Väittelyä pyörätien yksi- tai kaksisuuntaisuudesta - Näin poliisi vastaa

Olen kuullut huhuja että 1.1.2040 laki tieliikenteestä muuttuu siltäosin että enää ei ole H- merkkejä lainkaan. Samoin B- liitteet ja D- säädetyt muuttuvat jolloin H23.2 onkin silloin Ö8.9 sekä liite 3.2 kohta B5 onkin tuolloin luku 6.5 ja alkuperäinenkin liite muuttuu muotoon 8.2. Myös D5 väistyy ja tilalle olisi tulossa uusi lisäkilpien lisäkilpi joka korvaa siltä osin kaikki edelliset lisäkilvet. Emme, asijoitten näit ollen, voi olla lainkaan varmoja edes siitä mistä tulisi olla varmana varmoja.

Anonyymi kirjoitti:

Olen kuullut huhuja että 1.1.2040 laki tieliikenteestä muuttuu siltäosin että enää ei ole H- merkkejä lainkaan. Samoin B- liitteet ja D- säädetyt muuttuvat jolloin H23.2 onkin silloin Ö8.9 sekä liite 3.2 kohta B5 onkin tuolloin luku 6.5 ja alkuperäinenkin liite muuttuu muotoon 8.2. Myös D5 väistyy ja tilalle olisi tulossa uusi lisäkilpien lisäkilpi joka korvaa siltä osin kaikki edelliset lisäkilvet. Emme, asijoitten näit ollen, voi olla lainkaan varmoja edes siitä mistä tulisi olla varmana varmoja.

Lue lisää

Hörähtäneet kuulevat varmaan kaikenlaisia huhuja. Puhetta kuuluu kenties, vaikka kukaan ei ole lähettyvilläkään.

>> "Yksisuuntaisen pyörätien edellytys ei ole päinvastaiseen suuntaan kulkeville näytettävän kaksisuuntaisen pyörätien merkin puuttuminen."

Ei ole ei, mutta mistä tiedetään, puuttuuko mahdollinen lisäkilpi kenties tarkoituksella, vai asennetaanko se kenties myöhemmin. Jos on pyörätien/yhdistetyn väylän liikennemerkki, mutta kaksisuuntaisuudesta ilmoittava lisäkilpi puuttuu sen alta, niin siihen suuntaan ei saisi pyöräillä.

Kaksisuuntaisen pyörätien edellytys se lisäkilpi kuitenkin on. Kaksisuuntainen pyörätie osoitetaan lisäkilvellä H23.2 tai H9.1. Käänteisesti, niin lisäkilven puuttuminen tekee väylästä yksisuuntaisen.

Anonyymi kirjoitti:

Kaksisuuntaisen pyörätien edellytys se lisäkilpi kuitenkin on. Kaksisuuntainen pyörätie osoitetaan lisäkilvellä H23.2 tai H9.1. Käänteisesti, niin lisäkilven puuttuminen tekee väylästä yksisuuntaisen.

Lue lisää

Molempiin suuuntiin yksisuuntaisen.

Anonyymi kirjoitti:

Molempiin suuuntiin yksisuuntaisen.

Jos omaan kulkusuuntaansa on osoitettu pyöräilyn salliva liikennemerkki, niin ei tarvitse muuta tietää. Siihen suuntaan saa silloin pyöräillä. Se on sitten paluumatkalla katsottava, että onko myös toiseen suuntaan liikennemerkki.

Siinäpä fillariapinoille pohtimista. Jos osaavat...

Anonyymi kirjoitti:

Siinäpä fillariapinoille pohtimista. Jos osaavat...

Kuin kyky ja osaaminen järkevään argumentointiin loppuu, niin alkaa haukkuminen ja nimittely.

Jos lisäkilpi puuttuu, se luultavasti on vieläkin yksisuuntainen molempiin suuntiin.

Se ei koske jalankulkijoita, se lisäkilpi, muulta osin kuin, että pyöräilijät eivät sitä tajua, joka on hyvä pitää mielessä. Tulkitsevat sen puoleksi jota kaikkien on kuljettava, kaksisuuntaisuuden sijaan.

Kyseessä on ensisijassa jalankulkijoiden kulkureitti, ja he saavat valita reunansa, joista vasen on se turvallisin, kuten ajoradalla.

Anonyymi kirjoitti:

Jos lisäkilpi puuttuu, se luultavasti on vieläkin yksisuuntainen molempiin suuntiin.

Se ei koske jalankulkijoita, se lisäkilpi, muulta osin kuin, että pyöräilijät eivät sitä tajua, joka on hyvä pitää mielessä. Tulkitsevat sen puoleksi jota kaikkien on kuljettava, kaksisuuntaisuuden sijaan.

Kyseessä on ensisijassa jalankulkijoiden kulkureitti, ja he saavat valita reunansa, joista vasen on se turvallisin, kuten ajoradalla.

Lue lisää

Mitään ensisijaisuutta ei ole laissa määritelty.

- Jalkakäytävä (D4)
- Pyörätie (D5)
- Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä (D6)
- Pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain (D7)

Pyörätiellä jalankulkija tulee lain määrityksen mukaan kävellä reunassa. Tuossa jää kolme muuta väylätyyppiä, joiden osalta kyseistä velvoitetta ei ole laissa lueteltu, eikä määritelty.

Lisäkilpi tai sen puuttuminen ei vaikuta mitenkään. Lisäkilpi informoi siitä, että väylällä on pyöräily sallittu molempiin suuntiin. Pyöräilyn salliva asia on se päämerkki, eli pyöräilyn salliva liikennemerkki. Jos sellainen on kulkusuuntaan, niin siihen suuntaan saa pyöräillä.

Sama koskee Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä (D6) väylää.

"Merkillä osoitetaan yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, jota polkupyöräilijän ja jalankulkijan on käytettävä kulkiessaan asianomaiseen suuntaan. Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään."

Yksisuuntaista ajorataa ei 19 § mainita. Kyllä ajoneuvolla kuuluu ajaa ajoradan oikeassa reunassa. Yksisuuntaisella käännyttäessä ryhmittäydytään sitten vasempaan reunaan käännöstä varten.

21 §
Ryhmittyminen
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729#L3P21

Jatkuvasti vasenta reunaa pyöräilyä ei yksiselitteisesti kielletä yksisuuntaisen väylän osalta. Onko sellainen toiminta järkevää, niin on eri seikka. Ei siis voi legitiimisti ohitusta tehdä. Järkevämpää on käyttää oikeaa reunaa ja vasta käännöksien yhteydessä ryhmittyä vasempaan reunaan.

Anonyymi kirjoitti:

Jatkuvasti vasenta reunaa pyöräilyä ei yksiselitteisesti kielletä yksisuuntaisen väylän osalta. Onko sellainen toiminta järkevää, niin on eri seikka. Ei siis voi legitiimisti ohitusta tehdä. Järkevämpää on käyttää oikeaa reunaa ja vasta käännöksien yhteydessä ryhmittyä vasempaan reunaan.

Lue lisää

Yksisuuntaisella luultavasti keskellä, koska reinat tulkitaan jalkakäytäviksi. Ohittajalla tosin ongelmia siinä mallissa.

Anonyymi kirjoitti:

Yksisuuntaisella luultavasti keskellä, koska reinat tulkitaan jalkakäytäviksi. Ohittajalla tosin ongelmia siinä mallissa.

Yksisuuntaisella kadulla on ryhmittäydyttävä sääntöjen velvoittavalla tavalla. Yksisuuntaisen kadun reunat ei takuulla tulkita miksikään jalkakäytäviksi.

Anonyymi kirjoitti:

Yksisuuntaisella kadulla on ryhmittäydyttävä sääntöjen velvoittavalla tavalla. Yksisuuntaisen kadun reunat ei takuulla tulkita miksikään jalkakäytäviksi.

Kyse taitaa tuossa kuitenkin olla kyse pyörätiestä, ei kadusta.

Tieliikennelain mukaan jalankulkijan paikka on pyörätiellä tai ajoradalla, sen reunassa, jos piennarta tai jalkakäytävää ei ole. Mitään muuta laki ei määrää.

Ote laista: "Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa."

Laki määrittää myös yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä (D6) väylän osalta, että: "Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään." D4 on jalkakäytävä. Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä (D6) väylän osalta on siis voimassa myös se, mitä jalkakäytävän osalta säädetään.

Riippuu edelleenkin väylästä.

- Jalkakäytävä (D4) -- Mitään reunassa kävelemisen velvoitetta ei ole laissa määrätty.

- Pyörätie (D5) -- On käveltävä reunassa (jalankulkija on pyörätiellä "vieraileva" tähti).

- Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä (D6) -- Mitään reunassa kävelemisen velvoitetta ei ole laissa määrätty.

- Pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain (D7) -- Kulkijat on eroteltu toisistaan, eikä mitään reunassa kävelemisen velvoitetta ei ole laissa määrätty.

Kyllä, oikea paikka on reunassa.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä, oikea paikka on reunassa.

Puhuttiin tieliikennelaista, eikä laki sellaista vaadi kaikkien väylien osalta.

Anonyymi kirjoitti:

Puhuttiin tieliikennelaista, eikä laki sellaista vaadi kaikkien väylien osalta.

Jalkakäytävällä saa valita paikkansa vapaasti, se on jalankulkijan valtakuntaa, eikä siellä ajoneuvot pörräile.

Anonyymi kirjoitti:

Jalkakäytävällä saa valita paikkansa vapaasti, se on jalankulkijan valtakuntaa, eikä siellä ajoneuvot pörräile.

Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä liikennemerkki (D6):

Merkillä osoitetaan yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, jota polkupyöräilijän ja jalankulkijan on käytettävä kulkiessaan asianomaiseen suuntaan. Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään.

D4 liikennemerkki on Jalkakäytävän liikennemerkki.

Anonyymi kirjoitti:

Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä liikennemerkki (D6):

Merkillä osoitetaan yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, jota polkupyöräilijän ja jalankulkijan on käytettävä kulkiessaan asianomaiseen suuntaan. Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään.

D4 liikennemerkki on Jalkakäytävän liikennemerkki.

Lue lisää

Jalkakäytävällä saa valita paikkansa vapaasti, se on jalankulkijan valtakuntaa, eikä siellä ajoneuvot pörräile.

Yhdistetyllä väylällä kävellään reunassa.

Anonyymi kirjoitti:

Jalkakäytävällä saa valita paikkansa vapaasti, se on jalankulkijan valtakuntaa, eikä siellä ajoneuvot pörräile.

Yhdistetyllä väylällä kävellään reunassa.

Yhdistetyllä väylällä on myös voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään. D4 liikennemerkillä osoitetaan jalkakäytävä, jota jalankulkijan on käytettävä kulkiessaan asianomaiseen suuntaan.

Anonyymi kirjoitti:

Yhdistetyllä väylällä on myös voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään. D4 liikennemerkillä osoitetaan jalkakäytävä, jota jalankulkijan on käytettävä kulkiessaan asianomaiseen suuntaan.

Lue lisää

Ei reunassa kävellään.

Anonyymi kirjoitti:

Ei reunassa kävellään.

Eikä siis keskellä.

Anonyymi kirjoitti:

Yhdistetyllä väylällä on myös voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään. D4 liikennemerkillä osoitetaan jalkakäytävä, jota jalankulkijan on käytettävä kulkiessaan asianomaiseen suuntaan.

Lue lisää

Pitää paikkansa.

Anonyymi kirjoitti:

Pitää paikkansa.

Eli reunassa kävellään.

Anonyymi kirjoitti:

Eli reunassa kävellään.

Joo, reunassa kävellään, jos jalkakäytävää ei ole.

Anonyymi kirjoitti:

Joo, reunassa kävellään, jos jalkakäytävää ei ole.

Ja jalkakäytävällä saa pomppoilla kuten haluaa. Se on jalankulkijoiden valtakunta.

Jos siihen suuntaan, johon pyöräilee, on pyöräilyn salliva liikennemerkki, niin siihen suuntaan saa pyöräillä. Se mitä toisessa päässä on tai ei ole, ei tarvitse välittää. Siitä tarvitsee välittää sitten vasta paluumatkalla.

Anonyymi kirjoitti:

Jos siihen suuntaan, johon pyöräilee, on pyöräilyn salliva liikennemerkki, niin siihen suuntaan saa pyöräillä. Se mitä toisessa päässä on tai ei ole, ei tarvitse välittää. Siitä tarvitsee välittää sitten vasta paluumatkalla.

Lue lisää

Jos tiedän entuudestaan, että pyöräly vastakkaiseen suuntaan ei ole sallittua, voin käyttää tätä tietoa hyväkseni ajaessani oikeaan suuntaan esim. ajamalla pyörätien vasemmassa reunassa.

Anonyymi kirjoitti:

Jos tiedän entuudestaan, että pyöräly vastakkaiseen suuntaan ei ole sallittua, voin käyttää tätä tietoa hyväkseni ajaessani oikeaan suuntaan esim. ajamalla pyörätien vasemmassa reunassa.

Lue lisää

Ei saa ajaa vasenta reunaa jatkuvasti, sillä pyörätiellä ajettaessa on noudatettava, mitä laissa säädetään ajoradalla ajamisesta.

Anonyymi kirjoitti:

Ei saa ajaa vasenta reunaa jatkuvasti, sillä pyörätiellä ajettaessa on noudatettava, mitä laissa säädetään ajoradalla ajamisesta.

Eli jos ei ole nuolta, saa ajaa molempiin suuntiin.

Anonyymi kirjoitti:

Eli jos ei ole nuolta, saa ajaa molempiin suuntiin.

Nuolen puuttuminen ei tarkoita yhtään mitään. Pyöräilyn salliva liikennemerkki on se, joka sallii pyöräilyn siihen suuntaan.

Anonyymi kirjoitti:

Nuolen puuttuminen ei tarkoita yhtään mitään. Pyöräilyn salliva liikennemerkki on se, joka sallii pyöräilyn siihen suuntaan.

Aivan, eli ellei ole nuolia, saa mennä vapaasti.

Anonyymi kirjoitti:

Aivan, eli ellei ole nuolia, saa mennä vapaasti.

Nuoli on tiemerkintänä. Kaksisuuntaisuudesta kertovaa lisäkilpeä ei ole ja väylä on yksisuuntainen. Väylän toisessa päässä ei ole pyöräilyä sallivaa liikennemerkkiä toiseen suuntaan. Saa pyöräillä vain tiemerkintänä olevan nuolen osoittamaan suuntaan.

https://i.postimg.cc/DwzXJgrp/Nuoli-tiemerkintana.jpg

Varareitti samaan kuvaan.

https://i.ibb.co/hFdQ4p8r/Nuoli-tiemerkintana.jpg

Vai että on liikenneohjeistus on tehty sakotusmielessä. Heheheee.... kero lisää vitsejä.

Eli niillä väylillä, joilla on voimassa myös jalkakäytävästä säädetty, niin jalankulkijan ei tarvitse kulkea reunassa.

Anonyymi kirjoitti:

Eli niillä väylillä, joilla on voimassa myös jalkakäytävästä säädetty, niin jalankulkijan ei tarvitse kulkea reunassa.

Eli siis reunassa kävellään.

Anonyymi kirjoitti:

Eli niillä väylillä, joilla on voimassa myös jalkakäytävästä säädetty, niin jalankulkijan ei tarvitse kulkea reunassa.

Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä (D6 ) liikennemerkin osalta on voimassa myös se, mitä Jalkakäytävä (D4) sekä Pyörätie (D5) liikennemerkeistä säädetään.

Anonyymi kirjoitti:

Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä (D6 ) liikennemerkin osalta on voimassa myös se, mitä Jalkakäytävä (D4) sekä Pyörätie (D5) liikennemerkeistä säädetään.

Eli kävellään reunassa, koska se ei ole mikään jalkakäytävä. Se on yhdistetty.

Anonyymi kirjoitti:

Eli kävellään reunassa, koska se ei ole mikään jalkakäytävä. Se on yhdistetty.

Se on yhdistetty väylä, jolla on voimassa myös se, mitä jalkakäytävä liikennemerkillä säädetään. Jos on voimassa se, mitä jalkakäytävä liikennemerkillä on säädetty, niin melko kummallista olisi, että ei ole jalkakäytävä. Ei jalkakäytävä liikennemerkillä säädetä esim. moottorikelkkailureittiin liittyviä asioita, vaan jalkakäytävään liittyviä asioita.

D4 Jalkakäytävä liikennemerkki: "Merkillä osoitetaan jalkakäytävä, jota jalankulkijan on käytettävä kulkiessaan asianomaiseen suuntaan."

Anonyymi kirjoitti:

Se on yhdistetty väylä, jolla on voimassa myös se, mitä jalkakäytävä liikennemerkillä säädetään. Jos on voimassa se, mitä jalkakäytävä liikennemerkillä on säädetty, niin melko kummallista olisi, että ei ole jalkakäytävä. Ei jalkakäytävä liikennemerkillä säädetä esim. moottorikelkkailureittiin liittyviä asioita, vaan jalkakäytävään liittyviä asioita.

D4 Jalkakäytävä liikennemerkki: "Merkillä osoitetaan jalkakäytävä, jota jalankulkijan on käytettävä kulkiessaan asianomaiseen suuntaan."

Lue lisää

Eli siis mennään reunassa.

Anonyymi kirjoitti:

Eli siis mennään reunassa.

Luetun ymmärtäminen ei aina ole niin helppoa. Asia ei muuksi muutu, vaikka toistaisit tuota maailman loppuun sakka.

Anonyymi kirjoitti:

Luetun ymmärtäminen ei aina ole niin helppoa. Asia ei muuksi muutu, vaikka toistaisit tuota maailman loppuun sakka.

Sinut on jo tunnistettu, tekopykäläpoika! Reunassa kävellään. vaikka muuta väität.

Anonyymi kirjoitti:

Sinut on jo tunnistettu, tekopykäläpoika! Reunassa kävellään. vaikka muuta väität.

Tekoälyllä on sentään jonkinlaista älyä.

Anonyymi kirjoitti:

Tekoälyllä on sentään jonkinlaista älyä.

Mutta tekopykäläpojalla ei. Reunassa kävellään.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta tekopykäläpojalla ei. Reunassa kävellään.

Laki ei siihen velvoita ja laista oli kyse. Hyvä on toki niin toimia, mutta sakkoja ei voi saada, koska laki ei vaadi.

Anonyymi kirjoitti:

Laki ei siihen velvoita ja laista oli kyse. Hyvä on toki niin toimia, mutta sakkoja ei voi saada, koska laki ei vaadi.

Ei vaan laki velvoittaa kävelemään reunassa, vaikka Tekopykäläpoika muuta väittäisi.

Jalankulkija ei saa estää ja haitata muuta liikennettä, Yhdistetyllä väylällä on oma liikennemerkkinsä, eikä se ole jalkakäytävän merkki.

Anonyymi kirjoitti:

Ei vaan laki velvoittaa kävelemään reunassa, vaikka Tekopykäläpoika muuta väittäisi.

Jalankulkija ei saa estää ja haitata muuta liikennettä, Yhdistetyllä väylällä on oma liikennemerkkinsä, eikä se ole jalkakäytävän merkki.

