Pesiökylän terminaali Kainuun siirtomaan lähtöasema

Ei ole vielä valmis,puuttuu lisäraide ja tien pinnoitus. Raide näyttää olevan tekeillä lylykyläntieltä pesiölle päin.

Pesiöllä ei asu muita kuin hyväksikäyttäjiä ja tekopyhiä kuspäitä!!

Väyläviraston sivuilta on luettavissa, että koko ratahankkeeseen oli varattu alun perin 82 000 000 €. Nyt luku on jo 102 000 000 €. Suoranaiset hyötyjä, metsäteollisuus ei ole laittanut hankkeeseen euron latiakaan. Olisiko tuolla summalla saatu kohennettua jotakin muuta? Ja varsinaiseksi hankkeen rahoittajiksi pakotettu hankkeen ainoat hyötyjät, miljardivoittoja tuottavat ja jättiosinkoja jakavat metsäteollisuusyritykset!

Voidaankin kysyä, onko Suomen Valtio tälläkin hankeratkaisulla kiihdyttämässä sitä, että Kainuu on, on kuin onkin pelkkää siirtomaata, josta kannattaa kuljettaa kaikki raaka-aineet ja siirtää voimalinjoja rakentaen energia hyödynnettäväksi kasvukeskuksiin, välittämättä pätkääkään miltä meillä täällä Kainuussa näyttää ja einnii, miltä meistä tuntuu. Hävettää olla kainuulainen siirtomaalla asuva, kun panostukset eivät lisää tuotantoa täällä alkulähteillä yhtään. Päinvastoin, tehdyt hankeratkaisut valtion puolelta tukevat jatkojalostuksen kiihtymistä kasvukeskuksissa ja metsäteollisuuden osalta myös ulkomailla. MG rakentaa paskapaperitehtaan Enklantiin! Miksi sitä ei rakenneta Kainuuseen?

Sylettää ajatella, kuinka meitä viedään, kuin pässiä narussa. Kohta tulee sellainenkin päätös, että tuuliteollisuuden tuottamat kiinteistöräntyt eivät tulekaan yksin niille kunnille, joissa myllyt jauhavat siirtomaaisännille miljardeja, vaan verot jyvitetään uudelleen. Osansa saavat myös ne, joihin ei voida tuulivoimaa rakentaa esim. maanpuolustuksen vuoksi. Tätähän on jo väläytelty, eikä se siksi jää!

Nyt, kun rata ja puuterminaalit ovat kunnossa, Kainuun puuta pitäisi lisääntyvässä määrin saada raiteille ja kaupaksi. Täällä kyllä puuta riittää, ei tarvi kun ympärilleen vilkaista.
Tuulivoimaakin sopii lisää ja paljon; Ainakin sata tuulivoimalaa sopii vaivatta Ylä-Kainuuseen. Komeitahan ne myllyt on tuolla taivaanrannalla pyöriessään.
Kainuu on muutettava vierastyövoimaystävälliseksi, työteliäitä maahanmuuttajia tänne sopii vielä tuhansia. Vierastyövoima on ainoa keino tuottaa vaurautta Kainuuseenkin.
50-70-vuotiaiden tyällistäminen antaa paljon mahdollisuuksia; On ihan posketonta, että työkuntoiset ihmiset länkkäsee joutilaina. Työhön vaan kaikki työhaluiset iästä piittaamatta.
-Kainuu Nousuun!

Sen lisäksi, että raaka-aineet ja energia lähtee pilkkahintaan pääomasijoittajien hyödyksi, myös työt ovat yhä enenevissä määrin muualla. Niin oli myös aikoinaan. Siirtomailta vietiin hyödykkeiden lisäksi työkykyiset orjiksi. Nykyisin he lähtevät suosiolla, viikkomoihin siirtomaaisäntien töihin muualle ja palaavat siirtomaalle, vain viikonlopuiksi ja lomilleen.
Sijoitukset tulee tehdä raaka-aineiden lähteiden äärelle ja työvoima ottaa sieltä, missä sitä on ylen määrin tarjolla, paikan päällä. Vain se luo kestävyyttä Kainuuseen, ei se, että myymme kaiken, aineellisen ja aineettomankin.

