Kaikeenmaailman ammattikorkeakouluissa, opistoissa ym. järjestetään oikeus"tieteellistä" opetusta. Lisäksi monet liitot ja yhdistykset ym. pitävät omia kurssejaan.
Pitää toki paikkansa, että monissa ammateissa vaaditaan alan juridiikan perusteiden tuntemusta, mutta nykykehityksessä nämä kvasijuridiset opinnot ovat yleistyneet ja käsittävät yhä laajempia opintokokonaisuuksia.
Tulevaisuudessa OTK:t joutuvat enenevissä määrin kilpailemaan samoista työpaikoista muutaman yritysjuridiikan kurssin suorittaneiden tradenomien tai esimerkiksi hallinto-oikeutta lukeneiden valtiotietelijöiden kanssa.
Toivottavasti työnantajat kuitenkin tajuavat, että mikäli he tarvitsevat palvelukseensa nimenomaan lakia tuntevan henkilön, on OTK ainoa vaihtoehto. Tiedekunnat kautta maan voisivat aktivoitua ja "markkinoida" OTK -tutkintoa ainoana oikeasti juridisena tutkintona jotta lain pykälien tuntemusta vaativia työpaikkoja ei täytettäisi kvasijuristeilla.
Pitää toki paikkansa, että monissa ammateissa vaaditaan alan juridiikan perusteiden tuntemusta, mutta nykykehityksessä nämä kvasijuridiset opinnot ovat yleistyneet ja käsittävät yhä laajempia opintokokonaisuuksia.
Tulevaisuudessa OTK:t joutuvat enenevissä määrin kilpailemaan samoista työpaikoista muutaman yritysjuridiikan kurssin suorittaneiden tradenomien tai esimerkiksi hallinto-oikeutta lukeneiden valtiotietelijöiden kanssa.
Toivottavasti työnantajat kuitenkin tajuavat, että mikäli he tarvitsevat palvelukseensa nimenomaan lakia tuntevan henkilön, on OTK ainoa vaihtoehto. Tiedekunnat kautta maan voisivat aktivoitua ja "markkinoida" OTK -tutkintoa ainoana oikeasti juridisena tutkintona jotta lain pykälien tuntemusta vaativia työpaikkoja ei täytettäisi kvasijuristeilla.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ei oikista tarvii markkinoida, eivätkä nämä oikeutta kenties jonkin verran tuntevat aiheuta mitään kilpailua kyseisellä alalla. Ellet sitten aikonut valtiolle johonkin turhaan paperin pyörittely-hommaan taikka kenties kanslian sihteeriksi tai ehkä jopa lakitoimiston sihteeriksi. OTK on sen verran kumminkin korkeammalla, että OTK paikkoja eivät voi muut viedä. Oikeustieteen opiskelijat tosin kilpailevat näiden "kvasijurstien" kanssa väliaikaisista työpaikoista.
..vaikka lakimiesliitto ja muut vastaavat tekevät parhaansa siinä että useisiin virkoihin pysyy edelleen muodollisena vaatimuksena juristin tutkinto, vaati sitten itse homma varsinaisesti minkälaista muuta osaamista tahansa. Toisin sanoen hyvin monet virat ovat tänäpäivänäkin käytännössä juristeille suunnattuja suojatyöpaikkoja, enkä puhu tässä mistään tuomarin tai muista oikeuslaitoksen viroista, vaan ihan normaaleista viroista, joissa tehtävien pääsisältö on suuntautunut ihan yleis- tai henkilöstöhallintoon.
Siis, jos juristin tutkinto on niin hyvä ja arvostettu, ettei muut tutkinnot ole mitenkään vertailukelpoisia, niin mikäs hätä teillä tulevilla juristeilla sitten on? Mihin näitä oikeuslaitoksen ulkopuolisia privilegiovirkoja tarvitaan, eikös niistä voisi luopua?
"..esimerkiksi hallinto-oikeutta lukeneiden valtiotietelijöiden kanssa."
