo korjaa. Sisäelimet brakaa. Vaikka haluaisikin vielä yrittää. Järki ei enää kulje ja eipä siinä elämässä kovin paljon mieltä ole jos on aivotkin juotu tuusannuuskaksi tai jokin osa kehossa on ottanut liikaa osumaa.

Kannattaa kääntää kurssinsa ennen kuin on tuossa pisteessä. "Eihän tuo minulle käy". Sanovat he.