T. Ä. H. Ä. N
N. I. M. E. T
P. E. S. I. Ö. N
T. E. K. O. P. Y. H. I. S. T. Ä
J. A
P. E. D. O. F. I. I. L. E. I. S. T. Ä. !!!!!

Ne tulijat ovat itsessään eläkepommi:
https://pt-media.org/2024/05/23/ulkomaalaissyntyiset-ruotsin-tikittava-elakepommi/

Taas ajaa kainuulainen keskustelu sivuraiteelle, kun v..ttuja haistatellaan ja haukutaan viattomia siirtolaisia. Kainuulainen ei näe peilistä omia kasvojaan, vaikka kuinka toljottaisi.

Mutta jatketaan siirtomaa-asiasta. Kainuu ja niin myös koko pohjoisen Suomen syrjäseudut ovat muuttuneet raaka-aine ja energiareservaateiksi, joista halutaan vain hyödyt. Raaka-puun roudaaminen, vesivoiman vienti etelään, tuulen valjastus eurooppalaisten pääomasijoittajien hyödyksi ja mineraalien kaivaminen kiinalaisille autojäteille jättävät meille vain ongelmia. Kainuu menettää jalostuksen hyödyn. Ihmisillä ei ole teknologian lisääntyessä sitäkään vähää työtä, mitä tähän saakka on ollut. Olemme ajautumassa tilanteeseen, jossa työ on sairaiden vanhusten hoitoa ja hallinnon himmelin puhaltelua. Päättäjät odottavat meidän joko muuttavan pois, tai kuolevan, ettei himmeliä tarvittaisi lainkaan. Ja reservaatissa olisi vain eläimiä ja puuraaka-aineita, sekä että tuulisi ja sataisi jatkuvasti. Kun ongelmat ovat pois silmistä, ovat ne myös pois mielestä.

Kainuulainen ei juuri peiliinkään tuijottele, koska kuvittelee, että ongelmat aiheutuvat muista, kuin itsestä. Mutta totuus tekee kipiää, sen tietää kaikki, jotka näkevät peilistä omat kasvonsa.

Siirtomaan uutisia...Viiankiaavalle Sodankylään ollaan puuhaamassa kaivosta. Koska Viiankiaapa on lailla suojeltu, luonnonsuojelun perusteilla, sinne ei voisi kaivosta perustaa.
Mutta tarkoitus pyhittää keinot. Brittiläinen kaivosjättiyhtiö, siis emoyhtiö on naamioinut toimintansa suomalaiseksi kaivosyhtiöksi, Sakatti Mainingiksi. Muka kotimainen yhtiö??? Se on käynnistänyt prosessin, joka johtaisi Viiankiaavan suojelupäätöksen kumoamiseen.
Suunnitellun kaivoksen mineraalivarat ovat Helsingin yliopiston fysiikan professorin mukaan kiistattoman pienet. Myös Sakatin tj vahvistaa mineraalivarojen määrän. Hän ei ota kuitenkaan kantaa siihen kuinka kauan mineraalivaroilla turvataan metallinnälkää maailmanlaajuisessa mittakaavassa . Ymmärrettävää, koska sen kertoessaan hän nolaisi itsensä.
Professori on sen kuitenkin laskenut HS:n artikkeliin. Varmat kuparivarannot riittäisivät 200 m maan alla olevasta esiintymästä kokonaiset kaksi (2) vuorokautta ja nikkeli huimaavat yhdeksän (9) vuorokautta maailmalaajuisen kysynnän tarpeisiin. Tj sanoo, että mineraalivarojen ylösnosto kestäisi 20 vuotta. Siitä on helpohkoa arvioida, että kun tehdään töitä 20 vuotta, Sakatti Maining konkurssiin hakien, suojelualue tuhoten, 4400 työpäivää, saadaan kahden päivän tarve cuparia maailmanmarkkinoille ja nikkeliä viikoksi pidempään. Konkurssiin ajettu Sakatti tuskin paikkaisi jälkiään.
Eihän tuossa ole mitään järkeä, ainakaan siirtomaalla asuvan aivoilla ajatellen. Samalla konseptilla meiltä viedään jo nyt puut, veden valjastuksen antama energia ja nyt jo tuuletkin.