Lue lisää

Mutta yhdistetyllä väylällä on voimassa myös se, mitä jalkakäytävästä säädetään. Onko jalkakäytävä vai ei, kun on voimassa myös se, mitä jalkakäytävästä säädetään, niin sitä kannattaakin hetki miettiä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei vaan laki velvoittaa kävelemään reunassa, vaikka Tekopykäläpoika muuta väittäisi.

Jalankulkija ei saa estää ja haitata muuta liikennettä, Yhdistetyllä väylällä on oma liikennemerkkinsä, eikä se ole jalkakäytävän merkki.

Lue lisää

Kyllä muuta liikennettä saa estää ja häiritä muttei tarpeettomasti.

Mitä jos nuolta polkupyöräilijän suunnalle ei ole liikennemerkkinä, vaan baanassa on kulunut tai muutoin huonosti näkyvä pyörän kuva ja nuoli?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä jos nuolta polkupyöräilijän suunnalle ei ole liikennemerkkinä, vaan baanassa on kulunut tai muutoin huonosti näkyvä pyörän kuva ja nuoli?

Se liikennemerkki on se virallinen määrittäjä

Anonyymi kirjoitti:

Se liikennemerkki on se virallinen määrittäjä

Eli ellei nuolimerkkiä ole vaan maalia asfaltissa ja jälki, saa mennä pyörällä vapaasti. Toki oikeanpuoleinen liikenne huomioiden.

Anonyymi kirjoitti:

Se liikennemerkki on se virallinen määrittäjä

Se on juuri noin. Liikennemerkki määrää. Jos liikennemerkki ei erota jalankulkijoita ja pyöräilijöitä toisistaan (pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain), niin sitten sellaista kulkuvelvoitetta ei ole.

Myös tietenkin se, että jos siihen ajonsuuntaan on jokin pyöräilyn salliva liikennemerkki, niin siihen suuntaan saa pyöräillä.

Anonyymi kirjoitti:

Se on juuri noin. Liikennemerkki määrää. Jos liikennemerkki ei erota jalankulkijoita ja pyöräilijöitä toisistaan (pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain), niin sitten sellaista kulkuvelvoitetta ei ole.

Myös tietenkin se, että jos siihen ajonsuuntaan on jokin pyöräilyn salliva liikennemerkki, niin siihen suuntaan saa pyöräillä.

Lue lisää

Nykyään on tietyissä tilanteissa korostettu kulkusuunnat tiemerkinnöillä/tiemaalauksella. Tässä on yksi esimerkkikuva pyörätiestä (pelkkä pyörätie, joka on kaksisuuntainen), jolle on merkitty kaistat ja kulkusuunnat.

https://i.postimg.cc/BZ28JMPf/Kaistamerkinta-pyoratiella.jpg

Anonyymi kirjoitti:

Nykyään on tietyissä tilanteissa korostettu kulkusuunnat tiemerkinnöillä/tiemaalauksella. Tässä on yksi esimerkkikuva pyörätiestä (pelkkä pyörätie, joka on kaksisuuntainen), jolle on merkitty kaistat ja kulkusuunnat.

https://i.postimg.cc/BZ28JMPf/Kaistamerkinta-pyoratiella.jpg

Lue lisää

Jos on pelkkä maalaus, sitä ei tarvitse noudattaa.

Anonyymi kirjoitti:

Jos on pelkkä maalaus, sitä ei tarvitse noudattaa.

En usko, että missään olisi pelkkä tiemaalaus. Pyöräilyn salliva liikennemerkki pitää olla, että sillä väylällä saa siihen suuntaan pyöräillä.

Anonyymi kirjoitti:

En usko, että missään olisi pelkkä tiemaalaus. Pyöräilyn salliva liikennemerkki pitää olla, että sillä väylällä saa siihen suuntaan pyöräillä.

Koska nuolta ei ole, maalauksella ei ole mitään väliä.

Anonyymi kirjoitti:

Koska nuolta ei ole, maalauksella ei ole mitään väliä.

Nuoli on se maalaus. Alla olevassa kuvassa on nuoli maalattuna ja siihen suuntaan pitää pyöräillä.

https://i.postimg.cc/DwzXJgrp/Nuoli-tiemerkintana.jpg

Lisäkilpi on sitten eri asia. Sellaista ei tolpassa ole, koska väylä ei ole kaksisuuntainen, vaan yksisuuntainen tiemerkintänä olevan nuolen osoittamaan suuntaan.

Sama kuva eri palvelussa.

https://i.ibb.co/hFdQ4p8r/Nuoli-tiemerkintana.jpg

Anonyymi kirjoitti:

Nuoli on se maalaus. Alla olevassa kuvassa on nuoli maalattuna ja siihen suuntaan pitää pyöräillä.

https://i.postimg.cc/DwzXJgrp/Nuoli-tiemerkintana.jpg

Lisäkilpi on sitten eri asia. Sellaista ei tolpassa ole, koska väylä ei ole kaksisuuntainen, vaan yksisuuntainen tiemerkintänä olevan nuolen osoittamaan suuntaan.

Lue lisää

Väylä olisi yhtä paljon yksisuuntainen, vaikka tuota tiemaalauksena olevaa nuolta ei olisi, koska pyöräilyn salliva liikennemerkki puuttuu väylän toisesta päästä, eli toiseen suuntaan ei saa pyöräillä.

Pyörätiellä ajettaessa on noudatettava, mitä laissa säädetään ajoradalla ajamisesta.

Anonyymi kirjoitti:

Pyörätiellä ajettaessa on noudatettava, mitä laissa säädetään ajoradalla ajamisesta.

Siis jos asfaltissa on pyöräilijän ajosuunnalle nuoli, mutta liikennemerkillä sitä ei ole osoitettu, mennään kuten ajoradalla. Miten silloin mennään?

Anonyymi kirjoitti:

Siis jos asfaltissa on pyöräilijän ajosuunnalle nuoli, mutta liikennemerkillä sitä ei ole osoitettu, mennään kuten ajoradalla. Miten silloin mennään?

Silloin liikutaan siten, miten laissa säädetään ajoradalla ajamisesta.

Anonyymi kirjoitti:

Siis jos asfaltissa on pyöräilijän ajosuunnalle nuoli, mutta liikennemerkillä sitä ei ole osoitettu, mennään kuten ajoradalla. Miten silloin mennään?

Liikennemerkeillä ei nuolia osoiteta, vaan pyöräilyn salliva liikennemerkki osoittaa, että siihen suuntaan saa pyöräillä. Mikäli pyöräilyn salliva liikennemerkki puuttuu sitten siihen toiseen suuntaan kuljettaessa, niin sitten siihen toiseen suuntaan ei saa sillä väylällä pyöräillä.

Tuon takia ei tarvita nuolia asfalttiin maalata, mutta niitä tyhmempiä varten ilmeisesti joillakin paikkakunnilla nuolia maalataan asfalttiin korostamaan asiaa. Liikennemerkki on kuitenkin se, joka sallii pyöräilyn ja jos liikennemerkkiä ei ole, kieltää pyöräilyn.

Anonyymi kirjoitti:

Liikennemerkeillä ei nuolia osoiteta, vaan pyöräilyn salliva liikennemerkki osoittaa, että siihen suuntaan saa pyöräillä. Mikäli pyöräilyn salliva liikennemerkki puuttuu sitten siihen toiseen suuntaan kuljettaessa, niin sitten siihen toiseen suuntaan ei saa sillä väylällä pyöräillä.

Tuon takia ei tarvita nuolia asfalttiin maalata, mutta niitä tyhmempiä varten ilmeisesti joillakin paikkakunnilla nuolia maalataan asfalttiin korostamaan asiaa. Liikennemerkki on kuitenkin se, joka sallii pyöräilyn ja jos liikennemerkkiä ei ole, kieltää pyöräilyn.

Lue lisää

Eli jos ei ole nuolta merkissä, saa pyöräillä molempiin suuntiin.

Anonyymi kirjoitti:

Silloin liikutaan siten, miten laissa säädetään ajoradalla ajamisesta.

Eli mennään kuten nuolta ei olisikaan.

Anonyymi kirjoitti:

Eli mennään kuten nuolta ei olisikaan.

Joskus pyörätien liikennemerkki on kadonnut tai unohtunut laittaa.

Anonyymi kirjoitti:

Joskus pyörätien liikennemerkki on kadonnut tai unohtunut laittaa.

Se on sama kuin liikennemerkkiä ei olisi koskaan ollutkaan. Ei liikenteeseen osallistujat voi olla mitään ennustajia.

Anonyymi kirjoitti:

Eli mennään kuten nuolta ei olisikaan.

... ja katsotaan siitä pyöräilyn sallivasta liikennemerkistä, että siihen suuntaan saa pyöräillä.

Anonyymi kirjoitti:

... ja katsotaan siitä pyöräilyn sallivasta liikennemerkistä, että siihen suuntaan saa pyöräillä.

Koska mitään nuolia ei ole, sehän juuri sanottiin, niin miksi katsotaan? Ei ole nuolia, ei ne katsomalla siihen tolppaan tule.

Anonyymi kirjoitti:

Koska mitään nuolia ei ole, sehän juuri sanottiin, niin miksi katsotaan? Ei ole nuolia, ei ne katsomalla siihen tolppaan tule.

Nuolesta on puhuttu tiemerkinnän osalta. Lisäkilpi on sitten eri asia ja lisäkilvissä on nuolet kahteen eri suuntaan, eli nuolet monikossa. Lisäkilpi on informoiva merkki, joka ei vaikuta mitenkään siihen, saako vaiko eikö.

D5 Pyörätie, D6 Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä ja D7 Pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain ovat ne liikennemerkit, jotka vaikuttavat. Jos on jokin noista liikennemerkeistä väylällä, niin siihen suuntaan saa pyöräillä.

Anonyymi kirjoitti:

Nuolesta on puhuttu tiemerkinnän osalta. Lisäkilpi on sitten eri asia ja lisäkilvissä on nuolet kahteen eri suuntaan, eli nuolet monikossa. Lisäkilpi on informoiva merkki, joka ei vaikuta mitenkään siihen, saako vaiko eikö.

D5 Pyörätie, D6 Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä ja D7 Pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain ovat ne liikennemerkit, jotka vaikuttavat. Jos on jokin noista liikennemerkeistä väylällä, niin siihen suuntaan saa pyöräillä.

Lue lisää

Kuten tässä tapauksessa.

https://i.postimg.cc/DwzXJgrp/Nuoli-tiemerkintana.jpg

Tässä maps kuvassa on pyöräilyn salliva liikennemerkki ja sen alla lisäkilpi, joka kertoo väylän kaksisuuntaisuudesta.

https://maps.app.goo.gl/Scts84nuKDZuYHcx8

Jos tuo päämerkin alla oleva lisäkilpi puuttuisi, niin pyöräilyn salliva liikennemerkin suuntaan saa silti pyöräillä. Paluureitti kulkisi sitten toista kautta, kuten vaikkapa ajoradan toisella puolella. Toki jos pyöräilyn salliva liikennemerkki olisikin myös toiseen suuntaan (paluusuuntaan), niin silloin saisi pyöräillä myös takaisinpäin väylällä, vaikka lisäkilpi puuttuukin.

Täällä palstalla (tai liikennepalstalla) on joskus aiemmin esitetty, että kaksisuuntaisen pyörätien lisämerkin laittovelvollisuuden siirtymäaikana kaikki pyörätiet olisivat kaksisuuntaisia. Täysin väärin! (Siirtymäaika päättyy muuten 1. kesäkuuta 2027.)

Anonyymi kirjoitti:

Täällä palstalla (tai liikennepalstalla) on joskus aiemmin esitetty, että kaksisuuntaisen pyörätien lisämerkin laittovelvollisuuden siirtymäaikana kaikki pyörätiet olisivat kaksisuuntaisia. Täysin väärin! (Siirtymäaika päättyy muuten 1. kesäkuuta 2027.)

Lue lisää

Mutta väylät ovat periaatteessa lisäkilven puuttumisesta huolimatta kaksisuuntaisia, jos pyöräily on sillä päämerkillä sallittu molempiin suuntiin. Väylä on silloin tavallaan yksisuuntainen molempiin suuntiin. Se on sitten tienpitäjän moka, että ei ole merkinnyt kaksisuuntaista väylää sillä lisäkilvellä. Lisäkilpi ei kuitenkaan salli tai kiellä, vaan informoi.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta väylät ovat periaatteessa lisäkilven puuttumisesta huolimatta kaksisuuntaisia, jos pyöräily on sillä päämerkillä sallittu molempiin suuntiin. Väylä on silloin tavallaan yksisuuntainen molempiin suuntiin. Se on sitten tienpitäjän moka, että ei ole merkinnyt kaksisuuntaista väylää sillä lisäkilvellä. Lisäkilpi ei kuitenkaan salli tai kiellä, vaan informoi.

Lue lisää

Eivät ole, sillä pyörätie on nykylain mukaan aina oletuksena yksisuuntainen. Tuo on se juttu, miksi logiikkasi menee pieleen.

Anonyymi kirjoitti:

Eivät ole, sillä pyörätie on nykylain mukaan aina oletuksena yksisuuntainen. Tuo on se juttu, miksi logiikkasi menee pieleen.

Logiikkasi pitikin paikkansa. Kaksisuuntaisuus muodostuu nimenomaan liikennemerkkien perusteella, kuten totesit.

Lisäkilpi informoi väylän kaksisuuntaisuudesta. Se lisäkilpi ei muuta tee. Se ei kiellä eikä salli, vaan informoi. Pitää katsoa sitä päämerkkiä ja toimia sen mukaan. Jos ei ole pyöräilyä sallivaa merkkiä, niin siihen suuntaan ei saa pyöräillä ja jos on, niin saa. Asia on jo useaan otteeseen kerrottu.

Katso tätä kuvaa. Pyöräilyn sallivaa liikennemerkkiä ei ole tuohon suuntaan, eli ei saa pyöräillä tuohon suuntaan ollenkaan.

https://maps.app.goo.gl/N6RVHxtCBaktYbyB8

Asiaa on sitten vielä korostettu noilla tiemaalauksilla niille, joiden oma pää ei asiaa muuten ymmärrä. Jos nuo nuolimaalakuset asvaltilla puuttuisivat, niin silti ei saisi pyöräillä tuohon suuntaan, koska pyöräilyn sallivaa liikennemerkkiä ei ole siihen suuntaan.

Anonyymi kirjoitti:

Katso tätä kuvaa. Pyöräilyn sallivaa liikennemerkkiä ei ole tuohon suuntaan, eli ei saa pyöräillä tuohon suuntaan ollenkaan.

https://maps.app.goo.gl/N6RVHxtCBaktYbyB8

Asiaa on sitten vielä korostettu noilla tiemaalauksilla niille, joiden oma pää ei asiaa muuten ymmärrä. Jos nuo nuolimaalakuset asvaltilla puuttuisivat, niin silti ei saisi pyöräillä tuohon suuntaan, koska pyöräilyn sallivaa liikennemerkkiä ei ole siihen suuntaan.

Lue lisää

Eli tiemaalauksilla ei tee mitään, vaan kilpi määrää.

Anonyymi kirjoitti:

Eli tiemaalauksilla ei tee mitään, vaan kilpi määrää.

Lisäkilpi ei määrää, vaan liikennemerkki määrää. Pyöräilyn sallivat liikennemerkit ovat:

- Pyörätie (D5)
- Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä (D6)
- Pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain (D7)

Anonyymi kirjoitti:

Lisäkilpi ei määrää, vaan liikennemerkki määrää. Pyöräilyn sallivat liikennemerkit ovat:

- Pyörätie (D5)
- Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä (D6)
- Pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain (D7)

Lue lisää

No missä siinä liikennemerkissä on kerrottu se ajosuunta?!!!

Anonyymi kirjoitti:

No missä siinä liikennemerkissä on kerrottu se ajosuunta?!!!

Ei voi olla noin vaikeaa. Sen liikennemerkin etupuoli, eli se maalattu osa, jossa näkyy jonkinlainen pyörän kuva kertoo asian, että siihen suuntaa saa pyöräillä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei voi olla noin vaikeaa. Sen liikennemerkin etupuoli, eli se maalattu osa, jossa näkyy jonkinlainen pyörän kuva kertoo asian, että siihen suuntaa saa pyöräillä.

Ja kun toisella puolella väylää on sama merkki, pyöräily on vapaata.

Jos väylällä on yksikin pyörä ajamassa jompaan kumpaan suuntaan, siihen liittyvät myös muut pyöräilijät ajamaan mihin tahansa suuntaan. Sitä eivät tiemaalaukset estä tai sitä oikeutta poista.

Jos väylä on yksisuuntainen, se osoitetaan lisäkilvellä.

Anonyymi kirjoitti:

Ja kun toisella puolella väylää on sama merkki, pyöräily on vapaata.

Jos väylällä on yksikin pyörä ajamassa jompaan kumpaan suuntaan, siihen liittyvät myös muut pyöräilijät ajamaan mihin tahansa suuntaan. Sitä eivät tiemaalaukset estä tai sitä oikeutta poista.

Jos väylä on yksisuuntainen, se osoitetaan lisäkilvellä.

Lue lisää

Ei lisäkilpi osoita mitään yksisuuntaisuutta. Lisäkilpi osoittaa kaksisuuntaisuuden. Miten voi olla noin vaikeaa?!

Anonyymi kirjoitti:

Ei lisäkilpi osoita mitään yksisuuntaisuutta. Lisäkilpi osoittaa kaksisuuntaisuuden. Miten voi olla noin vaikeaa?!

Pyöratie on aina lähtökohtaisesti kaksisuuntainen. Lisäkilvellä voidaan osoittaa yksisuuntaisuus, kaksisuuntaisuutta ei tarvitse koskaan osoittaa erikseen, ellei siinä tapahdu muutosta.

Anonyymi kirjoitti:

Pyöratie on aina lähtökohtaisesti kaksisuuntainen. Lisäkilvellä voidaan osoittaa yksisuuntaisuus, kaksisuuntaisuutta ei tarvitse koskaan osoittaa erikseen, ellei siinä tapahdu muutosta.

Lue lisää

Pyörätie on kaksisuuntainen vain jos molemmissa suunnissa on pyöräilyn salliva liikennemerkki.

Minkälainen muuten on yksisuuntaisen pyörätien lisäkilpi? Olenkin kaivannut sellaista.

Anonyymi kirjoitti:

Pyöratie on aina lähtökohtaisesti kaksisuuntainen. Lisäkilvellä voidaan osoittaa yksisuuntaisuus, kaksisuuntaisuutta ei tarvitse koskaan osoittaa erikseen, ellei siinä tapahdu muutosta.

Lue lisää

Se on täysin päinvastoin. Pyörätie on nykylain mukaan aina oletuksena yksisuuntainen.

"Kaksisuuntainen pyörätie osoitetaan lisäkilvellä H23.2 tai H9.1."