Kritiikki olisi hieman uskottavampaa, jos oikkari olisi edes sen verran perehtynyt asiaansa, että tietäisi etteivät valtsikkalaiset edes juurikaan lue hallinto-oikeutta, vaan korkeintaan lähinnä kansainvälistä- ja valtiosääntöoikeutta. Me hallinto-oikeuden lukijat olemme hallintotieteilijöitä. Luemme tietenkin muitakin oikeudenaloja, kuten esim. ympäristö-, valtiosääntö-, finanssi- ja EU-oikeutta. Toki myös myös yleisiä oikeustieteitä ja vielä pitemmällekin kuin mitä keskiverto oikkari OTK-tutkinnossaan.
Mitä noihin kvasijuristeihin tulee, niin olemme tietenkin suppean oikeudenalan asiantuntijoita, mutta eiväthän juristitkaan varsinaisesti ole kuin lähinnä prosessioikeuden spesialisteja, muiden oikeudenalojen tuntemus perustuu keskimäärin muutamaan luentoon ja kirjaan jotka tentitään.
Jos provolinjalle lähdetään niin oikeastaan edes oikeustietelijöiden nimeä ei voi pitää oikeana, kun oikkarit tietenkin muutamia poikkeuksia lukuunottamatta, eivät edes tunne oikeustieteitä kovin syvällisesti, vaan pikemmin juristeille oikeampi titteli olisi vaikka tämä vanha lainopin kandidaatti tai maisteri.
Tietenkin juristit ovat hyviä omalla oikeudenalallaan, ja niinhän sen pitää ollakin, mutta miksi juristit pitävät itseään joka oikeudenalan asiantuntijoina, sillä esim. juristien julkisoikeuden tietotaso on käytännössä jotain ensimmäisen vuoden julkkari-opiskelijan luokkaa. Tai mitä tulee päättötöiden tasoon, niin periaatteessa edes hyvällä arvosanalla 8/10 hyväksytty juristin päättötyö ei välttämättä edes saisi alinta arvosanaa hallareiden julkkaripuolla.
"Toivottavasti työnantajat kuitenkin tajuavat, että mikäli he tarvitsevat palvelukseensa nimenomaan lakia tuntevan henkilön, on OTK ainoa vaihtoehto."
Luotan työnantajien omaan harkintaan ja aikaisempiin kokemuksiin tässä asiassa.
Kommenttisi oli aika hyökkäävä mutta muutamaan harhaluuloosi vaivaudun vastaamaan.
"mutta eiväthän juristitkaan varsinaisesti ole kuin lähinnä prosessioikeuden spesialisteja, muiden oikeudenalojen tuntemus perustuu keskimäärin muutamaan luentoon ja kirjaan jotka tentitään"
Paljastit tietämättömyyteni valtsikan eri opinto-ohjelmien sisällöstä mutta et sinäkään vaikuta tietävän OTK-tutkinnon sisällöstä mitään. Vastavalmistunut OTK on tuskin mikään prosessioikeuden spesialisti, itse asiassa väitteesi sai suupieleni (ja varmasti monen muunkin juristin) suupielet nousemaan.
OTK-tutkinnon tarkoitus on antaa laaja kokonaiskuva oikeusjärjestyksestämme ja kehittää oikeustieteellistä ajattelutapaa ja ongelmanratkaisukykyä. Tällainen laaja-alaisempi näkemys ja kyky hahmottaa sitä, miten eri oikeusalat vaikuttavat toisiinsa jää pakostakin uupumaan mikäli opiskelee itsensä vain jonkun suppean oikeudenalan spesialistiksi. On selvää, että virassa, jossa pätevyysvaatimuksena on juristin tutkinto, ei vaadita pelkästään sellaista nippelitietoutta jonka milloin tahansa voi katsoa kirjasta vaan nimenomaan oikeudellista ajattelutapaa ja ongelmanratkaisukykyä. Tätä hallintotieteilijä tms. ei välttämättä omaa.
"kun oikkarit tietenkin muutamia poikkeuksia lukuunottamatta, eivät edes tunne oikeustieteitä kovin syvällisesti"
Omasta mielestäni juuri tämä edellä mainittu laaja-alainen näkemys ja kokonaisuuden hahmottamiskyky on oikeustieteen syvällisempää tuntemusta. Nippelitiedot ovat toissijaisia.
