Pelastaako vety Suomen? Olemme samassa tilanteessa kuin Norja löytäessään öljyä 70-luvulla, hehkuttaa asiantuntija
Suomen sähköntuotanto voidaan asiantuntijan mukaan kymmenkertaistaa, mikä tekisi vihreän vedyn valmistamisesta ehkä jopa niin kilpailukykyistä, että Suomen rahahuolet olisivat ohi.
Polttokennoautoon tankataan vetyä.
Vappua juhliessa monelta saattoi mennä Suomen tulevaisuuden kannalta todennäköisesti merkittävä uutinen ohi silmien.
Euroopan vetypankki nimittäin myönsi 45 miljoonaa euroa tukea Nordic Ren-Gas oy:lle. Yhtiön tavoitteena on rakentaa Lahteen uusiutuvia polttoaineita valmistava tuotantolaitos.
Yritys arvioitiin satojen hakijoiden joukosta kaikkein kilpailukykyisimmäksi.
Siis koko Euroopassa.
Johtava asiantuntija Janne Peljo EK:sta pitää orastavan vetyteollisuuden kilpailumahdollisuuksia erittäin hyvinä.
Elinkeinoelämän keskusliiton, EK:n johtavan asiantuntija Janne Peljo listaa lahtelaishankkeen valttikortit, jotka ovat periaatteessa kaikkien suomalaisten vetyhankkeiden etuja:
Päästötöntä sähköntuotantoa on Suomessa paljon.
Sen määrä kasvaa koko ajan.
Vedyn valmistuksessa syntyvä hukkalämpö voidaan hyödyntää kaupunkien kaukolämmössä.
Suomessa on hyvin saatavilla biopohjaisia hiilidioksidilähteitä, joita tarvitaan vedyn jatkojalostuksessa.
Sähkön hinta on edullista.
Näistä varsinkin sähkön hinnan edullisuus saattaa yllättää. Sen kalleuttahan on totuttu taivastelemaan aika ajoin kuluneen vuoden aikana.
Mutta teollisuudelle se on halpaa. Itse asiassa suomalaisen sähkön hinta oli viime vuonna koko Euroopan halvinta, sanoo LUT-yliopiston energiajärjestelmätiedekunnan tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen.
LUT-yliopiston tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen pitää suomalaisen vihreän vedyn tuotantoa öljyn kaltaisena rahasampona.
Vedyn valmistamisessa sähkön hinnalla on keskeinen merkitys. Vihreän vedyn valmistaminen taas edellyttää uusiutuvilla luonnonvaroilla tuotettua energiaa. Sitä rakennetaan Suomeen koko ajan lisää.
LUT-yliopistossa on laskettu, että Suomessa sähköntuotanto voitaisiin jopa kymmenkertaistaa.
– Tätä on mallinnettu juuri valmistuvassa HYGCEL-hankkeessa. Tiukoilla rajoitteillakin päästään yli 1 000 terawattitunnin tuotantoon vuodessa, kun viime vuonna sähköä tuotettiin jotain 80 terawattitunnin luokkaa, Laaksonen täräyttää.
Vedyntuotannossa Suomen kilpailukyky perustuu siihen, että raaka-aine on halpaa ja tuotannon lisääntyessä halpenee edelleen.
– Vedystä tehdään muun muassa erilaisia polttoaineita, muoveja, liimoja ja liuottimia. Kemianteollisuuden tarpeet ovat kuitenkin polttoaineita isompi osa.
”Sähköä tarvitaan valtavat määrät tulevaisuudessa”
Laaksosen mukaan tulevaisuudessa sähkö on raaka-aine paitsi vetyyn ”melkein kaikkeen”.
– Sähköä tarvitaan valtavat määrät. Siinä suhteessa meillä on ihan uskomaton kilpailuetu. Kesäisin on paljon auringonpaistetta ja talvella tuulee hyvin.
Suomen ja pohjoismaiden vetyteollisuuden pahimpana kilpailijana nähdään Iberian niemimaan maat, jotka pystyvät kilpailemaan sähköntuotannossa aurinkosähköllään.
Laaksonen ei näe kilpailua kuitenkaan kovinkaan verisenä.
– Euroopassa sähkön tarve kasvaa keskimäärin kolmin-, nelinkertaiseksi nykyisestä ruokkimaan ison kemianteollisuuden tarvetta. Tarvitaan alueita, jotka kykenevät sitä tuottamaan. Meille, samoin kuin Espanjalle, Portugalille ja Pohjoismaille, tässä on huomattava tilaus, Laaksonen sanoo.