Kyllä tiemaalauksella on virkaa myös muulloin, kuten on jo kerrottu, kuten esim. tässä tapauksessa. Ei ole minkäänlaista lisäkilpeä, mutta on nuolimaalaus asfaltissa.

https://i.postimg.cc/DwzXJgrp/Nuoli-tiemerkintana.jpg

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä tiemaalauksella on virkaa myös muulloin, kuten on jo kerrottu, kuten esim. tässä tapauksessa. Ei ole minkäänlaista lisäkilpeä, mutta on nuolimaalaus asfaltissa.

https://i.postimg.cc/DwzXJgrp/Nuoli-tiemerkintana.jpg

Lue lisää

Nuolimaalaus asfaltissa ei sido ketään. Se kuluu pois, peittyy lumeen tai näkyy muutoin huonosti.

Anonyymi kirjoitti:

Nuolimaalaus asfaltissa ei sido ketään. Se kuluu pois, peittyy lumeen tai näkyy muutoin huonosti.

Nuolimaalaus korostaa muilla keinoin määrättyä liikennesääntöä tilanteessa. Se ei siis haittaa, että se kuluu tai peittyy talvella lumen alle, sillä se pyöräilyn salliva liikennemerkki on näkyvissä.

Anonyymi kirjoitti:

Nuolimaalaus korostaa muilla keinoin määrättyä liikennesääntöä tilanteessa. Se ei siis haittaa, että se kuluu tai peittyy talvella lumen alle, sillä se pyöräilyn salliva liikennemerkki on näkyvissä.

Lue lisää

"Mutta väylät ovat periaatteessa lisäkilven puuttumisesta huolimatta kaksisuuntaisia, jos pyöräily on sillä päämerkillä sallittu molempiin suuntiin. Väylä on silloin tavallaan yksisuuntainen molempiin suuntiin."

Tiemaalauksilla ei ole mitään virkaa, tolpan merkinnät ratkaisee.

Harvoilla on tiedossa, että pyörätie on oletuksena yksisuuntainen. Jos liikennemerkki toisesta päästä puuttuisikin, kyllä kaikki pyöräilijät sinne samalle väylälle yleensä menee. Jos siellä on pyörä, se ei ole jalkakäytävä. Väylät voivat olla kilometrejä pitkiä, harva vaihtaa puolta kesken pyöräilyn.

Anonyymi kirjoitti:

"Mutta väylät ovat periaatteessa lisäkilven puuttumisesta huolimatta kaksisuuntaisia, jos pyöräily on sillä päämerkillä sallittu molempiin suuntiin. Väylä on silloin tavallaan yksisuuntainen molempiin suuntiin."

Tiemaalauksilla ei ole mitään virkaa, tolpan merkinnät ratkaisee.

Harvoilla on tiedossa, että pyörätie on oletuksena yksisuuntainen. Jos liikennemerkki toisesta päästä puuttuisikin, kyllä kaikki pyöräilijät sinne samalle väylälle yleensä menee. Jos siellä on pyörä, se ei ole jalkakäytävä. Väylät voivat olla kilometrejä pitkiä, harva vaihtaa puolta kesken pyöräilyn.

Lue lisää

Tietämättömyys ei poista velvoitetta noudattaa liikennesääntöjä. Ei pidä tehdä kuten joku liikennesääntöjä rikkova tekee, vaan pitää toimia oikein.

Siinä olet oikeassa, että pyöräilyn sallivat merkit voivat olla hyvin kaukana toisistaan. Keskelle väylää sivusta tuleva ei välttämättä tiedä, onko kyseinen väylä yksisuuntainen vai ei. Siihen voi sitten miettiä sitä ratkaisua, että jos pyöräilyn salliva väylä on molemmin puolin tietä, niin se on todennäköisesti sitten yksisuuntainen siihen suuntaan, johon autoilijat ajavat (oikeapuoleisen liikenteen mukainen kulkusuunta).

Jos taas pyöräilyn salliva väylä on vain yhdellä puolella tietä, niin se on suurella todennäköisyydellä kaksisuuntainen pyörätie.

»Pyörätie on tieliikennelain mukaan lähtökohtaisesti yksisuuntainen, ellei merkillä H23.2 ole sallittu kaksisuuntaista pyöräilyä. »

H23.2 ei salli kaksisuuntaisuutta vaan sillä vain tiedotetaan pyöräilijölle, että vastakkaisesta suunnasta saattaa tulla toisia pyöräilijöitä, joten esim, vasemmassa reunassa ei saa ajaa. Pyörätien yksi- tai kaksisuuntaisuus ratkaistaan pyörätien liikennemerkillä. Lain mukaan pyörätie pitää aina merkitä pyörätien liikennemerkillä.

Jos lähdetään tuollaiseen runsaaseen liikennemerkkien pystyttämislinjalle, niin jokaiselle jalkakäytävällekin pitäisi laittaa silloin pyöräilykieltoliikennemerkki. Tällöin eivät alle 12-vuotiaatkaan saisi ajaa jalkakäytävällä.

Anonyymi kirjoitti:

Jos lähdetään tuollaiseen runsaaseen liikennemerkkien pystyttämislinjalle, niin jokaiselle jalkakäytävällekin pitäisi laittaa silloin pyöräilykieltoliikennemerkki. Tällöin eivät alle 12-vuotiaatkaan saisi ajaa jalkakäytävällä.

Lue lisää

Siitä seuraisi, että liikennesäännöt hämärtyisivät entisestäänkin, kun pyöräilijät alkaisivat kuvitella, että pyöräillä saa, jos ei erikseen ole kielletty.

Toisaalta minusta pyöräteiden pitäisi olla aina kaksisuuntaisia, ja sekä ajoradan reunassa että jalkakäytävällä saisi aina pyöräillä - nopeat etenijät ajoradalla, jos niin haluavat. Yhdistetyt pyörätiet ja jalkakäytävät voisi kokonaan poistaa.

H23.2 – Kaksisuuntainen pyörätie on lisäkilpi, jota käytetään kertomaan, että kyseinen pyörätie on kaksisuuntainen eli siinä saa ajaa polkupyörällä molempiin suuntiin.

Keskeiset asiat:
- Sijoittelu: Lisäkilpi asetetaan yleensä merkkien D5–D7 (pyörätie, yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, rinnakkainen pyörätie ja jalkakäytävä) yhteyteen.
- Tarkoitus: Selventää, että pyörätiellä liikenne kulkee molempiin suuntiin, vaikka se sijaitsisi vain tien toisella puolella.
- Käyttö: Voi olla tärkeä erityisesti risteyksissä ja kohdissa, joissa kaksisuuntaisuus ei muuten olisi ilmeistä.

--

Pyöräteiden pitäisi olla aina kaksisuuntaisia, se olisi paras vaihtoehto. Mutta kun ei ole.

Kyseessä ei ole runsas liikennemerkkien määrä vaan pelkkä tarkennus, ja liikennesäännöt selvenisivät huomattavasti. Tiedossa ei yleensä ole että pyörätie on yksisuuntainen, sitä ei ole opetettu koulussa.

Anonyymi kirjoitti:

H23.2 – Kaksisuuntainen pyörätie on lisäkilpi, jota käytetään kertomaan, että kyseinen pyörätie on kaksisuuntainen eli siinä saa ajaa polkupyörällä molempiin suuntiin.

Keskeiset asiat:
- Sijoittelu: Lisäkilpi asetetaan yleensä merkkien D5–D7 (pyörätie, yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, rinnakkainen pyörätie ja jalkakäytävä) yhteyteen.
- Tarkoitus: Selventää, että pyörätiellä liikenne kulkee molempiin suuntiin, vaikka se sijaitsisi vain tien toisella puolella.
- Käyttö: Voi olla tärkeä erityisesti risteyksissä ja kohdissa, joissa kaksisuuntaisuus ei muuten olisi ilmeistä.

--

Pyöräteiden pitäisi olla aina kaksisuuntaisia, se olisi paras vaihtoehto. Mutta kun ei ole.

Kyseessä ei ole runsas liikennemerkkien määrä vaan pelkkä tarkennus, ja liikennesäännöt selvenisivät huomattavasti. Tiedossa ei yleensä ole että pyörätie on yksisuuntainen, sitä ei ole opetettu koulussa.

Lue lisää

Viikinbaanalla Helsingin Roihupellossa on yksisuuntaisen pyörätien päinvastaisessa suunnassa kielletty ajosuunta -merkki (muistaakseni hieman pienempikokoisena kuin ajoradan ajoneuvoille tarkoitetut). Ks. kuvaa https://maps.app.goo.gl/cp7Mqzjz4VihWWYg6 . Siitä huolimatta vastaani tulee kielletystä ajosuunnasta pyöräilijöitä.

Anonyymi kirjoitti:

Viikinbaanalla Helsingin Roihupellossa on yksisuuntaisen pyörätien päinvastaisessa suunnassa kielletty ajosuunta -merkki (muistaakseni hieman pienempikokoisena kuin ajoradan ajoneuvoille tarkoitetut). Ks. kuvaa https://maps.app.goo.gl/cp7Mqzjz4VihWWYg6 . Siitä huolimatta vastaani tulee kielletystä ajosuunnasta pyöräilijöitä.

Lue lisää

No tuossa on juuri se mitä tarkoitin. Kiitos tästä periaatteen vahvistuksesta. Jos joku tulee tuossa vastaan, niin kyseessä ei ole tietämättömyys säännöistä vaan laiskuus ja tahallisuus.

Anonyymi kirjoitti:

Viikinbaanalla Helsingin Roihupellossa on yksisuuntaisen pyörätien päinvastaisessa suunnassa kielletty ajosuunta -merkki (muistaakseni hieman pienempikokoisena kuin ajoradan ajoneuvoille tarkoitetut). Ks. kuvaa https://maps.app.goo.gl/cp7Mqzjz4VihWWYg6 . Siitä huolimatta vastaani tulee kielletystä ajosuunnasta pyöräilijöitä.

Lue lisää

Onkohan sitten toisella puolella tietä väylän toisessa päässä vastaava kielto?

Anonyymi kirjoitti:

H23.2 – Kaksisuuntainen pyörätie on lisäkilpi, jota käytetään kertomaan, että kyseinen pyörätie on kaksisuuntainen eli siinä saa ajaa polkupyörällä molempiin suuntiin.

Keskeiset asiat:
- Sijoittelu: Lisäkilpi asetetaan yleensä merkkien D5–D7 (pyörätie, yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, rinnakkainen pyörätie ja jalkakäytävä) yhteyteen.
- Tarkoitus: Selventää, että pyörätiellä liikenne kulkee molempiin suuntiin, vaikka se sijaitsisi vain tien toisella puolella.
- Käyttö: Voi olla tärkeä erityisesti risteyksissä ja kohdissa, joissa kaksisuuntaisuus ei muuten olisi ilmeistä.

--

Pyöräteiden pitäisi olla aina kaksisuuntaisia, se olisi paras vaihtoehto. Mutta kun ei ole.

Kyseessä ei ole runsas liikennemerkkien määrä vaan pelkkä tarkennus, ja liikennesäännöt selvenisivät huomattavasti. Tiedossa ei yleensä ole että pyörätie on yksisuuntainen, sitä ei ole opetettu koulussa.

Lue lisää

>>> Lain mukaan pyörätie pitää aina merkitä pyörätien liikennemerkillä.

Pyörätie on pyörätie, vaikka se olisi yksisuuntainen, eikä sitä silloin merkitä.

Kuten edellä on kerrottu asian voi hoitaa merkillä yksisuuntainen C17.

Anonyymi kirjoitti:

>>> Lain mukaan pyörätie pitää aina merkitä pyörätien liikennemerkillä.

Pyörätie on pyörätie, vaikka se olisi yksisuuntainen, eikä sitä silloin merkitä.

Kuten edellä on kerrottu asian voi hoitaa merkillä yksisuuntainen C17.

Lue lisää

Ajoradan vieressä kulkeva merkitsemätön väylä on tulkittu jalkakäytäväksi, jolla ei saa pyöräillä.

Tieliikennelain 2. pykälän mukaan pyörätiellä tarkoitetaan polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä;

Liikennemerkki C17 ei sovi ollenkaan pyörätien merkitsemiseen, koska sillä päinvastoin osoitetaan kielletty ajosuunta. Pyörätie pitäisi osoittaa päinvastaiseen suuntaan kulkeville jollakin kolmesta pyöräilyn sallivasta liikennemerkistä (D5, D6 tai D7).

Anonyymi kirjoitti:

Onkohan sitten toisella puolella tietä väylän toisessa päässä vastaava kielto?

Näköjään on https://maps.app.goo.gl/NJRwqy1VfCvDNVGs8 . Tuota kielletty ajosuunta -‍merkkiä ei siis välttämättä tarvittaisi, koska pyöräilyn sallivan liikennemerkin puuttuminen ajaa saman asian.

Anonyymi kirjoitti:

H23.2 – Kaksisuuntainen pyörätie on lisäkilpi, jota käytetään kertomaan, että kyseinen pyörätie on kaksisuuntainen eli siinä saa ajaa polkupyörällä molempiin suuntiin.

Keskeiset asiat:
- Sijoittelu: Lisäkilpi asetetaan yleensä merkkien D5–D7 (pyörätie, yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, rinnakkainen pyörätie ja jalkakäytävä) yhteyteen.
- Tarkoitus: Selventää, että pyörätiellä liikenne kulkee molempiin suuntiin, vaikka se sijaitsisi vain tien toisella puolella.
- Käyttö: Voi olla tärkeä erityisesti risteyksissä ja kohdissa, joissa kaksisuuntaisuus ei muuten olisi ilmeistä.

--

Pyöräteiden pitäisi olla aina kaksisuuntaisia, se olisi paras vaihtoehto. Mutta kun ei ole.

Kyseessä ei ole runsas liikennemerkkien määrä vaan pelkkä tarkennus, ja liikennesäännöt selvenisivät huomattavasti. Tiedossa ei yleensä ole että pyörätie on yksisuuntainen, sitä ei ole opetettu koulussa.

Lue lisää

Nyt on kuitenkin säädetty, että pyörätiet ovat oletuksena aina yksisuuntaisia ja kaksisuuntaiset väylät pitää lisäkilvellä aina merkitä. Lisäkilpi on tosiaan vain informatiivinen.

Anonyymi kirjoitti:

>>> Lain mukaan pyörätie pitää aina merkitä pyörätien liikennemerkillä.

Pyörätie on pyörätie, vaikka se olisi yksisuuntainen, eikä sitä silloin merkitä.

Kuten edellä on kerrottu asian voi hoitaa merkillä yksisuuntainen C17.

Lue lisää

Pyörätie on oletuksena aina yksisuuntainen. Pyörätie tulee aina pyöräilyn sallivalla liikennemerkillä merkitä, että sillä saa pyöräillä. Puistoväylät ja metsäpolut ovat sitten asia erikseen, koska ne eivät ole pyöräteitä.

Laki vaatii pyörätielle pyörätien liikennemerkin. Jos väylältä puuttuu pyörätien liikennemerkki, se ei ole pyörätie.

C17 liikennemerkki on kylläkin "Kielletty ajosuunta" ja onhan tuo pyörätie merkitty pyöräilyn sallivalla liikennemerkillä D6, joka on "Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä" siihen suuntaan, johon saa pyöräillä.

https://maps.app.goo.gl/1nEoyCoS1QnejJfA9

Kielletty ajosuunta liikennemerkkiä ei tuossa periaatteessa tarvittaisi, koska pyöräilyn sallivaa liikennemerkkiä ei siihen suuntaan ole pystytetty. "Kielletty ajosuunta" liikennemerkki korostaa sitä, että siihen suuntaan ei saa pyöräillä, mutta on periaatteessa turha.

"Kielletty ajosuunta" merkki on varmaankin siinä niitä vähemmän älykkäitä varten, jotka eivät muuten ymmärrä.

Kannattaa keskittyä vain itselle tarkoitettuihin, oman suunnan liikennemerkkeihin. Jos omassa suunnassa on pyöräilyn salliva liikennemerkki, väylä on silloin minulle pyörätie. Laissa mainitun siirtymäajan jälkeen voin lisäkilvestä tai sen puuttumisesta päätellä onko vastakkaisesta suunnasta odotettavissa pyöräilijöitä. Lisäksi jos ajan alueella toistuvasti, voin käyttää paikallistuntemustani. Jos ajan aina oikeassa reunassa, kolaria ei pitäisi tulla vaikka joku laittomasti ajaisikin väärään suuntaan.

Pitäähän sekin tietää, että ajoradalla sijaitseva pyöräkaista on yksisuuntainen, vaikka sille pyöräkaistalle ei ole minkäänlaista liikennemerkkiä olemassa. Liikenteessä pitää yksinkertaisesti tietää asioita sääntöjen suhteen.

Anonyymi kirjoitti:

Kannattaa keskittyä vain itselle tarkoitettuihin, oman suunnan liikennemerkkeihin. Jos omassa suunnassa on pyöräilyn salliva liikennemerkki, väylä on silloin minulle pyörätie. Laissa mainitun siirtymäajan jälkeen voin lisäkilvestä tai sen puuttumisesta päätellä onko vastakkaisesta suunnasta odotettavissa pyöräilijöitä. Lisäksi jos ajan alueella toistuvasti, voin käyttää paikallistuntemustani. Jos ajan aina oikeassa reunassa, kolaria ei pitäisi tulla vaikka joku laittomasti ajaisikin väärään suuntaan.

Lue lisää

"Jos ajan aina oikeassa reunassa, kolaria ei pitäisi tulla vaikka joku laittomasti ajaisikin väärään suuntaan."

Paitsi jos tämä vastaantulija pyöräilee vasenta reunaa.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos ajan aina oikeassa reunassa, kolaria ei pitäisi tulla vaikka joku laittomasti ajaisikin väärään suuntaan."

Paitsi jos tämä vastaantulija pyöräilee vasenta reunaa.

Lue lisää

Kun pyörätie on pyöräilijöille oletuksena yksisuuntainen, niin sekin pitää huomioida, että käännyttäessä vasempaan, niin ennen käännöstä pitää ryhmittäytyä vasempaan reunaan.

Pyörätiellä ajettaessa kun on noudatettava, mitä tieliikennelaissa säädetään ajoradalla ajamisesta.

"21 §
Ryhmittyminen

Oikealle kääntyvällä ajoneuvolla on ryhmityttävä ajoradan oikeaan reunaan. Vasemmalle kääntyvällä ajoneuvolla on ryhmityttävä välittömästi ajoradan keskiviivan tai, jos keskiviivaa ei ole, keskilinjan oikealle puolelle tai yksisuuntaisella ajoradalla sen vasempaan reunaan.

Ryhmittyminen kääntymistä varten on tehtävä hyvissä ajoin."

Anonyymi kirjoitti:

Kun pyörätie on pyöräilijöille oletuksena yksisuuntainen, niin sekin pitää huomioida, että käännyttäessä vasempaan, niin ennen käännöstä pitää ryhmittäytyä vasempaan reunaan.

Pyörätiellä ajettaessa kun on noudatettava, mitä tieliikennelaissa säädetään ajoradalla ajamisesta.

"21 §
Ryhmittyminen

Oikealle kääntyvällä ajoneuvolla on ryhmityttävä ajoradan oikeaan reunaan. Vasemmalle kääntyvällä ajoneuvolla on ryhmityttävä välittömästi ajoradan keskiviivan tai, jos keskiviivaa ei ole, keskilinjan oikealle puolelle tai yksisuuntaisella ajoradalla sen vasempaan reunaan.