"Tietenkin juristit ovat hyviä omalla oikeudenalallaan, ja niinhän sen pitää ollakin, mutta miksi juristit pitävät itseään joka oikeudenalan asiantuntijoina, sillä esim. juristien julkisoikeuden tietotaso on käytännössä jotain ensimmäisen vuoden julkkari-opiskelijan luokkaa."
Ensinnäkin, mikä ihme on tämä mystinen "juristien oma oikeudenala"? Toiseksi, eivät juristit todellakaan pidä itseään joka oikeudenalan asiantuntijana. Eräs tuntemani, arvostettu lakimies on sanonut että oikeustieteellisessä opitaan ennen kaikkea se, mistä sitä tietoa löytää. Julkkariopiskelija osaa ehkä hyvin oman suppean alansa mutta ei välttämätä pysty hahmottamaan todellisten tilanteiden luomia juridisia ongelmia samalla tavalla kuin OTK-tutkinnon suorittanut. Eihän todellisessa elämässä tilanteet ratkea pelkästään yhden suppean oikeudenalan sääntöjen mukaan vaan tunnusomaista on juuri se, että asiaan liittyy elementtejä monista oikeudenaloista. Mikään tutkinto ei anna samanlaisia valmiuksia tunnistamaan näitä elävän elämän tilanteiden sisältämiä juridisia ongelmia samalla tavalla kuin OTK.
"Tai mitä tulee päättötöiden tasoon, niin periaatteessa edes hyvällä arvosanalla 8/10 hyväksytty juristin päättötyö ei välttämättä edes saisi alinta arvosanaa hallareiden julkkaripuolla."
Mihin perustat naurettavan väitteesi? Itse asiassa lopputöitämme ei edes arvostella pistein vaan arvosanoilla Improbatur - Laudatur. Itse uskon, että todellisuus on täysin päinvastainen. Hyvän oikeustieteellisen tutkielman on kyettävä hahmottamaan kysymyksenasettelua myös muiden oikeudenalojen kannalta. En usko, että hallintotieteilijöiden taidot riittävät tähän.
Tai ainakin hallintotieteilijän tutkielmalla ei oikeustieteellisessä pitkälle pötkitä.
"Luotan työnantajien omaan harkintaan ja aikaisempiin kokemuksiin tässä asiassa."
Huoleni juontuu siitä, että työnantajat eivät välttämättä käsitä, että muut kuin OTK eivät tuo samanlaisia valmiuksia oikeudelliseen ongelmanratkaisuun. Juuri tätähän "suojatyöpaikoissa" vaaditaan jonkun tietyn oikeudenalan tuntemisen ohella ja juuri tähän perustetaan vaatimus juristin pätevyydestä tiettyihin virkoihin. Toivottavasti kehitys ei johda siihen, että työnantajat joutuvat tämän oppimaan kantapään kautta.
Hyvät viikonloput.
Hyökkäävä tyylini johtui pääasiassa siitä että ensimmäinen viestisi oli niin asenteellisen ylimielinen mitätöidessään muiden, muissa tutkinnoissa juridiikkaa lukeneiden kykyjä, vaikket edes itse tiennyt mitä missäkin tutkinnossa luetaan. Ja toiseksi se oli niin älyllisesti vilpillinen, eli vaikka puhuit kokoajan muiden kuin juristien rajoitetummasta kyvystä ymmärtää ja tuntea juridiikkaa, verrattuna oikkareihin, niin ilmeisesti tarkoituksesi oli kuitenkin vain kantaa huolta siitä ettei kaikille juristeille välttämättä riitä koulutustaan vastaavaa työtä. Joka taas johtuu osin siitä että juristeja koulutetaan liikaa, lisäksi vielä nykyään koulutetaan meitä muita juridiikkaa, tai ainakin joitain sen osa-alueita tuntevia, jotka kilpailevat samoista työpaikoista. Ja sitten vielä useat työtehtävät ovat muuttuneet entisistä hyvistä ajoista siinä, että pelkkä juridinen tietämys, vaikka se olisi laajaakin ei vielä riitä nykyaikana kovin pitkälle, vaan täytyy olla moniosaaja.