– Vihreän vedyn tuotantoa tullaan näkemään pitkin Eurooppaa, mutta erityisen kilpailukykyisiä alueita ovat Espanja, Portugali ja Pohjoismaat. Kilpailu käydään ennen kaikkea näiden kahden ison alueen välillä, Peljo komppaa.
Työllisyysvaikutukset kymmeniä tuhansia
EK:n mukaan vetyhankkeita on Suomessa vireillä tällä hetkellä yli 14 miljardin euron arvosta. Hankkeet ovat eri vaiheissa – eivätkä kaikki välttämättä koskaan toteudu.
Niiden muodostama vetyklusteri arvioi itse, että toteutuessaan ne toisivat Suomeen peräti yli 100 000 työpaikkaa vuoteen 2035 mennessä.
LUT-yliopiston mukaan teollisuuden työpaikkoja syntyy varovasti arvioiden kymmeniä tuhansia.
– Joudutaan varmasti hyväksymään työperäinen maahanmuutto. Muutos tulevien vuosikymmenien aikana on niin suuri, että jos tilaisuus hyödynnetään täysimääräisesti, alkavat suomalaiset työntekijät loppumaan, Laaksonen kuvaa.
– Vaikka Suomi lähti ehkä kilpailuun vetyinvestoinneista muutaman vuoden takamatkalta verrattuna meidän naapuri- tai kilpailijamaihin, niin Suomi on kuromassa vauhtia hyvin reippaasti tällä hetkellä kiinni, Peljo sanoo.
Yksi lukko jarruttaa kehitystä
Ennen kuin vetyteollisuuden iso pyörä lähtee pyörimään on selvitettävä ainakin, miten avataan yksi alaa jarruttava lukko, joka liittyy vedyn jatkojalostukseen esimerkiksi metanoliksi.
– Biopohjainen hiilidioksidi tulee käytännössä sellutehtaista. Eivätkä selluntuottajat ole vielä tehneet asiassa ulostuloja.
Laaksosen mukaan metsäteollisuudessa on selvitetty metanolin valmistusmahdollisuuksia biohiilidioksidista.
https://yle.fi/a/74-20087954
Suomen sähköntuotanto voidaan asiantuntijan mukaan kymmenkertaistaa, mikä tekisi vihreän vedyn valmistamisesta ehkä jopa niin kilpailukykyistä, että Suomen rahahuolet olisivat ohi.
Polttokennoautoon tankataan vetyä.
Vappua juhliessa monelta saattoi mennä Suomen tulevaisuuden kannalta todennäköisesti merkittävä uutinen ohi silmien.
Euroopan vetypankki nimittäin myönsi 45 miljoonaa euroa tukea Nordic Ren-Gas oy:lle. Yhtiön tavoitteena on rakentaa Lahteen uusiutuvia polttoaineita valmistava tuotantolaitos.
Yritys arvioitiin satojen hakijoiden joukosta kaikkein kilpailukykyisimmäksi.
Siis koko Euroopassa.
Johtava asiantuntija Janne Peljo EK:sta pitää orastavan vetyteollisuuden kilpailumahdollisuuksia erittäin hyvinä.
Elinkeinoelämän keskusliiton, EK:n johtavan asiantuntija Janne Peljo listaa lahtelaishankkeen valttikortit, jotka ovat periaatteessa kaikkien suomalaisten vetyhankkeiden etuja:
Päästötöntä sähköntuotantoa on Suomessa paljon.
Sen määrä kasvaa koko ajan.
Vedyn valmistuksessa syntyvä hukkalämpö voidaan hyödyntää kaupunkien kaukolämmössä.
Suomessa on hyvin saatavilla biopohjaisia hiilidioksidilähteitä, joita tarvitaan vedyn jatkojalostuksessa.
Sähkön hinta on edullista.
Näistä varsinkin sähkön hinnan edullisuus saattaa yllättää. Sen kalleuttahan on totuttu taivastelemaan aika ajoin kuluneen vuoden aikana.
Mutta teollisuudelle se on halpaa. Itse asiassa suomalaisen sähkön hinta oli viime vuonna koko Euroopan halvinta, sanoo LUT-yliopiston energiajärjestelmätiedekunnan tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen.
LUT-yliopiston tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen pitää suomalaisen vihreän vedyn tuotantoa öljyn kaltaisena rahasampona.
Vedyn valmistamisessa sähkön hinnalla on keskeinen merkitys. Vihreän vedyn valmistaminen taas edellyttää uusiutuvilla luonnonvaroilla tuotettua energiaa. Sitä rakennetaan Suomeen koko ajan lisää.
