Viikonlopun matkailuaihe.

Moi seuraavasti pistää pohtimaan minkälainen ihminen reaalielämässä ja käytännössä on kyseinen aloituksen tehnyt henkilö?

Kokee olevansa jonkun moinen ylivartija yksinoikeusvittuiluineen.
Ryhtyy päivittäin pärräämään jostain aiheesta johon takertuu ja jos ei löydä itselleen jotain aihetta, niin jauhaa vanhaa tai tekee aloituksen.

Vinkuu todisteita kaikesta mahdollisesta ja kun saa, niin taasen alkaa niihin viitaten vinkumaan ja jos ei saa, niin silloin pärrää aiheesta toisin.

Itsellään ei ole mitään esitettävää kuin vain samaa, samaa ja samaa vinkumista.
Kommenttinsa on samoja kuin kaikilla profiileillaan, vaihtaa vain kirjoitustyyliä kuin olisi toinen henkilö.

Häiriintyykö ihminen todella tuollaiseksi varttuessaan ilman ikätovereita ja ollen koulukiusattu, vanhempien ollen ongelmallisia, eli elänyt lapsuutensa ja murrosikäisyytensä turmiollisissa kotiolosuhteissa?

Täytyyhän kyseisen ihmisen elämässä olla sattunut jotain vieläkin negatiivisempia tapahtumia, että päätyy elämään joka päivä internetelämää kuten elää.
Eihän tuollaisen käytöksen omaavan henkilön kanssa kukaan voi tulla ongelmitta toimeen.

Alati toistuvina aiheina, pakterit, liikenne, työ kyvyttymyytensä, minänsä ja lapsensa, varallisuus / varattomuus, harrastukset / harrastamattomuus, seksuaalinen kyvyttömyytensä, sairaus / terveys / myrkytys.

Huvittavana piirteenä kaikkien hänen internetprofiiliensa ollen sanatarkasti samoja, joita aiheita toistaa toistamiseen ymmärtämättä, että ne on annettu hänelle vain ja yksinomaan oireilusyöteiksi, kuten 400 masullista kaatoa, ja muutama muu juttu.

> # <

Armeijaan mennään nimenomaan leikkimään sotaa huutaen laukaus, laukaus... aina ei olla varaa edes räkäpäihin, mitä muuta koko intti on kuin leikkimistä, ydiniskun sattuessa vedetään suojaviitta päälle, ja kaivetaan potero, tämän jälkeen etsitään havuja ja poistetaan laskeuma, ja jatketaan taistelua, tosiasiassa se suojaviitta ei kestä edes sadetta... viisasta on tuolloin istua ladassa, vaikka 2107 on hyvä, kammesta auto käyntiin ja mersu voidaan hinata purkuun. Autot eivät ole kehittyneet lainkaan 50 vuodessa.

Joskus tulee maailman parhaan kaffen äärellä vieläkin muisteltua niitä aikoja kun olin tikka kosken lento kentällä koe lentäjänä... Kustunimeni oli Kapteeni Hydro Maverick.
Kerran olin syöksyssä kun taisteluliivit alkoi liukua ja irrota.. Onneksi minulla on iso pää ja ne juuttui naamaan... Huusin radioon Majuri Hydro Maverick payday, payday...
Kahdessa metrissä turbolinssiä ja vajoan nopeasti, payday payday...
50 sentin korkeudessa siipi veikkoni sai laitettua keittiö jakkaran alle, jonka avulla pelastauduin....

Vetää vakavaksi vieläkin kun miettii täällä Hua Hinissa.
https://aijaa.com/IG9uvL