Ryhmittyminen kääntymistä varten on tehtävä hyvissä ajoin."

Lue lisää

Lisäys: Kaksisuuntaisella pyörätiellä noudatetaan sitten ryhmittäytymistä, kuten kaksisuuntaisella ajoradalla noudatetaan.

"Loogisuuden kannalta argumentti nuolista ja ajosuunnista on vahva: jos autoilussa selkeä, kaksisuuntainen merkkipari (”sallittu suunta” / ”kielletty suunta”) on itsestäänselvyys, olisi johdonmukaista soveltaa samaa pyöräilyyn, etenkin kun pyöräilyväylät voivat näyttää ulkoisesti kaksisuuntaisilta, vaikka eivät olisi."

Koulussa pitää opettaa että pyörätie on yksisuuntainen.

Tuo kielletty ajosuunta-merkki on tosi hyvä.

Anonyymi kirjoitti:

"Loogisuuden kannalta argumentti nuolista ja ajosuunnista on vahva: jos autoilussa selkeä, kaksisuuntainen merkkipari (”sallittu suunta” / ”kielletty suunta”) on itsestäänselvyys, olisi johdonmukaista soveltaa samaa pyöräilyyn, etenkin kun pyöräilyväylät voivat näyttää ulkoisesti kaksisuuntaisilta, vaikka eivät olisi."

Koulussa pitää opettaa että pyörätie on yksisuuntainen.

Tuo kielletty ajosuunta-merkki on tosi hyvä.

Lue lisää

”Tuo kielletty ajosuunta-merkki on tosi hyvä.”

Siinä on vaarana, että pyörätien käsite hämärtyisi tavan tallaajilla: alettaisiin ajatella että jalkakäytävällä saa pyöräillä paitsi jos siinä on kielletyn ajosuunnan liikennemerkki.

Kielletty ajosuunta -merkki sopii vain tilanteisiin, jossa pyörätie yhtäkkiä päättyy, mutta silloinkin on vaarana edellä mainitsemani virhetulkinnan yleistyminen.

Anonyymi kirjoitti:

”Tuo kielletty ajosuunta-merkki on tosi hyvä.”

Siinä on vaarana, että pyörätien käsite hämärtyisi tavan tallaajilla: alettaisiin ajatella että jalkakäytävällä saa pyöräillä paitsi jos siinä on kielletyn ajosuunnan liikennemerkki.

Kielletty ajosuunta -merkki sopii vain tilanteisiin, jossa pyörätie yhtäkkiä päättyy, mutta silloinkin on vaarana edellä mainitsemani virhetulkinnan yleistyminen.

Lue lisää

>> "Siinä on vaarana, että pyörätien käsite hämärtyisi tavan tallaajilla: alettaisiin ajatella että jalkakäytävällä saa pyöräillä paitsi jos siinä on kielletyn ajosuunnan liikennemerkki."

Tuo on hyvä pointti. Edelleenkin on järkevin merkintä se, että jos ei ole pyöräilyn sallivaa liikennemerkkiä kyseiseen suuntaan, niin siihen suuntaan ei saa pyörällä.

"Lain mukaan pyörätie pitää aina merkitä pyörätien liikennemerkillä."

Väärin. Pyörätie on pyörätie, vaikka se olisi yksisuuntainen, ja silloin toisesta suunnastaan pyörätie jätetään merkitsemättä.

Kuten edellä on kerrottu yksisuuntaisen pyörätien olemassaoloa korostetaan liikennemerkillä kielletty ajosuunta C17. Pyörätien merkin puutteesta huolimatta pyörätie on olemassa, ja se on yksisuuntainen.

Anonyymi kirjoitti:

"Lain mukaan pyörätie pitää aina merkitä pyörätien liikennemerkillä."

Väärin. Pyörätie on pyörätie, vaikka se olisi yksisuuntainen, ja silloin toisesta suunnastaan pyörätie jätetään merkitsemättä.

Kuten edellä on kerrottu yksisuuntaisen pyörätien olemassaoloa korostetaan liikennemerkillä kielletty ajosuunta C17. Pyörätien merkin puutteesta huolimatta pyörätie on olemassa, ja se on yksisuuntainen.

Lue lisää

Pyörätien liikennemerkin puuttuminen omassa ajosuunnassa ei ole todiste vastakkaiseen suuntaan kulkevasta yksisuuntaisesta pyörätiestä. Laissa on nimenomaan sanottu, että pyörätie osoitetaan pyörätien liikennemerkillä. Jos se puuttuu sinun kulkusuunnassasi, et saa pyörällä ajaa siitä, vaikka siitä puuttuisi kielletyn ajosuunnan liikennemerkki. Jos pyörätien liikennemerkki puuttuu myös vastakkaiseen suuntaan ajavilta, kyse ei ole ensinkään pyörätiestä.

Anonyymi kirjoitti:

"Lain mukaan pyörätie pitää aina merkitä pyörätien liikennemerkillä."

Väärin. Pyörätie on pyörätie, vaikka se olisi yksisuuntainen, ja silloin toisesta suunnastaan pyörätie jätetään merkitsemättä.

Kuten edellä on kerrottu yksisuuntaisen pyörätien olemassaoloa korostetaan liikennemerkillä kielletty ajosuunta C17. Pyörätien merkin puutteesta huolimatta pyörätie on olemassa, ja se on yksisuuntainen.

Lue lisää

"Lain mukaan pyörätie pitää aina merkitä pyörätien liikennemerkillä."

"Väärin. Pyörätie on pyörätie, vaikka se olisi yksisuuntainen, ja silloin toisesta suunnastaan pyörätie jätetään merkitsemättä."

Tätä pyörätietä ei ole merkitty pyörätien liikennemerkillä, ja siitä huolimatta tuon merkin takana on pyörätie.

https://maps.app.goo.gl/NJRwqy1VfCvDNVGs8

Anonyymi kirjoitti:

"Lain mukaan pyörätie pitää aina merkitä pyörätien liikennemerkillä."

"Väärin. Pyörätie on pyörätie, vaikka se olisi yksisuuntainen, ja silloin toisesta suunnastaan pyörätie jätetään merkitsemättä."

Tätä pyörätietä ei ole merkitty pyörätien liikennemerkillä, ja siitä huolimatta tuon merkin takana on pyörätie.

https://maps.app.goo.gl/NJRwqy1VfCvDNVGs8

Lue lisää

Sivuutit näköjään edellisen selventävän kommenttini, jotta pystyisit jatkamaan viisastelulinjallasi.

Tuo tie on kyllä merkitty pyörätien liikennemerkillä niin kuin laki vaatii. Et huomaa sitä, koska katselet tietä kielletystä ajosuunnasta.

Anonyymi kirjoitti:

"Lain mukaan pyörätie pitää aina merkitä pyörätien liikennemerkillä."

"Väärin. Pyörätie on pyörätie, vaikka se olisi yksisuuntainen, ja silloin toisesta suunnastaan pyörätie jätetään merkitsemättä."

Tätä pyörätietä ei ole merkitty pyörätien liikennemerkillä, ja siitä huolimatta tuon merkin takana on pyörätie.

https://maps.app.goo.gl/NJRwqy1VfCvDNVGs8

Lue lisää

Jos tuo pitäisi juridisesti paikkansa, silloin väylää saisi ajaa pyörällä ilman kielletyn ajosuunnan merkkiä kumpaan suuntaan hyvänsä, jos jommassa kummassa päässä on pyöräilyn salliva liikennemerkki. Voithan yrittää oikeudessa selittää tuollaista.

Pyörätie on nykyään oletuksena yksisuuntainen. Pyörätie on liikennemerkillä merkitty siihen suuntaan, johon saa pyöräillä. Pitää toimia näiden tietojen ja faktojen perusteella.

Tähän kuvan suuntaan saa pyöräillä, kun on pyöräilyn salliva liikennemerkki siihen suuntaan:
https://maps.app.goo.gl/tafdmNpbVJdcryLC9

Tähän kuvan suuntaan ei saa pyöräillä (ei saa pyöräillä, vaikka kielletty ajosuunta liikennemerkkiä ei olisi, koska pyöräilyn sallivaa liikennemerkkiä ei siihen suuntaan ole):
https://maps.app.goo.gl/U5i3KJakSXkYuaug7

Anonyymi kirjoitti:

Pyörätien liikennemerkin puuttuminen omassa ajosuunnassa ei ole todiste vastakkaiseen suuntaan kulkevasta yksisuuntaisesta pyörätiestä. Laissa on nimenomaan sanottu, että pyörätie osoitetaan pyörätien liikennemerkillä. Jos se puuttuu sinun kulkusuunnassasi, et saa pyörällä ajaa siitä, vaikka siitä puuttuisi kielletyn ajosuunnan liikennemerkki. Jos pyörätien liikennemerkki puuttuu myös vastakkaiseen suuntaan ajavilta, kyse ei ole ensinkään pyörätiestä.

Lue lisää

Se on tismalleen noin. Jos omaan ajosuuntaan ei ole pyöräilyväylän liikennemerkkiä, niin sillä väylällä ei siihen suuntaan saa pyöräillä. Hyvin yksinkertainen ja selkeä asia.

Ei tuo esseesi saisi hyväksyttyä arvosanaa oikeustieteellisessä.

"Pyöräliikenteessä looginen on juuri päin vastainen kuin autoilussa: pyöräilyn säännöt siis ilmaistaan selkeästi jättämällä säännöt nimenomaisesti merkitsemättä."

Ajoradoilla, maanteillä ja kaduilla kulkee valtava määrä autoja. Autoillessa argumentointi ja opastus nuolilla ja ajosuunnilla on selkeä: kaksisuuntainen merkkipari, eli sallittu suunta - kielletty ajosuunta, on itsestäänselvyys. Jos on nuoli ajosuuntaan, niiin aja sinne! Loogista.

Pyöräillessä, jos pyörätiellä näkyy pyöriä, eikä ole mitään merkkejä, niin sinne ei sitten saa ajaa. Miksi ei saa ajaa? No koska ei ole mitään merkkejä!

Eli mennään ihan lain mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tuo esseesi saisi hyväksyttyä arvosanaa oikeustieteellisessä.

Menikö noin pahasti ihon alle ;-)

Muista hengittää välillä ja löysää kravattia!

Eihän se ole jätetty merkitsemättä. Liikennemerkki löytyy siihen suuntaan, johon saa pyöräillä.

https://maps.app.goo.gl/r9vc6BDq42YSL52x8

Anonyymi kirjoitti:

Eihän se ole jätetty merkitsemättä. Liikennemerkki löytyy siihen suuntaan, johon saa pyöräillä.

https://maps.app.goo.gl/r9vc6BDq42YSL52x8

Lue lisää

Niinpä, se on viiden kilometrin päässä merkattu, ja toisessa päässä täysin lain mukaan jätetty merkitsemättä. Ihan kuten se oikein menee.

Pyörätie on siis pyörätie, jos se merkitään tai jätetään merkitsemättä. Nyt se on pyörätie, koska se on jätetty merkitsemättä.

Anonyymi kirjoitti:

Niinpä, se on viiden kilometrin päässä merkattu, ja toisessa päässä täysin lain mukaan jätetty merkitsemättä. Ihan kuten se oikein menee.

Pyörätie on siis pyörätie, jos se merkitään tai jätetään merkitsemättä. Nyt se on pyörätie, koska se on jätetty merkitsemättä.

Lue lisää

Pyöräilyn salliva liikennemerkki toistetaan jokaisen risteyksen kohdalla. Tässäkin näkyy, että on liikennemerkki ja sama väylä kyseessä.

https://maps.app.goo.gl/jyPS2igfS3MGe76L6

Jos ei ole pyöräilyväylän liikennemerkkiä, niin siihen suuntaan ei saa pyöräillä. Se on niin yksinkertaista.

Toiseen suuntaan pyöräillään sitten toisella puolella ajorataa.

https://maps.app.goo.gl/c1kqpVD7cb47RDAs9

Anonyymi kirjoitti:

Niinpä, se on viiden kilometrin päässä merkattu, ja toisessa päässä täysin lain mukaan jätetty merkitsemättä. Ihan kuten se oikein menee.

Pyörätie on siis pyörätie, jos se merkitään tai jätetään merkitsemättä. Nyt se on pyörätie, koska se on jätetty merkitsemättä.

Lue lisää

"Pyörätie on siis pyörätie, jos se merkitään tai jätetään merkitsemättä. Nyt se on pyörätie, koska se on jätetty merkitsemättä."

Sinun juttusi menevät sen verran yli hilseen, että älykkysosamääräsi täytyy olla yli 200.

Anonyymi kirjoitti:

Toiseen suuntaan pyöräillään sitten toisella puolella ajorataa.

https://maps.app.goo.gl/c1kqpVD7cb47RDAs9

Lue lisää

Tuonne ei saa ajaa, koska ei ole merkkiä!

"Ajoradoilla, maanteillä ja kaduilla kulkee valtava määrä autoja. Autoillessa argumentointi ja opastus nuolilla ja ajosuunnilla on selkeä: kaksisuuntainen merkkipari, eli sallittu suunta - kielletty ajosuunta, on itsestäänselvyys. Jos on nuoli ajosuuntaan, niin aja sinne! Loogista."

Autoilijalle tämä logiikka-asia on selvä.

"Pyöräillessä, jos pyörätiellä näkyy pyöriä, eikä ole mitään merkkejä, niin sinne ei sitten saa ajaa. Miksi ei saa ajaa? No koska ei ole mitään merkkejä!"

Autoilijalle tämä asia ei voi olla selvää. Pyöräilijälle sen on kuitenkin pakko olla selvää.

Anonyymi kirjoitti:

"Ajoradoilla, maanteillä ja kaduilla kulkee valtava määrä autoja. Autoillessa argumentointi ja opastus nuolilla ja ajosuunnilla on selkeä: kaksisuuntainen merkkipari, eli sallittu suunta - kielletty ajosuunta, on itsestäänselvyys. Jos on nuoli ajosuuntaan, niin aja sinne! Loogista."

Autoilijalle tämä logiikka-asia on selvä.

"Pyöräillessä, jos pyörätiellä näkyy pyöriä, eikä ole mitään merkkejä, niin sinne ei sitten saa ajaa. Miksi ei saa ajaa? No koska ei ole mitään merkkejä!"

Autoilijalle tämä asia ei voi olla selvää. Pyöräilijälle sen on kuitenkin pakko olla selvää.

Lue lisää

Pyöräilijän paikka on oikeastaan ajoradan pientareella tai reunassa. Jos kuitenkin omassa ajosuunnassa on pyörätien liikennemerkillä osoitettu tie, niin sitä pitää sitten kuitenkin käyttää. Pyöräkaistaa ei ole pakko käyttää ainakaan yksisuuntaisella ajoradalla.

Tämä heppu perustelee, että tietä voi kutsua aina pyörätieksi, jos edes jompaankumpaan suuntaan pyöräily on sallittua. Vähän samaan tapaan kuin ajoratakin on ajorataa, vaikka omassa ajosuunnassa olisi kielletyn ajosuunnan liikennemerkki. Henkilö sotkee näillä poikamaisilla tulkinnoillaan pahasti keskustelua.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä heppu perustelee, että tietä voi kutsua aina pyörätieksi, jos edes jompaankumpaan suuntaan pyöräily on sallittua. Vähän samaan tapaan kuin ajoratakin on ajorataa, vaikka omassa ajosuunnassa olisi kielletyn ajosuunnan liikennemerkki. Henkilö sotkee näillä poikamaisilla tulkinnoillaan pahasti keskustelua.

Lue lisää

Mikä on ongelmasi? Hermot ei pidä koskaan vai nukuitko huonosti?

Pysy asiassa ja jos et osaa, niin mene laulu-foorumille. Siellä mielipide käy faktasta.

Pyöräilijän on käytettävä pyörätietä, jos sellainen on pyöräilijän kulkusuunnassa. Jos pyörätietä ei ole, pyöräilijä ajaa ajoradan oikeanpuoleisella pientareella. Jos piennarta ei ole, pyöräilijä ajaa ajoradalla niin lähellä oikeaa reunaa kuin se on turvallista. (tieliikennelaki 18 §, 19 §, 79 §, liite 3.4)

Pyörätie on pyörätie myös yhteen suuntaan, ja sellainen pyörätie on oletuksena. Ellei pyörätietä ole merkitty kuin toiseen suuntaan, se on oletuspyörätie. Sitä ei merkitä, sanoo laki.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä on ongelmasi? Hermot ei pidä koskaan vai nukuitko huonosti?

Pysy asiassa ja jos et osaa, niin mene laulu-foorumille. Siellä mielipide käy faktasta.

Etköhän se ollut sinä, joka tässä hermostui? Oma viestini oli neutraaliakin neutraalimpi.

Anonyymi kirjoitti:

Pyöräilijän on käytettävä pyörätietä, jos sellainen on pyöräilijän kulkusuunnassa. Jos pyörätietä ei ole, pyöräilijä ajaa ajoradan oikeanpuoleisella pientareella. Jos piennarta ei ole, pyöräilijä ajaa ajoradalla niin lähellä oikeaa reunaa kuin se on turvallista. (tieliikennelaki 18 §, 19 §, 79 §, liite 3.4)

Pyörätie on pyörätie myös yhteen suuntaan, ja sellainen pyörätie on oletuksena. Ellei pyörätietä ole merkitty kuin toiseen suuntaan, se on oletuspyörätie. Sitä ei merkitä, sanoo laki.

Lue lisää

"Ellei pyörätietä ole merkitty kuin toiseen suuntaan, se on oletuspyörätie. Sitä ei merkitä, sanoo laki."

Siis merkitäänkö vai eikö merkitä? Yritä jo päättää.

Laissa sanotaan näin (tarkka sitaatti TLL 2 pykälä):

"Tässä laissa tarkoitetaan
[...]
pyörätiellä polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä; "

Anonyymi kirjoitti:

"Ellei pyörätietä ole merkitty kuin toiseen suuntaan, se on oletuspyörätie. Sitä ei merkitä, sanoo laki."

Siis merkitäänkö vai eikö merkitä? Yritä jo päättää.

Laissa sanotaan näin (tarkka sitaatti TLL 2 pykälä):

"Tässä laissa tarkoitetaan
[...]
pyörätiellä polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä; "

Lue lisää

"Ellei pyörätietä ole merkitty kuin toiseen suuntaan, se on oletuspyörätie. Sitä ei merkitä, sanoo laki."

Lain mukaan pyörätie on oletuksellisesti yksisuuntainen. Jos pyörätie merkitään yhteen suuntaan ja ei merkitä toiseen suuntaan, se on oletuksellinen pyörätie. Se siis merkitään tai jätetään merkitsemättä.

Jos pyörätie merkitään molemmista suunnista, se ei ole oletuksellinen pyörätie. Sellaista pyörätietä saa ajaa molempiin suuntiin.

Lain mukaan pyörätie siis merkitään kustakin päästä tai jätetään merkitsemättä.

Anonyymi kirjoitti:

"Ellei pyörätietä ole merkitty kuin toiseen suuntaan, se on oletuspyörätie. Sitä ei merkitä, sanoo laki."