LUT-yliopistossa on laskettu, että Suomessa sähköntuotanto voitaisiin jopa kymmenkertaistaa.
– Tätä on mallinnettu juuri valmistuvassa HYGCEL-hankkeessa. Tiukoilla rajoitteillakin päästään yli 1 000 terawattitunnin tuotantoon vuodessa, kun viime vuonna sähköä tuotettiin jotain 80 terawattitunnin luokkaa, Laaksonen täräyttää.
Vedyntuotannossa Suomen kilpailukyky perustuu siihen, että raaka-aine on halpaa ja tuotannon lisääntyessä halpenee edelleen.
– Vedystä tehdään muun muassa erilaisia polttoaineita, muoveja, liimoja ja liuottimia. Kemianteollisuuden tarpeet ovat kuitenkin polttoaineita isompi osa.
”Sähköä tarvitaan valtavat määrät tulevaisuudessa”
Laaksosen mukaan tulevaisuudessa sähkö on raaka-aine paitsi vetyyn ”melkein kaikkeen”.
– Sähköä tarvitaan valtavat määrät. Siinä suhteessa meillä on ihan uskomaton kilpailuetu. Kesäisin on paljon auringonpaistetta ja talvella tuulee hyvin.
Suomen ja pohjoismaiden vetyteollisuuden pahimpana kilpailijana nähdään Iberian niemimaan maat, jotka pystyvät kilpailemaan sähköntuotannossa aurinkosähköllään.
Laaksonen ei näe kilpailua kuitenkaan kovinkaan verisenä.
– Euroopassa sähkön tarve kasvaa keskimäärin kolmin-, nelinkertaiseksi nykyisestä ruokkimaan ison kemianteollisuuden tarvetta. Tarvitaan alueita, jotka kykenevät sitä tuottamaan. Meille, samoin kuin Espanjalle, Portugalille ja Pohjoismaille, tässä on huomattava tilaus, Laaksonen sanoo.
– Vihreän vedyn tuotantoa tullaan näkemään pitkin Eurooppaa, mutta erityisen kilpailukykyisiä alueita ovat Espanja, Portugali ja Pohjoismaat. Kilpailu käydään ennen kaikkea näiden kahden ison alueen välillä, Peljo komppaa.
Työllisyysvaikutukset kymmeniä tuhansia
EK:n mukaan vetyhankkeita on Suomessa vireillä tällä hetkellä yli 14 miljardin euron arvosta. Hankkeet ovat eri vaiheissa – eivätkä kaikki välttämättä koskaan toteudu.
Niiden muodostama vetyklusteri arvioi itse, että toteutuessaan ne toisivat Suomeen peräti yli 100 000 työpaikkaa vuoteen 2035 mennessä.
LUT-yliopiston mukaan teollisuuden työpaikkoja syntyy varovasti arvioiden kymmeniä tuhansia.
– Joudutaan varmasti hyväksymään työperäinen maahanmuutto. Muutos tulevien vuosikymmenien aikana on niin suuri, että jos tilaisuus hyödynnetään täysimääräisesti, alkavat suomalaiset työntekijät loppumaan, Laaksonen kuvaa.
– Vaikka Suomi lähti ehkä kilpailuun vetyinvestoinneista muutaman vuoden takamatkalta verrattuna meidän naapuri- tai kilpailijamaihin, niin Suomi on kuromassa vauhtia hyvin reippaasti tällä hetkellä kiinni, Peljo sanoo.
Yksi lukko jarruttaa kehitystä
Ennen kuin vetyteollisuuden iso pyörä lähtee pyörimään on selvitettävä ainakin, miten avataan yksi alaa jarruttava lukko, joka liittyy vedyn jatkojalostukseen esimerkiksi metanoliksi.
– Biopohjainen hiilidioksidi tulee käytännössä sellutehtaista. Eivätkä selluntuottajat ole vielä tehneet asiassa ulostuloja.
Laaksosen mukaan metsäteollisuudessa on selvitetty metanolin valmistusmahdollisuuksia biohiilidioksidista.
https://yle.fi/a/74-20087954
Vastaukset 6
Vanhimmat
Vankalta kuulostavaa tekstiä.
Ruoka myös ilmasta!
’murkinat’
Tieto onkin luja toimialan tuntemus!
Nyt ollaan suuren äärellä. Kun fuusio saadaan toimivaksi ei ole energia- eikä ruokapulaa.
’murkinat’
Nimen ommaan. Vetty on se suuri juttu. Siitä alkaa kaikki rotonista.
Vety pelastaa meidät kun me pelastamme veden, josta saamme vedyn. MOT
Vety ja happi H2O == vesi!