Siirtomaan historiaa...ensimmäiset todelliset siirtomaaisännät Kainuussa olivat Oulun tervaporvarit, jotka käytännössä ryöstivät männiköistä kainuulaisten suurella työllä ja vaivalla tislaamat tervat. Maksu hoidettiin suolalla ja usein myös konjakilla, josta kotiin tuomisiksi jäi vain marjapullo. jos edes sitä? Tätä kulttuuria esitellään nykypäivänä laajasti, jopa ylpeänä, aivan kuin se olisi ollut Kainuun suuri voimavara. Jos kainuulaiset olisivat pystyneet, tai paremminkin halunneet valvoa oikeuksiaan, voisimme tänä päivänä nähdä muitakin tervasta ammennettuja hyötyjä, kuin aikalaiset kirjoitukset, valokuvat, tai Vonkan rapistuvan tervaveneen ja metsittyneet tervahaudat. Ei olla otettu opiksi!

Sitten tuli Kajaani Oy. Puukauppa kävi, koska sillä oli monopoli Kainuun metsiin. Jopa niin vahva, että kun rahanarvo keinui ja sitä tuli, jopa Kekkoselta. Kun kansa alkoi paeta työn perässä Ruotsiin, yhtiö alkoi ostaa maita pakkotilanteessa olevilta pienviljelijöiltä, alihintaan tietenkin. Samaan juksuun yhtiön herrat huomasivat myös oman tilaisuuden tulleen ja yhtäläisin ja jopa härsikimminkin keinoin ryöstivät pienviljelijöiden tiloja omikseen. Yhtiöllä oli Kainuussa kepulikonstein hankittuja "omia mehtiä" kymmeniä tuhansia hehtaareita. Herroillakin manttaalimitoin. Ja nyt, lähes kaikki yhtiön mettät on myyty metsärahastoille. Niiden suurimpia sijoittajia ovat ulkomaiset pääomasijoittajat, joiden tarkoitus on tehdä pelkkää rahaa metsillämme, keinoja kaihtamatta, mahdollisimman pienin henkilöstö- ym. kuluin. Ei olla otettu opiksi.

Nyt ollaankin jo siinä tilanteessa, että nämä siirtomaat ovat jälleen uuden ryöstön kohteena. Puut puksuttavat yhä pidemmissä junissa, yhä kauemmas ja uutta rataa pian kovemmalla kattonopeudella. Ne matkaavat kaarnapalaset ilmassa leijuen, vieden mukaan kasvussa sidotut hiilet ja varsinkin jatkojalostuksen hyödyt. Kun seison Hallan asemalaiturin paikalla, en näe enää punalakkista- ja -nenäistä asemapäällikköä viheltämässä pilliinsä junan lähestymisen merkkinä, vaan saan seurata yksinäisenä, kun sitkaasti kasvaneet pöllimme matkaavat kohti Perämeren persereikää, jättäen jälkeensä tomuavan ratapenkan. Toki kuormasta karkaa myös muutama ytimennävertäjäkin rikastuttamaan radanvarren männiköiden yhä köyhtyvää eläinkuntaa.

Ei oteta edelleenkään opiksi, eikä ehkä kannatakaan. Me nimittäin ollaan tappiolla jo 0-2 ja totuus on, että me hävitään tää peli!

Katsokaapa eilinen Suomussalmen kunnanvaltuuston kokous youtubesta.

Kunnan kärkihankkeena lisää tuulimyllyjä ympäri kuntaa.
Puolustusvoimien tutkat kantona kaskessa.
Maanpuolustus pitäisi riskeerata ahneitten kuntapäättäjien rahanhimon takia.
Jopa luontoaktivisti ilmoitti haluavansa myllyjä tuhoamaan vaaramaisemat sähkölinjoilla, huoltoteillä, myllyperustuksilla, melulla ja välkkeellä yms..
Toisena kärkihankkeena luontomatkailun edistäminen... hah, hah...

G: Youtube
Suomussalmen kunta
Valtuuston kokous 3.6.2024 klo 15

Pitääkö tässä kohtaa nauraa?