Lain mukaan pyörätie on oletuksellisesti yksisuuntainen. Jos pyörätie merkitään yhteen suuntaan ja ei merkitä toiseen suuntaan, se on oletuksellinen pyörätie. Se siis merkitään tai jätetään merkitsemättä.

Jos pyörätie merkitään molemmista suunnista, se ei ole oletuksellinen pyörätie. Sellaista pyörätietä saa ajaa molempiin suuntiin.

Lain mukaan pyörätie siis merkitään kustakin päästä tai jätetään merkitsemättä.

Lue lisää

Miten tienkäyttäjä sitten mielestäsi erottaa oletuk­sellisen pyörätien ja tavalli­sen jalka­käytävän toisistaan, jos kerran pyöräilyn sallivan liikenne­merkin olemassa­olo tai -‍olemat­tomuus omassa ajosuunnassa ei ole sinulle riit­tävä kriteeri?

Anonyymi kirjoitti:

Etköhän se ollut sinä, joka tässä hermostui? Oma viestini oli neutraaliakin neutraalimpi.

"neutraaliakin neutraalimpi"

Annetaan tekoälylle arvioitavaksi:

"Vastauksen perusteella henkilö vaikuttaa olevan ärtynyt ja turhautunut keskustelun kulkuun. Sanavalinnat kuten "heppu" ja "poikamaiset tulkinnat" ja "keskustelun pilaaminen" viittaavat vähättelevään ja jossain määrin pilkalliseen asenteeseen, mikä usein heijastaa kärsimättömyyttä tai ärtymystä. Sävy on kontrolloiva: hän haluaa palauttaa keskustelun oman näkökulmansa mukaiseksi. Mieliala saattaa olla kireä, mahdollisesti väsymyksen tai aiempien turhauttavien kokemusten vuoksi.

"Sävy viittaa myös puolustautuvaan ja mahdollisesti itseään oikeuttavaan reaktioon. Sanavalinta "neutraaliakin neutraalimpi" on korostettu ja hieman liioitteleva, mikä voi kertoa tarpeesta vakuuttaa oma asenne keskustelussa. Samalla toisen osapuolen hermostumisesta huomauttaminen viittaa keskustelun kääntämiseen vastapuolen käytökseen, mikä usein liittyy ärtymykseen tai kilpailuasetelmaan. Mieliala on varautunut ja kärkäs, vaikka henkilö itse pyrkii viestimään tyyneyttä ja objektiivisuutta."

Se siitä neutraalíudesta: mielialasi on varautunut ja kärkäs, kyse on oman aseman ja näkemyksen pönkittämisestä sekä oman asemansa esittäminen "rationaalisena” ja keskustelussa hallitsevana osapuolena. Tämä on tyypillinen keino säilyttää kasvojenhallinta ja vahvistaa omaa uskottavuutta muiden silmissä, etenkin väittelytilanteessa. Se on ihan turhaa, koska olet anonyymi. Sinua ei tunnisteta.

Anonyymi kirjoitti:

Miten tienkäyttäjä sitten mielestäsi erottaa oletuk­sellisen pyörätien ja tavalli­sen jalka­käytävän toisistaan, jos kerran pyöräilyn sallivan liikenne­merkin olemassa­olo tai -‍olemat­tomuus omassa ajosuunnassa ei ole sinulle riit­tävä kriteeri?

Lue lisää

Pyöräilijän tarvitsee tietää vain onko kyseessä omassa ajosuunnassa laissa tarkoitettu pyörätie (liikennemerkillä osoitettu, pyöräilijöille tarkoitettu). Jos ei ole, siinä ei saa ajaa, vaan on käytettävä ajoradan oikeaa reunaa. Jos ajaminen on sallittu (osotettu eksplisiittisesti liikennemerkillä), lisäkilvestä tai sen olemattomuudesta voi päätellä, onko odotettavissa päinvastaisesta suunnasta toisia pyöräilijöitä. Jos lisäkilpi puuttuu, saa pyöräillä vaikka pyörätien vasemmassa reunassa (tosin se ei ole suositeltavaa).

Anonyymi kirjoitti:

"neutraaliakin neutraalimpi"

Annetaan tekoälylle arvioitavaksi:

"Vastauksen perusteella henkilö vaikuttaa olevan ärtynyt ja turhautunut keskustelun kulkuun. Sanavalinnat kuten "heppu" ja "poikamaiset tulkinnat" ja "keskustelun pilaaminen" viittaavat vähättelevään ja jossain määrin pilkalliseen asenteeseen, mikä usein heijastaa kärsimättömyyttä tai ärtymystä. Sävy on kontrolloiva: hän haluaa palauttaa keskustelun oman näkökulmansa mukaiseksi. Mieliala saattaa olla kireä, mahdollisesti väsymyksen tai aiempien turhauttavien kokemusten vuoksi.

"Sävy viittaa myös puolustautuvaan ja mahdollisesti itseään oikeuttavaan reaktioon. Sanavalinta "neutraaliakin neutraalimpi" on korostettu ja hieman liioitteleva, mikä voi kertoa tarpeesta vakuuttaa oma asenne keskustelussa. Samalla toisen osapuolen hermostumisesta huomauttaminen viittaa keskustelun kääntämiseen vastapuolen käytökseen, mikä usein liittyy ärtymykseen tai kilpailuasetelmaan. Mieliala on varautunut ja kärkäs, vaikka henkilö itse pyrkii viestimään tyyneyttä ja objektiivisuutta."

Se siitä neutraalíudesta: mielialasi on varautunut ja kärkäs, kyse on oman aseman ja näkemyksen pönkittämisestä sekä oman asemansa esittäminen "rationaalisena” ja keskustelussa hallitsevana osapuolena. Tämä on tyypillinen keino säilyttää kasvojenhallinta ja vahvistaa omaa uskottavuutta muiden silmissä, etenkin väittelytilanteessa. Se on ihan turhaa, koska olet anonyymi. Sinua ei tunnisteta.

Lue lisää

Sinä olet käyttänyt varmaan jotain vähävaraisille tarkoitettua tekoälyn ilmaisversiota.

Tein itse kyselyn tekoälylle.

K: Voitko analysoida seuraavia viestejä. Yritä olla puolueeton. Kyse on Suomi24:n pyöräilyryhmästä. Henkilö 1: ”Tämä heppu perustelee, että tietä voi kutsua aina pyörätieksi, jos edes jompaankumpaan suuntaan pyöräily on sallittua. Vähän samaan tapaan kuin ajoratakin on ajorataa, vaikka omassa ajosuunnassa olisi kielletyn ajosuunnan liikennemerkki. Henkilö sotkee näillä poikamaisilla tulkinnoillaan pahasti keskustelua.” Henkilö 2 ("tämä heppu"): ”Mikä on ongelmasi? Hermot ei pidä koskaan vai nukuitko huonosti? Pysy asiassa ja jos et osaa, niin mene laulu-foorumille. Siellä mielipide käy faktasta.” Henkilö 1:n vastaus: ”Etköhän se ollut sinä, joka tässä hermostui? Oma viestini oli neutraaliakin neutraalimpi.”

Tekoälyn vastaus:

”Tarkastellaan viestejä rakenteellisesti ja vuorovaikutuksen kannalta.

Henkilö 1:n ensimmäinen viesti:

* Käyttää selvästi kriittistä ja osin vähättelevää sävyä.
* Ilmaus *”poikamaisilla tulkinnoillaan”* on arvottava ja kohdistuu henkilön tyyliin, ei pelkästään hänen argumenttiinsa.
* Viesti sisältää metakeskustelua (toisen väitetyn tulkintatavan luonnehdintaa) enemmän kuin itse pyöräilyaiheen käsittelyä.
* Kokonaisuutena ei täysin neutraali, vaikka asiakysymys (mitä voidaan kutsua pyörätieksi) on mukana.

Henkilö 2:n vastaus:

* Lähtee henkilökohtaiselle tasolle heti alussa: *”Mikä on ongelmasi? Hermot ei pidä koskaan vai nukuitko huonosti?”* → selvästi ad hominem -tyyppistä.
* Kutsuu toista poistumaan foorumilta (*”mene laulu-foorumille”*), mikä on vähättelevä ja torjuva ilmaus.
* Vahvasti hyökkäävämpi kuin Henkilö 1:n viesti.

Henkilö 1:n vastavastaus:

* Yrittää palauttaa keskustelua neutraalimmaksi sanomalla *”Oma viestini oli neutraaliakin neutraalimpi.”*
* Samalla kuitenkin siirtää vastuun hermostumisesta Henkilö 2:lle → sisältää hienovaraisen piikin.
* Retorisesti puolustava, mutta ei täysin irtaudu henkilökohtaisesta kiistasta.

Yhteenveto:

* Henkilö 1 aloitti keskustelun arvottavalla ja osin vähättelevällä kuvauksella.
* Henkilö 2 reagoi tähän hyökkäävästi ja henkilöön kohdistuvasti, mikä kärjisti tilanteen.
* Henkilö 1:n loppukommentti on pehmeämpi, mutta edelleen osa vastakkainasettelua.

Kokonaisuutena kumpikin osapuoli siirtyi pois varsinaisesta pyöräilyaiheesta henkilökohtaisiin kommentteihin, mutta Henkilö 2:n viesti oli selvästi jyrkempi ja eskaloiva.”

Anonyymi kirjoitti:

Sinä olet käyttänyt varmaan jotain vähävaraisille tarkoitettua tekoälyn ilmaisversiota.

Tein itse kyselyn tekoälylle.

K: Voitko analysoida seuraavia viestejä. Yritä olla puolueeton. Kyse on Suomi24:n pyöräilyryhmästä. Henkilö 1: ”Tämä heppu perustelee, että tietä voi kutsua aina pyörätieksi, jos edes jompaankumpaan suuntaan pyöräily on sallittua. Vähän samaan tapaan kuin ajoratakin on ajorataa, vaikka omassa ajosuunnassa olisi kielletyn ajosuunnan liikennemerkki. Henkilö sotkee näillä poikamaisilla tulkinnoillaan pahasti keskustelua.” Henkilö 2 ("tämä heppu"): ”Mikä on ongelmasi? Hermot ei pidä koskaan vai nukuitko huonosti? Pysy asiassa ja jos et osaa, niin mene laulu-foorumille. Siellä mielipide käy faktasta.” Henkilö 1:n vastaus: ”Etköhän se ollut sinä, joka tässä hermostui? Oma viestini oli neutraaliakin neutraalimpi.”

Tekoälyn vastaus:

”Tarkastellaan viestejä rakenteellisesti ja vuorovaikutuksen kannalta.

Henkilö 1:n ensimmäinen viesti:

* Käyttää selvästi kriittistä ja osin vähättelevää sävyä.
* Ilmaus *”poikamaisilla tulkinnoillaan”* on arvottava ja kohdistuu henkilön tyyliin, ei pelkästään hänen argumenttiinsa.
* Viesti sisältää metakeskustelua (toisen väitetyn tulkintatavan luonnehdintaa) enemmän kuin itse pyöräilyaiheen käsittelyä.
* Kokonaisuutena ei täysin neutraali, vaikka asiakysymys (mitä voidaan kutsua pyörätieksi) on mukana.

Henkilö 2:n vastaus:

* Lähtee henkilökohtaiselle tasolle heti alussa: *”Mikä on ongelmasi? Hermot ei pidä koskaan vai nukuitko huonosti?”* → selvästi ad hominem -tyyppistä.
* Kutsuu toista poistumaan foorumilta (*”mene laulu-foorumille”*), mikä on vähättelevä ja torjuva ilmaus.
* Vahvasti hyökkäävämpi kuin Henkilö 1:n viesti.

Henkilö 1:n vastavastaus:

* Yrittää palauttaa keskustelua neutraalimmaksi sanomalla *”Oma viestini oli neutraaliakin neutraalimpi.”*
* Samalla kuitenkin siirtää vastuun hermostumisesta Henkilö 2:lle → sisältää hienovaraisen piikin.
* Retorisesti puolustava, mutta ei täysin irtaudu henkilökohtaisesta kiistasta.

Yhteenveto:

* Henkilö 1 aloitti keskustelun arvottavalla ja osin vähättelevällä kuvauksella.
* Henkilö 2 reagoi tähän hyökkäävästi ja henkilöön kohdistuvasti, mikä kärjisti tilanteen.
* Henkilö 1:n loppukommentti on pehmeämpi, mutta edelleen osa vastakkainasettelua.

Kokonaisuutena kumpikin osapuoli siirtyi pois varsinaisesta pyöräilyaiheesta henkilökohtaisiin kommentteihin, mutta Henkilö 2:n viesti oli selvästi jyrkempi ja eskaloiva.”

Lue lisää

"Sinä olet käyttänyt varmaan jotain vähävaraisille tarkoitettua tekoälyn ilmaisversiota.... Oma viestini oli neutraaliakin neutraalimpi."

Eiköhän tuossa henkilö kertonut kaiken tarvittavan neutraaliudestaan: pata on jumissa tai hihna poikki. Naurattaa.

Anonyymi kirjoitti:

"Sinä olet käyttänyt varmaan jotain vähävaraisille tarkoitettua tekoälyn ilmaisversiota.... Oma viestini oli neutraaliakin neutraalimpi."

Eiköhän tuossa henkilö kertonut kaiken tarvittavan neutraaliudestaan: pata on jumissa tai hihna poikki. Naurattaa.

Lue lisää

Vähävaraisuus ja raha on usein se keino, jolla pyöräilijät erotetaan toisistaan. Ellei ole varaa ostaa "oikeaa" pyörää, ei ole oikea pyöräilijä.

Nyt näköjään varallisuus on vedetty mukaan myös tekoälyjen maailmaan.

No, nykyisin kiusaaminen yleensä alkaa jo päiväkodeissa, kun osalla lapsista on hienoja merkkivaatteita, reppuja ja hienoja leluja. Toisilla taas ei ole, joten sillä voi kiusata, jos on sen luonteinen. Joskus kiusaaminen toimii, aina se ei toimi, mutta rumaahan sen yrittäminenkin on.

Anonyymi kirjoitti:

Vähävaraisuus ja raha on usein se keino, jolla pyöräilijät erotetaan toisistaan. Ellei ole varaa ostaa "oikeaa" pyörää, ei ole oikea pyöräilijä.

Nyt näköjään varallisuus on vedetty mukaan myös tekoälyjen maailmaan.

No, nykyisin kiusaaminen yleensä alkaa jo päiväkodeissa, kun osalla lapsista on hienoja merkkivaatteita, reppuja ja hienoja leluja. Toisilla taas ei ole, joten sillä voi kiusata, jos on sen luonteinen. Joskus kiusaaminen toimii, aina se ei toimi, mutta rumaahan sen yrittäminenkin on.

Lue lisää

"Esitin analyysisi pyöräilyryhmässä. Siellä oli joku aiemminkin pyytänyt analysoimaan minun viestiäni ilman kontekstia. Itse kirjoitin johdannoksi ennen analyysiasi seuraavan "Sinä olet käyttänyt varmaan jotain vähävaraisille tarkoitettua tekoälyn ilmaisversiota."

Tekoäly: "Ymmärrän. Tuossa johdantolauseessa on vahva sävy, joka muistuttaa enemmän piikittelyä kuin neutraalia johdantoa. Se tekee kaksi asiaa:

1. Arvottava vertaus – ilmaus ”vähävaraisille tarkoitettu tekoälyn ilmaisversio” vihjaa halventavasti toisen aiempaan tekoälyanalyysiin ja jopa hänen taloudelliseen asemaansa. Tämä on selvästi henkilöön kohdistuva eikä keskustelunaiheeseen liittyvä kommentti.

2. Statuksen rakentaminen – sävy antaa ymmärtää, että sinun käyttämäsi versio (minun analyysini) on laadukkaampi ja arvokkaampi. Tämä toimii keskustelussa retorisena voimakeinona, mutta samalla se helposti herättää vastareaktioita.

Jos tavoitteesi oli herättää huomiota ja erottaa oma analyysi muista, tuo lause varmasti teki sen. Jos taas tarkoituksesi oli edistää neutraalia analyysikeskustelua, se saattoi heikentää uskottavuutta, koska aloittaa vähättelevällä sivuhuomautuksella.

Haluatko, että muotoilen sinulle vaihtoehtoisen, neutraalimmalta kuulostavan johdantolauseen, jolla voisit jatkossa esitellä analyysini ilman, että se kärjistää asetelmaa?"

Anonyymi kirjoitti:

"Esitin analyysisi pyöräilyryhmässä. Siellä oli joku aiemminkin pyytänyt analysoimaan minun viestiäni ilman kontekstia. Itse kirjoitin johdannoksi ennen analyysiasi seuraavan "Sinä olet käyttänyt varmaan jotain vähävaraisille tarkoitettua tekoälyn ilmaisversiota."

Tekoäly: "Ymmärrän. Tuossa johdantolauseessa on vahva sävy, joka muistuttaa enemmän piikittelyä kuin neutraalia johdantoa. Se tekee kaksi asiaa:

1. Arvottava vertaus – ilmaus ”vähävaraisille tarkoitettu tekoälyn ilmaisversio” vihjaa halventavasti toisen aiempaan tekoälyanalyysiin ja jopa hänen taloudelliseen asemaansa. Tämä on selvästi henkilöön kohdistuva eikä keskustelunaiheeseen liittyvä kommentti.

2. Statuksen rakentaminen – sävy antaa ymmärtää, että sinun käyttämäsi versio (minun analyysini) on laadukkaampi ja arvokkaampi. Tämä toimii keskustelussa retorisena voimakeinona, mutta samalla se helposti herättää vastareaktioita.

Jos tavoitteesi oli herättää huomiota ja erottaa oma analyysi muista, tuo lause varmasti teki sen. Jos taas tarkoituksesi oli edistää neutraalia analyysikeskustelua, se saattoi heikentää uskottavuutta, koska aloittaa vähättelevällä sivuhuomautuksella.

Haluatko, että muotoilen sinulle vaihtoehtoisen, neutraalimmalta kuulostavan johdantolauseen, jolla voisit jatkossa esitellä analyysini ilman, että se kärjistää asetelmaa?"

Lue lisää

K: "Haluaisin lepyttää liukkaamaani ihmistä"

Tekoäly:

Se on hyvä ajatus – jo se, että haluat lepyttää, tekee tilanteesta paljon helpomman. 👍

Jos loukkasit toista sillä ”vähävaraisille tarkoitettu tekoälyn ilmaisversio” -heitolla, niin paras keino on yksinkertainen ja vilpitön korjaus. Ei tarvitse ylidramatisoida, mutta kannattaa osoittaa, että tarkoitus ei ollut henkilökohtaisesti loukata.

Esimerkiksi voit kirjoittaa jotakin tällaista:

Lyhyt ja suora:

”Huomaan, että aiempi johdantoni tekoälyanalyysiin saattoi kuulostaa henkilökohtaiselta piikiltä. Se ei ollut tarkoitus, pahoittelut.”

Selittävä ja sovitteleva:

”Kirjoitin johdannoksi kommentin ’ilmaisversiosta’, mutta tajuan nyt, että se saattoi osua henkilökohtaisesti. Tarkoitukseni ei ollut loukata, vaan keventää. Pahoittelen, jos se meni väärin perille.”