Mielestäni tuo ylimielinen suhtautuminen, jota esitit jaollasi "kvasijuristeihin", ei ole kovin rakentavaa, kun rinnastastit kaikki muut oikeutta lukeneet samaan ryhmään kvasijuristeiksi, olivat he sitten lukeneet juridiikkaa yliopistossa pääaineenaan tai vaikka vain muutaman tunnin jonkun liiton kursseilla.
Tietenkin muiden panettelu on tehokas, muttei kovin korrekti tapa korostaa omaa osaamistaan, ja saattaa jopa vääristää sitä sanomaa joka oli tarkoitus antaa.
Mitä tulee noihin puheisiini arvosanoista, niin ne eivät ole omaa keksintöäni, vaan eräiden oikkiksen omien julkisoikeuden professoreiden mielipiteitä. Eräs jopa oli sitä mieltä, että paras hallareiden julkisoikeuden gradujen vertailukohta oikkiksesta löytyy, jos tasoa ja laajuutta vertaillaan niin oikkiksen lisureista. En tiedä miten noihin mielipiteisiin tulee suhtautua, muttei proffilla kyllä ollut kovin korkeaa käsitystä omien oikkiksen julkisoikeuden alan lopputöistä.
Samaa oikeastaan voisin sanoa tuosta juristien erikoisalasta, eli asiasta on ollut jonkun verran keskustelua, esim Oikeus-lehdessä. Yleensä on käsityksenä ollut, että ainoa merkittävä ero oikkareiden ja muiden juridiikkaa lukeneiden välillä on nimenomaan tuo prosessioikeuden tuntemus, lisäksi vielä siviilioikeus, jota ei yleensä opeteta oikkisten ulkopuolella. Muuten erot ovat vähäisiä, eivätkä silloin välttämättä oikkareiden eduksi. Mutta jottei mene ihan mustamaalaukseksi, niin sanon suoraan että nimenomaan tuomareille ja asianajajille juristikoulutus on paras ja hyödyllisin tutkinto. Sen sijaan ei ehkä enää muille.
"Julkkariopiskelija osaa ehkä hyvin oman suppean alansa mutta ei välttämätä pysty hahmottamaan todellisten tilanteiden luomia juridisia ongelmia samalla tavalla kuin OTK-tutkinnon suorittanut."
Jos et edes tiedä mitä julkkarit opiskelevat, niin miten voit edes väittää tuollaista? Minusta sinä yrität mystifioida juridiikan osaamista tiettyyn tutkintoon liittyväksi, mutta eihän se niin ole, vaan se on taito jonka voi oppia myös muuallakin.
Nojoo eiköhän tuossa tullutkin jo riittävästi.
Aurinkoista viikonloppua sinnekin B)
Toisena OTK-tutkinnon (ja alan ulkomaisen jatkotutkinnonkin päälle) tehneen mielipiteenä tuen jo kerrottua siitä, että oikeustieteellinen tutkinto antaa nimenomaan juuri ne valmiudet tiedon löytämiseen ja soveltamiseen "poikkioikeudenaloittain". Opinnot keskittyvät hyvin pitkälle kehittämään opiskelijan oikeudellista ajattelutapaa vuosien varrella. Toisin kuin edellinen kirjoittaja on väittänyt, prosessioikeus ei muodosta kokonaisuudesta sen suurempaa osaa kuin muutkaan oikeudenalat, ellei siihen sitten erikseen valinnaisten ja syventävien opintojen myötä halua keskittyä. Oikeustieteellinen tutkinto on laaja yleistutkinto, joka antaa työkalut ja valmiudet toimia jokaisella oikeudenalalla - tämä eri oikeudenalojen vuorovaikutuksen tuntemus ja oikeudellisen ajattelutavan laaja-alaisuus on lienee se, mitä aikaisempi kirjoittajakin näki erona kutsumaansa "kvasioikeudelliseen" tutkintoon. OTK:t siis tuntevat muiden muassa niin lukemasi hallinto-oikeuden kuin mainitsemasi prosessi- ja siviilioikeudenkin. Syvemmän tiedon ja taidonhan jokainen meistä oppii vasta valitsemansa uran aikana.