Onko pessiellä juhannuksena bakkanaalit?

Syrjäseutujen kuntien päättäjinä istuu valitettavasti kaurahattuja ja heinäkenkiä, pääosin kepuleita, joilla ei ole mikään muu mielessä, kuin oma etu. Nykyisin vielä etukenossa se, että tulisipa minun mailleni muutama tuulimylly, niin ah Jeesus sitä autuutta meillä sen myötä!

On käsittämätöntä, ääretöntä tyhmyyttä pilata maaseudut, maisemat ja luontoarvot lyhytkestoisen energiatuotannon nimissä. Tai harventaa metsät viileiköiksi, kiinalaisten paskapaperin raaka-aineeksi (= Metsä Tissue ja Metsä Group).

Puhutaan, että jotenkin on elettävä täälläkin. Miksi pitäisi elää täällä, pelkästään siirtomaaisäntien laajenevilla ehdoilla, joilla meidät vangitaan nykypäivän orjuuteen?

Päättäjien tulisi tunnustaa, että ei tänne kukaan tervejärkinen jää, kun täällä ei ole työtä. Päättäjienkin perillisistä vain aniharvat palaavat tänne opintojensa jälkeen. Kasvukeskukset vievät meiltä kasvattamamme osaajat ja tekijät. Siirtomaaisännät vievät sitten maat, puut, vedet ja tuulet. Mistä me täällä työtä saisimme? No, onhan sekin työtä, että vaippa-auto kiertää kylillä ja ruumisauto tulee peräsä, keräten raadot. On perustettu hankkeita ja projekteja, työllisyyden lisäämisen nimissä. Hankeosaajatkin tekevät hanketyöt kasvukeskuksista etänä ja maksavat verot kotikaupunkeihinsa. Tuloksena meille on veret seisauttava konsulttitoimiston lasku ja kymmenkohtainen pdf-dia, mitä meidän pitäisi tehdä nousukiidon eteen. Viimeisessä diassa lukee isolla fontilla, että Kiitos mielenkiinnostanne!

Pitää vielä kysyä, että minkä hankkeen seuraavana perustamme, joka johtaa paikalliseen työhön ja lisääntyviin paikallisiin työpaikkoihin?

Pessimisti ei pety.

Miksi pesiöllä on niin paljon juoppoja? Onko kyse geenivirheestä?

Olen muka ns. metsäalan asiantuntija.... toki minulla on monivuotinen ammatillinen työntekijä- ja toimihenkilökoulutus ja muutaman vuosikymmenen käytännön metsäalan työkomeus ja omia tilojakin, mutta asiantuntijaksi en itseäni haluaisi kutsua, kuten ammattitermillä minua kuvataan.
Löysin podcastin, jossa keihäänheittäjät Tero Pitkämäki ja Antti Ruuskanen ovat metsäasiantuntijoina. Parikymmenvuotisen keihäsuran jälkeen he ovat päättäneet ryhtyä metsäosaajiksi. Eikä vain osaajiksi, vaan asiantuntijoiksi. Yritys on ollut muutaman vuoden pystyssä ja jo nyt heitä, ammattikouluttamattomia kepinpaiskojia kutsutaan metsäalan asiantuntijoiksi.
Eipä se sitten ollutkaan aikoinaan monivuotinen koulutukseni kovinkaan arvokasta. Päinvastoin, turhaa. Puhumattakaan työkokemuksesta tänä päivänä. Kun keihäsjullit perustivat yhtiön vuosikymmenten urheilijatukien ja sponsorirahojen voimalla, he eivät olleet tehneet päivääkään metsäalan ammattityötä vieraalle, palkan edestä. Jos nyt kotipalstan istutustalkoot, tai vähäiset ojanpientareiden pajukonraivuut jätetään pois. Mutta kuin tyhjästä he tempaisivat yrityksen pystyyn ja alkoivat metsäasiantuntijoiksi. Veikeä ala, tämä metsäala. Nykypäivän metsänomistajat ovat helposti huiputettavia, monenlaisen kokemuksen varjolla.

Pieni on liikevaihto.