Rakentava:

”Pahoittelut aiemmasta sivuhuomautuksestani. Jätetään se omaan arvoonsa ja keskitytään mieluummin itse analyysiin ja keskusteluun.”

Usein foorumeilla tällainen lyhyt ja vilpitön pahoittelu riittää hyvin, ja ihmiset arvostavat sitä.

Haluatko, että muotoilen sinulle ihan valmiin viestin, jonka voisit laittaa vastauksena suoraan sinne ketjuun?

Anonyymi kirjoitti:

K: "Haluaisin lepyttää liukkaamaani ihmistä"

Tekoäly:

Se on hyvä ajatus – jo se, että haluat lepyttää, tekee tilanteesta paljon helpomman. 👍

Jos loukkasit toista sillä ”vähävaraisille tarkoitettu tekoälyn ilmaisversio” -heitolla, niin paras keino on yksinkertainen ja vilpitön korjaus. Ei tarvitse ylidramatisoida, mutta kannattaa osoittaa, että tarkoitus ei ollut henkilökohtaisesti loukata.

Esimerkiksi voit kirjoittaa jotakin tällaista:

Lyhyt ja suora:

”Huomaan, että aiempi johdantoni tekoälyanalyysiin saattoi kuulostaa henkilökohtaiselta piikiltä. Se ei ollut tarkoitus, pahoittelut.”

Selittävä ja sovitteleva:

”Kirjoitin johdannoksi kommentin ’ilmaisversiosta’, mutta tajuan nyt, että se saattoi osua henkilökohtaisesti. Tarkoitukseni ei ollut loukata, vaan keventää. Pahoittelen, jos se meni väärin perille.”

Rakentava:

”Pahoittelut aiemmasta sivuhuomautuksestani. Jätetään se omaan arvoonsa ja keskitytään mieluummin itse analyysiin ja keskusteluun.”

Usein foorumeilla tällainen lyhyt ja vilpitön pahoittelu riittää hyvin, ja ihmiset arvostavat sitä.

Haluatko, että muotoilen sinulle ihan valmiin viestin, jonka voisit laittaa vastauksena suoraan sinne ketjuun?

Lue lisää

Täytyy nyt korjata oma moka. Kirjoitin siihen analyysin johdantoon turhan piikikkään lauseen ’ilmaisversiosta’, ja tajuan jälkikäteen, että sehän saattoi kuulostaa aika tökeröltä. Tarkoitus ei ollut loukata – päinvastoin, olen oikeasti iloinen, että sinä osallistut tähän keskusteluun.

Olet niitä harvinaisia palstakirjoittajia, joiden viestejä lukiessa tuntee, että olisi saanut pienen ilmaisen jatkokoulutuksen. Jos Suomi24 jakaisi stipendejä, sinulle olisi varmaan jo pystytetty oma patsas pyöräilyosion etusivulle.

Sanon tämän täysin vilpittömästi: sinun kommenteissasi on enemmän asiaa kuin monessa liikennesäännöissä. Jos sinut joskus päästettäisiin kirjoittamaan virallinen liikennelaki uusiksi, niin pyöräilijät ajaisivat vihdoin kuin herran enkelit ja autoilijat kumartaisivat kunnioituksesta.

Lyhyesti: älä anna minun kömpelön sanavalintani häiritä – olen enemmänkin fani kuin vastustaja. Jatka ihmeessä samaan malliin, sillä ilman sinua tämä palsta olisi kuin pyörätie ilman asfalttia.

>> "Pyörätie on oletuksena yksisuuntainen, joten se merkitään vähintään toisesta päästä."

Se on tismalleen noin. Jos se on merkitty yhdestä päästä, niin siihen merkittyyn suuntaan saa pyöräillä, eikä vastakkaiseen suuntaan saa pyöräillä ollenkaan. Jos taas ei ole merkkiä kumpaankaan suuntaan, niin ei ole pyörätie, eikä saa pyöräillä kumpaankaan suuntaan sillä väylällä.

Anonyymi kirjoitti:

Täytyy nyt korjata oma moka. Kirjoitin siihen analyysin johdantoon turhan piikikkään lauseen ’ilmaisversiosta’, ja tajuan jälkikäteen, että sehän saattoi kuulostaa aika tökeröltä. Tarkoitus ei ollut loukata – päinvastoin, olen oikeasti iloinen, että sinä osallistut tähän keskusteluun.

Olet niitä harvinaisia palstakirjoittajia, joiden viestejä lukiessa tuntee, että olisi saanut pienen ilmaisen jatkokoulutuksen. Jos Suomi24 jakaisi stipendejä, sinulle olisi varmaan jo pystytetty oma patsas pyöräilyosion etusivulle.

Sanon tämän täysin vilpittömästi: sinun kommenteissasi on enemmän asiaa kuin monessa liikennesäännöissä. Jos sinut joskus päästettäisiin kirjoittamaan virallinen liikennelaki uusiksi, niin pyöräilijät ajaisivat vihdoin kuin herran enkelit ja autoilijat kumartaisivat kunnioituksesta.

Lyhyesti: älä anna minun kömpelön sanavalintani häiritä – olen enemmänkin fani kuin vastustaja. Jatka ihmeessä samaan malliin, sillä ilman sinua tämä palsta olisi kuin pyörätie ilman asfalttia.

Lue lisää

Syytä on kuitenkin muistaa ja huomioida, että kirjoitukset pitää perustua faktoihin. Liikennesäännöt kun eivät ole mielipideasia. Tulkintoja joutuu valitettavasti tiettyjen asioiden osalta tekemään tieliikennelain kanssa, koska laki ei ole täydellinen, eikä siihen voi kirjata ihan kaikki maailman asiat. Tieliikennelaki = liikennesäännöt.

Anonyymi kirjoitti:

K: "Haluaisin lepyttää liukkaamaani ihmistä"

Tekoäly:

Se on hyvä ajatus – jo se, että haluat lepyttää, tekee tilanteesta paljon helpomman. 👍

Jos loukkasit toista sillä ”vähävaraisille tarkoitettu tekoälyn ilmaisversio” -heitolla, niin paras keino on yksinkertainen ja vilpitön korjaus. Ei tarvitse ylidramatisoida, mutta kannattaa osoittaa, että tarkoitus ei ollut henkilökohtaisesti loukata.

Esimerkiksi voit kirjoittaa jotakin tällaista:

Lyhyt ja suora:

”Huomaan, että aiempi johdantoni tekoälyanalyysiin saattoi kuulostaa henkilökohtaiselta piikiltä. Se ei ollut tarkoitus, pahoittelut.”

Selittävä ja sovitteleva:

”Kirjoitin johdannoksi kommentin ’ilmaisversiosta’, mutta tajuan nyt, että se saattoi osua henkilökohtaisesti. Tarkoitukseni ei ollut loukata, vaan keventää. Pahoittelen, jos se meni väärin perille.”

Rakentava:

”Pahoittelut aiemmasta sivuhuomautuksestani. Jätetään se omaan arvoonsa ja keskitytään mieluummin itse analyysiin ja keskusteluun.”

Usein foorumeilla tällainen lyhyt ja vilpitön pahoittelu riittää hyvin, ja ihmiset arvostavat sitä.

Haluatko, että muotoilen sinulle ihan valmiin viestin, jonka voisit laittaa vastauksena suoraan sinne ketjuun?

Lue lisää

Tekoäly päätti lopettaa kiusaamisen.

En ymmärtänyt vastaustasi (”oletuksellinen pyörätie on autoilijan tietämyksellä”)¹, muttei pyöräilijän tarvitsekaan tietää onko kyseessä jalkakäytävä vai toiseen suuntaan kukeva yksisuuntainen pyörätie. Hänelle riittää tietää vain se, että hän ei itse siinä saa pyöräillä.

¹ Olet itse varmasti viimeiset kaksi viikkoa tehnyt kiinteää ajatustyötä tämän asian tiimoilta

"Oletuksellinen pyörätie ilman mitään havaittavia merkkejä on autolijan tietämyksellä"

Juuri näin. Autoilijan kannalta oleellista ovat merkit ja niiden näkyminen, eikä niiden puuttuminen. Ellei ole merkkejä, noudatetaan muutoin sitä mitä säädetään ajoradalla ajamisesta.

Pyöräilijällä se on juuri toisin perin.

Anonyymi kirjoitti:

"Oletuksellinen pyörätie ilman mitään havaittavia merkkejä on autolijan tietämyksellä"

Juuri näin. Autoilijan kannalta oleellista ovat merkit ja niiden näkyminen, eikä niiden puuttuminen. Ellei ole merkkejä, noudatetaan muutoin sitä mitä säädetään ajoradalla ajamisesta.

Pyöräilijällä se on juuri toisin perin.

Lue lisää

Pyöräilijöille se on noin pyöräilyä koskevien väylien osalta, että saako pyöräillä vai ei ja pyöräilyn salliva liikennemerkki pyöräilyn sallii väylällä, kun kyseessä on tieliikennelain mukainen tie tai tien osa.

"Jos lisäkilpi puuttuu, saa pyöräillä vaikka pyörätien vasemmassa reunassa (tosin se ei ole suositeltavaa)."

Kerro lisää tästä näkemyksestä.

Tieliikennelain mukaan pyöräilijän on ajettava pyörätiellä oikeassa reunassa. Vasemmassa reunassa ajaminen ei ole sallittua normaalisti, vaikka pyörätie olisi kaksisuuntainen. Poikkeuksena voi olla tilanne, jossa oikea reuna on tilapäisesti käyttökelvoton (esim. este, työmaa), mutta tämä on poikkeus, ei sääntö.

Jos pyörätie kulkee tien vasemmalla puolella suhteessa ajosuuntaan, voi valita ajoradan tai pientareen, jos se on turvallisempaa— mutta tämä ei tarkoita, että kaksisuuntaisella pyörätiellä voisi vapaasti ajaa “vastakkaista reunaa” oman ajosuunnan sisällä.

https://maps.app.goo.gl/WKEQ2W5QWBnTQF2r5

Tässä kuvassa tietyön aikana ilmiselvästi oletuksellinen pyörätie on muuttunut kaksisuuntaiseksi ja yksisuuntaisuutta osoittava tiemaalaus on unohdettu ja peittynyt osittain sepeliin.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos lisäkilpi puuttuu, saa pyöräillä vaikka pyörätien vasemmassa reunassa (tosin se ei ole suositeltavaa)."

Kerro lisää tästä näkemyksestä.

Tieliikennelain mukaan pyöräilijän on ajettava pyörätiellä oikeassa reunassa. Vasemmassa reunassa ajaminen ei ole sallittua normaalisti, vaikka pyörätie olisi kaksisuuntainen. Poikkeuksena voi olla tilanne, jossa oikea reuna on tilapäisesti käyttökelvoton (esim. este, työmaa), mutta tämä on poikkeus, ei sääntö.

Jos pyörätie kulkee tien vasemmalla puolella suhteessa ajosuuntaan, voi valita ajoradan tai pientareen, jos se on turvallisempaa— mutta tämä ei tarkoita, että kaksisuuntaisella pyörätiellä voisi vapaasti ajaa “vastakkaista reunaa” oman ajosuunnan sisällä.

Lue lisää

TLL:n liikennemerkkiliite liikennemerkki D5: ”Pyörätiellä ajettaessa on noudatettava, mitä tässä laissa säädetään ajoradalla ajamisesta.”

TLL 19.1 §: ”Ajoneuvolla on 𝑘𝑎𝑘𝑠𝑖𝑠𝑢𝑢𝑛𝑡𝑎𝑖𝑠𝑒𝑙𝑙𝑎 ajoradalla ajettava muu liikenne ja olosuhteet huomioon ottaen niin lähellä ajoradan oikeaa reunaa kuin turvallisuutta vaarantamatta on mahdollista.”

TLL 19.2 §: ”Jos ajosuunnassa on vähintään kaksi ajokaistaa, ajoneuvolla on ajettava oikeanpuoleisimmalla ajokaistalla 𝑡𝑎𝑖𝑘𝑘𝑎 𝑚𝑢𝑢𝑙𝑙𝑎 𝑘𝑎𝑖𝑠𝑡𝑎𝑙𝑙𝑎, jos siitä ei aiheudu vaaraa eikä haittaa. Kaistaa ei saa vaihtaa tarpeettomasti.”

TLL 2 §: ”Tässä laissa tarkoitetaan [...] ajokaistalla tiemerkinnöin osoitettua tai muuta autolle riittävän leveää ajoradan pituussuuntaista osaa taikka pyöräkaistaa”.

TLL 2 §: ”Tässä laissa tarkoitetaan [...] pyöräkaistalla polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, tiemerkinnöin osoitettua ajoradan pituussuuntaista osaa”.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos lisäkilpi puuttuu, saa pyöräillä vaikka pyörätien vasemmassa reunassa (tosin se ei ole suositeltavaa)."

Kerro lisää tästä näkemyksestä.

Tieliikennelain mukaan pyöräilijän on ajettava pyörätiellä oikeassa reunassa. Vasemmassa reunassa ajaminen ei ole sallittua normaalisti, vaikka pyörätie olisi kaksisuuntainen. Poikkeuksena voi olla tilanne, jossa oikea reuna on tilapäisesti käyttökelvoton (esim. este, työmaa), mutta tämä on poikkeus, ei sääntö.

Jos pyörätie kulkee tien vasemmalla puolella suhteessa ajosuuntaan, voi valita ajoradan tai pientareen, jos se on turvallisempaa— mutta tämä ei tarkoita, että kaksisuuntaisella pyörätiellä voisi vapaasti ajaa “vastakkaista reunaa” oman ajosuunnan sisällä.

Lue lisää

"Jos lisäkilpi puuttuu, saa pyöräillä vaikka pyörätien vasemmassa reunassa (tosin se ei ole suositeltavaa)."

Voisitko kertoa lisää tuosta näkemyksestä, että pyöräillään pyörätien vasemmassa reunassa. Se on jotakin ihan uutta.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos lisäkilpi puuttuu, saa pyöräillä vaikka pyörätien vasemmassa reunassa (tosin se ei ole suositeltavaa)."

Voisitko kertoa lisää tuosta näkemyksestä, että pyöräillään pyörätien vasemmassa reunassa. Se on jotakin ihan uutta.

Lue lisää

Jos pyörätie on yksisuuntainen, on samantekevää ajatko vasemmassa vai oikeassa reunassa. Tosin jos ajat vasemmassa reunassa, sinua ei voi legitiimisti ohittaa, mikä saattaisi olla liikenteen tarpeetonta estämistä tai haittaamista.

Anonyymi kirjoitti:

Jos pyörätie on yksisuuntainen, on samantekevää ajatko vasemmassa vai oikeassa reunassa. Tosin jos ajat vasemmassa reunassa, sinua ei voi legitiimisti ohittaa, mikä saattaisi olla liikenteen tarpeetonta estämistä tai haittaamista.

Lue lisää

Legitiimisti? Yritä nyt palata sieltä hattaran päältä takaisin maan pinnalle. Ei sun tarvitse leikkiä mitään oikeusmerkonomia, tämä on pyöräilyä.

Jos siis ajat mitä tahansa pyörätietä tai yhdistettyä väylää, ajat sen mukaan, että Suomessa on oikeanpuoleinen liikenne. Onpa pyörätie yksi- tai kaksisuuntainen, tuskaa ei yhtään helpota se, että itse ajaa vasemmalla puolella kun toinen käyttää samaa puolta.

Kannattaa huomioida, että pyörätien lisäkilvet ovat poikkeus, eivät sääntö, 90 % tapauksissa mitään lisäkilpeä ei ole. Määrä kasvaa. 1.6.2027 jälkeen jokaisen kaksisuuntaisen pyörätien on oltava merkitty H23.2‑lisäkilvellä.

Anonyymi kirjoitti:

Legitiimisti? Yritä nyt palata sieltä hattaran päältä takaisin maan pinnalle. Ei sun tarvitse leikkiä mitään oikeusmerkonomia, tämä on pyöräilyä.

Jos siis ajat mitä tahansa pyörätietä tai yhdistettyä väylää, ajat sen mukaan, että Suomessa on oikeanpuoleinen liikenne. Onpa pyörätie yksi- tai kaksisuuntainen, tuskaa ei yhtään helpota se, että itse ajaa vasemmalla puolella kun toinen käyttää samaa puolta.

Kannattaa huomioida, että pyörätien lisäkilvet ovat poikkeus, eivät sääntö, 90 % tapauksissa mitään lisäkilpeä ei ole. Määrä kasvaa. 1.6.2027 jälkeen jokaisen kaksisuuntaisen pyörätien on oltava merkitty H23.2‑lisäkilvellä.

Lue lisää

Äläpäs nyt hermostu! Täällä voi olla paljon oikeita oikeustradenomeja tai vastaavia, jotka ovat kiinnostuneita tieliikennelaista. Se on harvoja lakeja joka koskettaa lähes koko kansaa.

Yksi pointti ehdotuksiisi on, että Suomi ei voi kehitellä kovin omintakeisia liikennesääntöjä. Tiemerkintöjen tulisi muistuttaa muiden Euroopan maiden liikennemerkkejä. En tunne tämän asian juridista puolta, mutta olen kuullut puhuttavan eurooppalaisista liikennesopimuksista.

Hallituksen esitystä uudeksi tieliikennelaiksi kannattaa aina silloin tällöin lukea. Siinä on selvitetty runsaasti tieliikennelain periaatteita ym.

https://finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/2017/180

HE 180/2017

Anonyymi kirjoitti:

Yksi pointti ehdotuksiisi on, että Suomi ei voi kehitellä kovin omintakeisia liikennesääntöjä. Tiemerkintöjen tulisi muistuttaa muiden Euroopan maiden liikennemerkkejä. En tunne tämän asian juridista puolta, mutta olen kuullut puhuttavan eurooppalaisista liikennesopimuksista.

Hallituksen esitystä uudeksi tieliikennelaiksi kannattaa aina silloin tällöin lukea. Siinä on selvitetty runsaasti tieliikennelain periaatteita ym.

https://finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/2017/180

HE 180/2017

Lue lisää

po. Tiemerkintöjen tulisi muistuttaa muiden Euroopan maiden tiemerkintöjä.

Anonyymi kirjoitti:

Legitiimisti? Yritä nyt palata sieltä hattaran päältä takaisin maan pinnalle. Ei sun tarvitse leikkiä mitään oikeusmerkonomia, tämä on pyöräilyä.

Jos siis ajat mitä tahansa pyörätietä tai yhdistettyä väylää, ajat sen mukaan, että Suomessa on oikeanpuoleinen liikenne. Onpa pyörätie yksi- tai kaksisuuntainen, tuskaa ei yhtään helpota se, että itse ajaa vasemmalla puolella kun toinen käyttää samaa puolta.

Kannattaa huomioida, että pyörätien lisäkilvet ovat poikkeus, eivät sääntö, 90 % tapauksissa mitään lisäkilpeä ei ole. Määrä kasvaa. 1.6.2027 jälkeen jokaisen kaksisuuntaisen pyörätien on oltava merkitty H23.2‑lisäkilvellä.