Vastaväitteisiin sanon vain, että tämä on ainoastaan minun, lähes 7 vuotta oikeustiedettä lukeneen, nyt jo työelämässä olevan lakimiehen näkemys ja kokemus asioista.
Seison edelleen väitteideni takana, lukuunottamatta tuota väärinymmärrettyä prosessioikeuden osaa, jota ehkä pitää täsmentää.
"Toisin kuin edellinen kirjoittaja on väittänyt, prosessioikeus ei muodosta kokonaisuudesta sen suurempaa osaa kuin muutkaan oikeudenalat, ellei siihen sitten erikseen valinnaisten ja syventävien opintojen myötä halua keskittyä."
Siis, kun sanoin että juristit ovat lähinnä prosessioikeuden spesialisteja, niin en varsinaisesti tarkoittanut sillä pelkkää kapeaa oikeudenalaa, vaan sitä, että myös muita oikeudenaloja opiskellaan oikiksessa siten, että prosessioikeus, tai prosessioikeudellinen ajattelu on niissä olennaisesti korostunut, muun varsinaisesti opiskeltavan oikeudenalan kustannuksella.
"Oikeustieteellinen tutkinto on laaja yleistutkinto, joka antaa työkalut ja valmiudet toimia jokaisella oikeudenalalla"
En ole kiistänytkään OTK-tutkinnon näiden "jokaiselle oikeudenalalle" antamia valmiuksia, vaan ainoastaan näiden valmiuksien tasoa. Joka korostuu etenkin silloin kun OTK-tutkinnon suorittaneiden tietämystä verrataan suppealla oikeudenalalla, toiseen samaan oikeudenalaan erikoistuneen tietämykseen.
"Syvemmän tiedon ja taidonhan jokainen meistä oppii vasta valitsemansa uran aikana."
Tietenkin, mutta oppiminen on parempaa, jos jo opinnoissa on perehtynyt omaan oikeudenalaansa syvemmin, ja on jo oppinut oman alansa teoreettiset ja käytännön taustat sekä käsitteet.
"Vastaväitteisiin sanon vain, että tämä on ainoastaan minun, lähes 7 vuotta oikeustiedettä lukeneen, nyt jo työelämässä olevan lakimiehen näkemys ja kokemus asioista."
Voisin sanoa lähes samoin, eli nuo vastaukseni ovat tietenkin omia, yli 6 vuotta julkisoikeutta lukeneen nyt jo työelämässä toimivan byrokraatin näkemys ja kokemus asioista. Tosin jatkotutkinnon suhteen olen vielä suunnitelma-asteella ja aion suorittaa sen Suomessa.
Tarkoitukseni ei ollut varsinaisesti lähteä mollaamaan juristeja, sillä pidän OTK-tutkintoa sinänsä hyvänä omine vahvuuksineen ja heikkouksineen. Sen sijaan minulle on aina ollut arvoitus tuo joidenkin juristien muihin juridiikkaa opiskelleihin suuntaunut ylimielisyys, josta esim. ketjun aloittanut nim. oikyo voidaan ottaa kouluesimerkiksi, tosin hän taitaa olla vielä opiskelija. (Tästä seuraa tietenkin se kysymys, että miten ja missä jo opiskelijatkin omaksuvat tuon asenteen, onko sille olemassa oikein oma kurssi oikiksessa?)
Joka tapauksessa halusinkin lähinnä ottaa kissan pöydällä, ja katsoa löytyykö niitä perusteita semmoiselle OTK-tutkinnon ylioimaisuudelle, että väitteille: "että mikäli he tarvitsevat palvelukseensa nimenomaan lakia tuntevan henkilön, on OTK ainoa vaihtoehto" tai " jotta lain pykälien tuntemusta vaativia työpaikkoja ei täytettäisi kvasijuristeilla." löytyisi perusteita. Sanottakoon ettei näitä perusteita ole oikein annetuista vastauksista löytynyt.
Kiitokset. Sain kyllä tästä viestistä päivän.. ei.. viikon(!) parhaat naurut.
Mutta eihän se todellisuus välttämättä kaikille hahmotu - toivotan onnea.