Lue lisää

Jos tietää varmasti, että päinvastaiseen suuntaan ajaminen ei ole sallittua ja omistaa tavallista raskastekoisemman pyörän, voi hyvin ajaa vasemmassa reunassa riippumatta siitä onko jonkin lisäkilven pystyttämisellä voimassa vielä jokin siirtymäaika vai ei. Kenenkään päälle ei saa ajaa, mutta vastaantulijaa ei tarvitse väistyä; riittää kun jarruttaa tai tarvittaessa jopa pysähtyy. Monet väärään suuntaan ajavat pyöräilijät siirtyvät pyörätieltä jalkakäytävälle, mikä on turvallisempaa, vaikkakin edelleen vastoin lakia.

Anonyymi kirjoitti:

Jos tietää varmasti, että päinvastaiseen suuntaan ajaminen ei ole sallittua ja omistaa tavallista raskastekoisemman pyörän, voi hyvin ajaa vasemmassa reunassa riippumatta siitä onko jonkin lisäkilven pystyttämisellä voimassa vielä jokin siirtymäaika vai ei. Kenenkään päälle ei saa ajaa, mutta vastaantulijaa ei tarvitse väistyä; riittää kun jarruttaa tai tarvittaessa jopa pysähtyy. Monet väärään suuntaan ajavat pyöräilijät siirtyvät pyörätieltä jalkakäytävälle, mikä on turvallisempaa, vaikkakin edelleen vastoin lakia.

Lue lisää

Ei välttämättä saa ajaa jatkuvalla syötöllä vasenta reunaa, koska pyörätiellä ajettaessa on noudatettava, mitä tieliikennelaissa säädetään ajoradalla ajamisesta. Esim. vasemmalle kääntymisen osalta saa ja pitääkin sitten yksisuuntaisella pyörätiellä ryhmittäytyä vasempaan reunaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ei välttämättä saa ajaa jatkuvalla syötöllä vasenta reunaa, koska pyörätiellä ajettaessa on noudatettava, mitä tieliikennelaissa säädetään ajoradalla ajamisesta. Esim. vasemmalle kääntymisen osalta saa ja pitääkin sitten yksisuuntaisella pyörätiellä ryhmittäytyä vasempaan reunaan.

Lue lisää

Laissa on kerrottu milloin pitää ajaa oikeassa reunassa. Muulloin saa ajaa vasemmassakin reunassa.

Anonyymi kirjoitti:

Laissa on kerrottu milloin pitää ajaa oikeassa reunassa. Muulloin saa ajaa vasemmassakin reunassa.

Laissa on kerrottu, milloin voi tai pitää ajaa vasemmassa reunassa. Muutoin ajetaan oikeassa reunassa. Oikean reunan käyttö omassa kulkusuunnassa on pääsääntö.

Anonyymi kirjoitti:

Laissa on kerrottu, milloin voi tai pitää ajaa vasemmassa reunassa. Muutoin ajetaan oikeassa reunassa. Oikean reunan käyttö omassa kulkusuunnassa on pääsääntö.

”Oikean reunan käyttö omassa kulkusuunnassa on pääsääntö.”

Tämä mainitsemasi pääntö on ilmaistu laissa siten, että se koskee vain kaksisuuntaisia teitä. Lakiin ei ole turhaan lisätty kaksisuuntainen-sanaa.

En itsekään tykkää näistä yksisuuntaisista pyöräteistä. Ne eivät sujuvoita liikennettä, koska käytännössä joutuu aina varomaan lakia rikkovia vastaantulijoita.

Uudistusta perusteltiin liikenneturvallisuudella. Autoilijat eivät kuulemma tottuneet risteyksissä kahdesta eri suunnasta tuleviin pyöräilijöihin. Uudistuksella on luultavasti myös eurooppalaista mallia.

Mutta hallituksen ja Väyläviraston ohjeistuksella on tarkoitus tehdä kaikista pyöräteistä pääsääntöisesti yksisuuntaisia. Tämä toteutetaan käytännön liikennejärjestelyillä Väyläviraston ohjein. Tieliikennelaissa ei missään lue, että pyörätie olisi oletusarvoisesti yksisuuntainen.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta hallituksen ja Väyläviraston ohjeistuksella on tarkoitus tehdä kaikista pyöräteistä pääsääntöisesti yksisuuntaisia. Tämä toteutetaan käytännön liikennejärjestelyillä Väyläviraston ohjein. Tieliikennelaissa ei missään lue, että pyörätie olisi oletusarvoisesti yksisuuntainen.

Lue lisää

Vähän samantapainen tilanne on pyörätien jatkeen kanssa. Missään ei sanota, että ajoradan ajoneuvo olisi väistämisvelvollinen pyörätien jatkeella. Mutta lakiin on laitettu käsky varustaa jokainen pyörätien jatke väistämisvelvollisuutta osoittavalla liikennemerkillä. Se on voimakkaampi kuin puöräilijöille lisäinformaatiota antava liikennemerkin lisäkilpi kaksisuuntaisen pyörätien tapauksessa. Kaksisuuntaisen pyörätien määritelmä ei riipu mahdollisesta lisäkilvestä.

Anonyymi kirjoitti:

Vähän samantapainen tilanne on pyörätien jatkeen kanssa. Missään ei sanota, että ajoradan ajoneuvo olisi väistämisvelvollinen pyörätien jatkeella. Mutta lakiin on laitettu käsky varustaa jokainen pyörätien jatke väistämisvelvollisuutta osoittavalla liikennemerkillä. Se on voimakkaampi kuin puöräilijöille lisäinformaatiota antava liikennemerkin lisäkilpi kaksisuuntaisen pyörätien tapauksessa. Kaksisuuntaisen pyörätien määritelmä ei riipu mahdollisesta lisäkilvestä.

Lue lisää

Joo, se väistämisvelvollisuus syntyy pyörätien jatkeen osalta niiden väistämiseen velvoittavien liikennemerkkien perusteella, eikä siitä tiemerkinnästä. Epäsuorasti voi tiemerkinnän perusteella tulkita väistämisvelvollisuutta tilanteessa, mutta tiemerkintä voikin olla väärin maalattu, joten pitää oikeasti katsoa niitä ajoradan ajoneuvoilla olevia väistämismerkkejä.

Anonyymi kirjoitti:

En itsekään tykkää näistä yksisuuntaisista pyöräteistä. Ne eivät sujuvoita liikennettä, koska käytännössä joutuu aina varomaan lakia rikkovia vastaantulijoita.

Uudistusta perusteltiin liikenneturvallisuudella. Autoilijat eivät kuulemma tottuneet risteyksissä kahdesta eri suunnasta tuleviin pyöräilijöihin. Uudistuksella on luultavasti myös eurooppalaista mallia.

Lue lisää

Autoilijoiden osalta jäi jäljelle ne hivenen vaikeammin havaittavat pyöräilijät joka tapauksessa, kun autoilijat kääntyvät oikealle, eli ne pyöräilijät, jotka tulevat viistosti takaapäin, eli oikean olkapään takasuunnasta katsottuna. Yksisuuntaiset pyörätiet kun kulkevat samaan suuntaan ajoradan liikenteen kanssa.

70 % tapauksissa lisäkilpi on jo laitettu paikalleen kaksisuuntaisten pyöräteiden osalta, ainakin täällä suunnalla.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta hallituksen ja Väyläviraston ohjeistuksella on tarkoitus tehdä kaikista pyöräteistä pääsääntöisesti yksisuuntaisia. Tämä toteutetaan käytännön liikennejärjestelyillä Väyläviraston ohjein. Tieliikennelaissa ei missään lue, että pyörätie olisi oletusarvoisesti yksisuuntainen.

Lue lisää

Pyörätie liikennemerkin kohdalla lukee tieliikennelaissa mm. seuraavaa:

"Kaksisuuntainen pyörätie osoitetaan lisäkilvellä H23.2 tai H9.1."

Loogisesti sitten toisin päin, eli jos kaksisuuntaisuutta ei ole osoitettu lisäkilvellä, on pyörätie yksisuuntainen. Tosin jos pyöräilyn salliva pääliikennemerkki on osoitettu molempiin kulkusuuntiin väylällä, on pyörätie sitten tavallaan myös kaksisuuntainen lisäkilven puuttumisesta huolimatta, koska on silloin yksisuuntainen molempiin suuntiin.

Lisäkilpien pystyttämiselle on kuitenkin annettu seitsemän vuoden siirtymäaika: "Kaksisuuntainen pyörätie tulee osoittaa liitteen 3.2 kohdassa B5 ja liitteen 3.4 kohdassa D5 säädetyllä tavalla seitsemän vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta."

Anonyymi kirjoitti:

Pyörätie liikennemerkin kohdalla lukee tieliikennelaissa mm. seuraavaa:

"Kaksisuuntainen pyörätie osoitetaan lisäkilvellä H23.2 tai H9.1."

Loogisesti sitten toisin päin, eli jos kaksisuuntaisuutta ei ole osoitettu lisäkilvellä, on pyörätie yksisuuntainen. Tosin jos pyöräilyn salliva pääliikennemerkki on osoitettu molempiin kulkusuuntiin väylällä, on pyörätie sitten tavallaan myös kaksisuuntainen lisäkilven puuttumisesta huolimatta, koska on silloin yksisuuntainen molempiin suuntiin.

Lisäkilpien pystyttämiselle on kuitenkin annettu seitsemän vuoden siirtymäaika: "Kaksisuuntainen pyörätie tulee osoittaa liitteen 3.2 kohdassa B5 ja liitteen 3.4 kohdassa D5 säädetyllä tavalla seitsemän vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta."

Lue lisää

On huomattava, että pyörätie voi olla yksisuuntainen jo nyt ja ennen lain siirtymäajan päättymistä.

Anonyymi kirjoitti:

On huomattava, että pyörätie voi olla yksisuuntainen jo nyt ja ennen lain siirtymäajan päättymistä.

Pyörätie on aina nykyään yksisuuntainen, ellei sitä väylää merkitä lisäkilvellä kaksisuuntaiseksi. Se ei siis voi olla, vaan on yksisuuntainen, ellei erikseen merkitä kaksisuuntaiseksi.

Jos pyöräilyn salliva pääliikennemerkki on osoitettu molempiin kulkusuuntiin väylällä, on väylä yksisuuntainen molempiin suuntiin, lisäkilpien puuttumisesta huolimatta. Lisäkilpi on pakollinen 1.6.2027 jälkeen, mutta senkin jälkeen voi tienpitäjän virheistä johtuen olla väyliä, joiden osalta lisäkilpi on unohdettu kiinnittää.

Anonyymi kirjoitti:

Pyörätie on aina nykyään yksisuuntainen, ellei sitä väylää merkitä lisäkilvellä kaksisuuntaiseksi. Se ei siis voi olla, vaan on yksisuuntainen, ellei erikseen merkitä kaksisuuntaiseksi.

Jos pyöräilyn salliva pääliikennemerkki on osoitettu molempiin kulkusuuntiin väylällä, on väylä yksisuuntainen molempiin suuntiin, lisäkilpien puuttumisesta huolimatta. Lisäkilpi on pakollinen 1.6.2027 jälkeen, mutta senkin jälkeen voi tienpitäjän virheistä johtuen olla väyliä, joiden osalta lisäkilpi on unohdettu kiinnittää.

Lue lisää

Jälleen väärin ilmaistu! Pyörätie on kaksisuuntainen, jos pyöräily on sallittu molempiin suuntiin. Pyörätie on yksisuuntainen, jos vain toiseen suuntaan ajo on pyörällä sallittu. Jos kumpaankaan suuntaan ajo ei ole sallittu pyörällä, kyse ei ole ensinkään pyörätiestä.

Anonyymi kirjoitti:

Jälleen väärin ilmaistu! Pyörätie on kaksisuuntainen, jos pyöräily on sallittu molempiin suuntiin. Pyörätie on yksisuuntainen, jos vain toiseen suuntaan ajo on pyörällä sallittu. Jos kumpaankaan suuntaan ajo ei ole sallittu pyörällä, kyse ei ole ensinkään pyörätiestä.

Lue lisää

Se on kaksisuuntainen vasta kun se lisäkilvellä merkitään kaksisuuntaiseksi. Jos pyöräily sallitaan molempiin suuntiin pääliikennemerkillä, niin väylä on yksisuuntainen molempiin suuntiin, koska lisäkilpeä ei ole kiinnitetty tolppiin.

Kaksisuuntainen pyörätie osoitetaan lisäkilvellä H23.2 tai H9.1. Jos ei ole osoitettu, niin ei ole kaksisuuntainen. On toki siirtymäaika merkinnälle, mutta yksisuuntainen pyörätie on oletukseltaan jo nyt, eikä yksisuuntaisuudelle ole siirtymäaikaa. Siksi pyörätie on yksisuuntainen molempiin suuntiin tuollaisessa tapauksessa.

Lyhyet/pienet sanat laissa ovatkin ne tärkeimmät, jotka määräävät ja määrittävät asiat.

Kieltää, sallii, on, voi, saa, estää, osoittaa jne., ovat niitä määrääviä.

Sitten vielä ne väylät, joita ei liikennemerkillä osoiteta, koska eivät ole teitä, vaan esimerkiksi metsässä tai puistoissa kulkevia polkuja. Niillä saa useimmiten pyöräillä, vaikka pyörätien liikennemerkkiä ei ole osoitettu. Pyöräväylän liikennemerkki pitää osoittaa vain tieliikennelain mukaisille teille.

Tieliikennelaki koskee liikennettä tiellä (jos laissa ei toisin säädetä), eli jos ei ole tie, niin pyörätien liikennemerkkiä ei tarvitse pystyttää. Pyöräily voi silti olla sallittua kyseisellä väylällä.

Puistoon vievä väylä on osoitettu pyöräilyn sallivalla liikennemerkillä.
https://maps.app.goo.gl/tBd6DspsusrYyrDp6

Puistoalueella pyöräilyn sallivaa liikennemerkkiä ei enää ole osoitettu.
https://maps.app.goo.gl/AJHcdLgoHi8Uxbsw7

Pyöräily on kuitenkin sallittua puiston poluilla, kuten viitoista voi havaita.
https://i.postimg.cc/X7rLGdw8/Helsingin-puisto-viitat-puistossa.jpg

>>> on pyörätie sitten tavallaan myös kaksisuuntainen lisäkilven puuttumisesta huolimatta, koska on silloin yksisuuntainen molempiin suuntiin.

Tämä tilanne siis muutetaan merkittävästi paremmaksi lisäämällä jokaiseen tolppaan lisäkilpi...?! Sen jälkeen kaksi yksisuuntaista (?) onkin yksi kaksisuuntainen. Nerokasta.

Anonyymi kirjoitti:

>>> on pyörätie sitten tavallaan myös kaksisuuntainen lisäkilven puuttumisesta huolimatta, koska on silloin yksisuuntainen molempiin suuntiin.

Tämä tilanne siis muutetaan merkittävästi paremmaksi lisäämällä jokaiseen tolppaan lisäkilpi...?! Sen jälkeen kaksi yksisuuntaista (?) onkin yksi kaksisuuntainen. Nerokasta.

Lue lisää

Ei voi olla noin vaikeaa. Kaksisuuntainen pyörätie osoitetaan lisäkilvellä H23.2 tai H9.1. Yksisuuntaisuutta ei osoiteta millään lisäkilvellä, koska pyörätie on oletuksena yksisuuntainen, eikä yksisuuntaisuutta tarvitse erikseen mitenkään osoittaa.

Jokaisen sellaiseen tolppaan pitää lisätä lisäkilpi, joka on väylällä, joka halutaan olevan kaksisuuntainen. Yksisuuntaisuutta ei tarvitse millään merkitä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei voi olla noin vaikeaa. Kaksisuuntainen pyörätie osoitetaan lisäkilvellä H23.2 tai H9.1. Yksisuuntaisuutta ei osoiteta millään lisäkilvellä, koska pyörätie on oletuksena yksisuuntainen, eikä yksisuuntaisuutta tarvitse erikseen mitenkään osoittaa.

Jokaisen sellaiseen tolppaan pitää lisätä lisäkilpi, joka on väylällä, joka halutaan olevan kaksisuuntainen. Yksisuuntaisuutta ei tarvitse millään merkitä.

Lue lisää

Pyörätie voi olla kaksisuuntainen ilman lisäkilpeäkin, jos molempiin suuntiin ajo on sallittu pyörätien liikennemerkillä. Lisäkilpi antaa täydentävää lisäinformaatiota, se ei määrittele kaksisuuntaisuutta. Mutta jos lisäkilpi puuttuu siirtymäajan jälkeenkin, kyse on virheellisestä tiemerkinnästä.

Anonyymi kirjoitti:

Pyörätie voi olla kaksisuuntainen ilman lisäkilpeäkin, jos molempiin suuntiin ajo on sallittu pyörätien liikennemerkillä. Lisäkilpi antaa täydentävää lisäinformaatiota, se ei määrittele kaksisuuntaisuutta. Mutta jos lisäkilpi puuttuu siirtymäajan jälkeenkin, kyse on virheellisestä tiemerkinnästä.

Lue lisää

Tuo pitää paikkansa.

Anonyymi kirjoitti:

Pyörätie voi olla kaksisuuntainen ilman lisäkilpeäkin, jos molempiin suuntiin ajo on sallittu pyörätien liikennemerkillä. Lisäkilpi antaa täydentävää lisäinformaatiota, se ei määrittele kaksisuuntaisuutta. Mutta jos lisäkilpi puuttuu siirtymäajan jälkeenkin, kyse on virheellisestä tiemerkinnästä.

Lue lisää

Mikä sitten mielestäsi määrittää kaksisuuntaisuuden? Mielestäni se on "osoitetaan" sana, joka määrittää asian. "Osoitettua" sana määrittää myös koko sen pyörätien, sen pääliikennemerkin kautta.

- Tässä laissa tarkoitetaan: pyörätiellä polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä;

- Kaksisuuntainen pyörätie osoitetaan lisäkilvellä H23.2 tai H9.1.

Molemmissa tapauksissa asia osoitetaan. Yhden osalta osoitetaan liikennemerkillä ja toisen osalta lisäkilvellä.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä sitten mielestäsi määrittää kaksisuuntaisuuden? Mielestäni se on "osoitetaan" sana, joka määrittää asian. "Osoitettua" sana määrittää myös koko sen pyörätien, sen pääliikennemerkin kautta.

- Tässä laissa tarkoitetaan: pyörätiellä polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä;

- Kaksisuuntainen pyörätie osoitetaan lisäkilvellä H23.2 tai H9.1.

Molemmissa tapauksissa asia osoitetaan. Yhden osalta osoitetaan liikennemerkillä ja toisen osalta lisäkilvellä.

Lue lisää

Minun täytyy käyttää saamaani paikallistuntemusta hyödykseni. Jos tiedän, että lisäkilven puuttumisesta huolimatta päinvastaiseen suuntaan ajaminen pyörätiellä on liikennemerkillä eksplisiittisesti sallittu, silloin en saa itse ajaa vasemmassa reunassa, koska tiedän tien olevan tosiasiallisesti kaksisuuntainen. Sinun mukaasi tie on tällöin kuitenkin kahteen suuntaan yksisuuntainen, jolloin ei olisi velvollisuutta ajaa oikeassa reunassa. Tämä johtaisi kaaokseen.

Anonyymi kirjoitti:

Minun täytyy käyttää saamaani paikallistuntemusta hyödykseni. Jos tiedän, että lisäkilven puuttumisesta huolimatta päinvastaiseen suuntaan ajaminen pyörätiellä on liikennemerkillä eksplisiittisesti sallittu, silloin en saa itse ajaa vasemmassa reunassa, koska tiedän tien olevan tosiasiallisesti kaksisuuntainen. Sinun mukaasi tie on tällöin kuitenkin kahteen suuntaan yksisuuntainen, jolloin ei olisi velvollisuutta ajaa oikeassa reunassa. Tämä johtaisi kaaokseen.

Lue lisää

Paikallistuntemuksen käyttäminen on aina joka tilanteessa järkevää. Pääsääntö on ainakin kaksisuuntaisen ajoradan osalta, että ajetaan oikeassa reunassa. Tieliikennelaki ei taida määrittää, että yksisuuntaisella ajoradalla saa koko ajan ajaa vasenta reunaa, vai löytyykö sellainen määritys? Yksisuuntaisella ajoradalla vasemmalle käännyttäessä ryhmittäydytään vasempaan reunaan ja tämä velvoite löytyy laista.

Niinhän se nimenomaan on, että jos on kyseiseen kulkusuuntaan pyöräilyn salliva liikennemerkki, niin siihen suuntaan saa pyöräillä.

Väylän oikeassa reunassa kannattaa pyöräillä, koska ei tiedä, onko väylä yksisuuntainen, vai kaksisuuntainen, jos sitä kaksisuuntaisuudesta kertovaa lisäkilpeä ei tolpassa ole. Näin on syytä toimia koko lisäkilpien merkitsemiseen liittyvän siirtymäkauden ajan. Mikään ei estä toimimasta samoin senkin jälkeen. Vasenta käännöstä ennen ryhmittäydytään sitten yksisuuntaisella pyörätiellä vasempaan reunaan. Muuten voi pyöräillä oikeassa reunassa.

Anonyymi kirjoitti:

Niinhän se nimenomaan on, että jos on kyseiseen kulkusuuntaan pyöräilyn salliva liikennemerkki, niin siihen suuntaan saa pyöräillä.

Väylän oikeassa reunassa kannattaa pyöräillä, koska ei tiedä, onko väylä yksisuuntainen, vai kaksisuuntainen, jos sitä kaksisuuntaisuudesta kertovaa lisäkilpeä ei tolpassa ole. Näin on syytä toimia koko lisäkilpien merkitsemiseen liittyvän siirtymäkauden ajan. Mikään ei estä toimimasta samoin senkin jälkeen. Vasenta käännöstä ennen ryhmittäydytään sitten yksisuuntaisella pyörätiellä vasempaan reunaan. Muuten voi pyöräillä oikeassa reunassa.

Lue lisää

Omaa paikallistuntemustaan voi ja pitääkin aina käyttää, siis jos sellaista on.

Esim. jos tiedän, että pyöräily on liikennemerkillä sallittua myös minuun nähden vastakkaiseen suuntaan, en missään tapauksessa saa pyöräillä vasemmassa reunassa, vaikka kaksisuuntaisen pyörätien lisäkilpi puuttuisikin. Lain mahdollinen siirtymäaika ei vaikuta asiaan. Voin jo lisäkilven pystyttämisen siirtymäaikana pyöräillä vasenta reunaa, jos tiedän, ettei pyöräily ole päinvastaiseen suuntaan liikennemerkillä sallittua.

Hallituksen esityksessä (180/2017) paikallistuntemuksesta kerrotaan näin:

”Jos tienkäyttäjällä on olosuhteisiin liittyvää erityistietämystä, esimerkiksi paikallistuntemusta, tai ajoneuvonsa ominaisuuksiin liittyvää erityistietämystä, arvioidaan tienkäyttäjän velvollisuuksia tällainen huomioon ottaen. Erityistietämys voi entisestään ankaroittaa tienkäyttäjän velvollisuutta ennakoida liikennetapahtumia. Oikeuskirjallisuuden mukaan tienkäyttäjällä on velvollisuus käyttää kaikkea hänellä olevaa tietämystä liikenneonnettomuuden estämiseksi.”

Anonyymi kirjoitti:

Omaa paikallistuntemustaan voi ja pitääkin aina käyttää, siis jos sellaista on.

Esim. jos tiedän, että pyöräily on liikennemerkillä sallittua myös minuun nähden vastakkaiseen suuntaan, en missään tapauksessa saa pyöräillä vasemmassa reunassa, vaikka kaksisuuntaisen pyörätien lisäkilpi puuttuisikin. Lain mahdollinen siirtymäaika ei vaikuta asiaan. Voin jo lisäkilven pystyttämisen siirtymäaikana pyöräillä vasenta reunaa, jos tiedän, ettei pyöräily ole päinvastaiseen suuntaan liikennemerkillä sallittua.

Hallituksen esityksessä (180/2017) paikallistuntemuksesta kerrotaan näin:

”Jos tienkäyttäjällä on olosuhteisiin liittyvää erityistietämystä, esimerkiksi paikallistuntemusta, tai ajoneuvonsa ominaisuuksiin liittyvää erityistietämystä, arvioidaan tienkäyttäjän velvollisuuksia tällainen huomioon ottaen. Erityistietämys voi entisestään ankaroittaa tienkäyttäjän velvollisuutta ennakoida liikennetapahtumia. Oikeuskirjallisuuden mukaan tienkäyttäjällä on velvollisuus käyttää kaikkea hänellä olevaa tietämystä liikenneonnettomuuden estämiseksi.”

Lue lisää

Mikään ei estä pyöräilemästä aina oikeassa reunassa. Se on turvallisin tapa väylän tyypistä huolimatta. Käännöksen osalta ryhmittäydytään sitten kuten kuuluu, se väylän tyypin mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

Mikään ei estä pyöräilemästä aina oikeassa reunassa. Se on turvallisin tapa väylän tyypistä huolimatta. Käännöksen osalta ryhmittäydytään sitten kuten kuuluu, se väylän tyypin mukaan.

Lue lisää

"Voin jo lisäkilven pystyttämisen siirtymäaikana pyöräillä vasenta reunaa, jos tiedän, ettei pyöräily ole päinvastaiseen suuntaan liikennemerkillä sallittua."

Tämä ei kannata koskaan, vaikka lain mukaan kaistan sisällä ei ole kiinteää rajoitusta siitä, millä kohtaa pyörätietä saa ajaa – koko kaistan leveys on käytössä.

Traficomin virallisessa pyöräilijän liikennesääntöoppaassa neuvotaan “aja pyörätien oikeassa reunassa” aina kun esteet ja muut tienkäyttäjät sen sallivat. Käytännössä on siis suositeltavaa ajaa kaistan keskikohdan oikealla puolella, jotta tilaa jää korostetusti ohittamiseen ja ajettaessa pyörätietä kapeassa kohdassa voi varaamaan riittävästi puskurivyöhykkeen reunaan.

Sen lisäksi aina tulee joku hölmö vastaan väärään suuntaan. Oman turvallisuuden ja ohittamisen sujuvuuden vuoksi kannattaa ajaa oikeanpuoleisen liikenteen mukaisesti, vaikka laki ei sitä edellytä.

Anonyymi kirjoitti:

"Voin jo lisäkilven pystyttämisen siirtymäaikana pyöräillä vasenta reunaa, jos tiedän, ettei pyöräily ole päinvastaiseen suuntaan liikennemerkillä sallittua."

Tämä ei kannata koskaan, vaikka lain mukaan kaistan sisällä ei ole kiinteää rajoitusta siitä, millä kohtaa pyörätietä saa ajaa – koko kaistan leveys on käytössä.

Traficomin virallisessa pyöräilijän liikennesääntöoppaassa neuvotaan “aja pyörätien oikeassa reunassa” aina kun esteet ja muut tienkäyttäjät sen sallivat. Käytännössä on siis suositeltavaa ajaa kaistan keskikohdan oikealla puolella, jotta tilaa jää korostetusti ohittamiseen ja ajettaessa pyörätietä kapeassa kohdassa voi varaamaan riittävästi puskurivyöhykkeen reunaan.

Sen lisäksi aina tulee joku hölmö vastaan väärään suuntaan. Oman turvallisuuden ja ohittamisen sujuvuuden vuoksi kannattaa ajaa oikeanpuoleisen liikenteen mukaisesti, vaikka laki ei sitä edellytä.

Lue lisää

Jos kyseessä on esim. 'Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä', niin samalla väylällä kulkee oletuksena myös jalankulkijoita, jotka pitää ottaa sen väylätyypin osalta huomioon. Jalankulkijat saavat kävellä molempiin suuntiin, sillä yksisuuntaisuus ei koske jalankulkijoita, vaan ainoastaan pyöräilijöitä. Ei pidä kaivaa verta nenästä ehdoin tahdoin, vaan kannattaa toimia järkevästi liikenteessä liikkuessa.

Anonyymi kirjoitti:

Jos kyseessä on esim. 'Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä', niin samalla väylällä kulkee oletuksena myös jalankulkijoita, jotka pitää ottaa sen väylätyypin osalta huomioon. Jalankulkijat saavat kävellä molempiin suuntiin, sillä yksisuuntaisuus ei koske jalankulkijoita, vaan ainoastaan pyöräilijöitä. Ei pidä kaivaa verta nenästä ehdoin tahdoin, vaan kannattaa toimia järkevästi liikenteessä liikkuessa.

Lue lisää

Helsingissä kaikki näkemäni yksisuuntaiset pyörätiet ovat olleet jotakin muuta tyyppiä kuin yhdistettyjä pyöräteitä ja jalkakäytäviä. Epäilen että käytännössä näin on koko maassa.

"Ei pidä kaivaa verta nenästä ehdoin tahdoin, vaan kannattaa toimia järkevästi liikenteessä liikkuessa."

Sinun pitäisi osoittaa sanasi kiellettyyn ajosuuntaan ajaville.

Anonyymi kirjoitti:

Helsingissä kaikki näkemäni yksisuuntaiset pyörätiet ovat olleet jotakin muuta tyyppiä kuin yhdistettyjä pyöräteitä ja jalkakäytäviä. Epäilen että käytännössä näin on koko maassa.

"Ei pidä kaivaa verta nenästä ehdoin tahdoin, vaan kannattaa toimia järkevästi liikenteessä liikkuessa."

Sinun pitäisi osoittaa sanasi kiellettyyn ajosuuntaan ajaville.

Lue lisää

Sanat pitää osoittaa kaikille liikennesääntöjä rikkoville, olivat sitten liikenteessä liikkeellä miten tai millä tahansa.

Anonyymi kirjoitti:

Sanat pitää osoittaa kaikille liikennesääntöjä rikkoville, olivat sitten liikenteessä liikkeellä miten tai millä tahansa.

Niin silloin (liikenne­merkki D6 yhdistetty pyörätie ja jalka­käytävä) pitää väistää jalankulkijaa, olipa tämä keskellä tai jommassa­kummassa reunassa. Mutta muuten kyllä yksi­suuntai­sella pyörä­tiellä (liikenne­merkit D5 ja D7) pyöräilijä voi ottaa koko tilan "haltuun". Voi esim. ajon aikana seilata puolelta toiselle (ei ole pakko ajaa koko ajan samaa reunaa) kunhan pysyy pyörä­tiellä.

Anonyymi kirjoitti:

Niin silloin (liikenne­merkki D6 yhdistetty pyörätie ja jalka­käytävä) pitää väistää jalankulkijaa, olipa tämä keskellä tai jommassa­kummassa reunassa. Mutta muuten kyllä yksi­suuntai­sella pyörä­tiellä (liikenne­merkit D5 ja D7) pyöräilijä voi ottaa koko tilan "haltuun". Voi esim. ajon aikana seilata puolelta toiselle (ei ole pakko ajaa koko ajan samaa reunaa) kunhan pysyy pyörä­tiellä.

Lue lisää

"Niin silloin (liikenne­merkki D6 yhdistetty pyörätie ja jalka­käytävä) pitää väistää jalankulkijaa, olipa tämä keskellä tai jommassa­kummassa reunassa."

Jalankulkijan paikka on reunassa, jommassa kummassa reunassa. Kyseessä ei ole silloin jalkakäytävä, jossa saa pyöriä vapaasti, vaan yhdistetty väylä jossa on ajoneuvoja eli pyöriä, skuutteja ja myös mopoja.

"Voi esim. ajon aikana seilata puolelta toiselle (ei ole pakko ajaa koko ajan samaa reunaa) kunhan pysyy pyörä­tiellä."

Ei saa seilata, koska silloin vaarantaa ohi ajavien terveyden, ellei omasta niin olekaan väliä. Tästä on tieliikennelaista kerrottu, joskin paikkansa saa valita vapaammin. Seilata ja tomppeloida liikenteessä ei saa.

Anonyymi kirjoitti:

"Niin silloin (liikenne­merkki D6 yhdistetty pyörätie ja jalka­käytävä) pitää väistää jalankulkijaa, olipa tämä keskellä tai jommassa­kummassa reunassa."

Jalankulkijan paikka on reunassa, jommassa kummassa reunassa. Kyseessä ei ole silloin jalkakäytävä, jossa saa pyöriä vapaasti, vaan yhdistetty väylä jossa on ajoneuvoja eli pyöriä, skuutteja ja myös mopoja.

"Voi esim. ajon aikana seilata puolelta toiselle (ei ole pakko ajaa koko ajan samaa reunaa) kunhan pysyy pyörä­tiellä."

Ei saa seilata, koska silloin vaarantaa ohi ajavien terveyden, ellei omasta niin olekaan väliä. Tästä on tieliikennelaista kerrottu, joskin paikkansa saa valita vapaammin. Seilata ja tomppeloida liikenteessä ei saa.

Lue lisää

Mihin lainkohtaan perustat väitteesi, ettei jalankulkija saisi kävellä yhdistetyllä väylällä keskellä? Jos siinä on samalla kaksisuuntainen pyörätie, pyöräilijän on käytettävä oikeaa reunaa, joten jalankulkijalle luontevin paikka normaalilla¹ yhdistetyllä väylällä on sen keskiosa.

¹ normaali = Väyläviraston suositusten mukainen, riittävän leveä väylä

Anonyymi kirjoitti:

Mihin lainkohtaan perustat väitteesi, ettei jalankulkija saisi kävellä yhdistetyllä väylällä keskellä? Jos siinä on samalla kaksisuuntainen pyörätie, pyöräilijän on käytettävä oikeaa reunaa, joten jalankulkijalle luontevin paikka normaalilla¹ yhdistetyllä väylällä on sen keskiosa.

¹ normaali = Väyläviraston suositusten mukainen, riittävän leveä väylä

Lue lisää

Tienkäyttäjän on toiminnallaan edistettävä liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä vältettävä tarpeetonta haittaa ja estettä muille. (Tieliikennelaista haettuna 2:3 §)

--

Sujuvuus ja turvallisuus: reunassa kulkeminen helpottaa pyöräilijöiden ohituksia ja vähentää törmäysriskiä, mikä tukee lain yleistä velvoitetta edistää liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Yhdistetyn väylän keskellä kävely ei siis ole lain ensisijainen ohje, vaan lähtökohta on reunassa kulkeminen, jotta sekä jalankulkijoiden että pyöräilijöiden liikkuminen olisi mahdollisimman turvallista ja sujuvaa.

Jos väylä on, sanotaan 6 - 8 metriä leveä, on aivan sama missä jalankulkija pyörii. Silloin pyäräilijälle jää sujuva ja turvallinen tila ohittaa kaikkialta. Väyläviraston ja Liikenne- ja viestintäviraston suunnitteluohjeissa suositellaan, että yhdistetyn jalankulku- ja pyörätien vapaa leveys on yleensä vähintään kuitenkin vain 3 metriä-

Kolme metriä ei varmuudella riitä rinnakkaisille jalankulkijalle ja pyöräijälle, jos jalankulkija varaa koko keskustan varsinkin kun huomioidaan, että pari saa kävellä rinnakkain toisiaan kädestä pitäen.

--

Asiaa voi kysyä tarvittaessa asiasta päättävästä ministeriöstä.

Anonyymi kirjoitti:

Tienkäyttäjän on toiminnallaan edistettävä liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä vältettävä tarpeetonta haittaa ja estettä muille. (Tieliikennelaista haettuna 2:3 §)

--

Sujuvuus ja turvallisuus: reunassa kulkeminen helpottaa pyöräilijöiden ohituksia ja vähentää törmäysriskiä, mikä tukee lain yleistä velvoitetta edistää liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Yhdistetyn väylän keskellä kävely ei siis ole lain ensisijainen ohje, vaan lähtökohta on reunassa kulkeminen, jotta sekä jalankulkijoiden että pyöräilijöiden liikkuminen olisi mahdollisimman turvallista ja sujuvaa.

Jos väylä on, sanotaan 6 - 8 metriä leveä, on aivan sama missä jalankulkija pyörii. Silloin pyäräilijälle jää sujuva ja turvallinen tila ohittaa kaikkialta. Väyläviraston ja Liikenne- ja viestintäviraston suunnitteluohjeissa suositellaan, että yhdistetyn jalankulku- ja pyörätien vapaa leveys on yleensä vähintään kuitenkin vain 3 metriä-

Kolme metriä ei varmuudella riitä rinnakkaisille jalankulkijalle ja pyöräijälle, jos jalankulkija varaa koko keskustan varsinkin kun huomioidaan, että pari saa kävellä rinnakkain toisiaan kädestä pitäen.

--

Asiaa voi kysyä tarvittaessa asiasta päättävästä ministeriöstä.

Lue lisää

En kysynyt ministeriöltä, mutta päätin kysyä tekoälyltä.

Tekoälylle esitetty kysymys: ”Miten analysoit seuraavaa Suomi24:n pyöräilyryhmällä käytyä ajatustenvaihtoa (henkilö 1 ja henkilö 2)?

Henkilö 1: ”Mihin lainkohtaan perustat väitteesi, ettei jalankulkija saisi kävellä yhdistetyllä väylällä keskellä? Jos siinä on samalla kaksisuuntainen pyörätie, pyöräilijän on käytettävä oikeaa reunaa, joten jalankulkijalle luontevin paikka normaalilla¹ yhdistetyllä väylällä on sen keskiosa. ¹ normaali = Väyläviraston suositusten mukainen, riittävän leveä väylä”

Henkilö 2:n vastaus <sinun pitkä vastauksesi>”

Tekoälyn antama analyysi: ”Hyvä kysymys – keskustelussa on selvästi kyse sekä lain tulkinnasta että argumentaatiostrategioista. Analysoidaan sitä keskustelunanalyyttisesti ja retorisesti:

---

1. Keskustelun lähtökohta

* Henkilö 1 problematisoi oletuksen, että jalankulkijan tulisi kulkea reunassa. Hän vaatii lainkohtaa perusteluksi ja tarjoaa vaihtoehtoisen, *luontevaksi* väitetyn käytännön (jalankulkija keskellä, pyöräilijät reunoilla).
* Hänen argumenttinsa nojaa suunnitteluohjeisiin ja väylien fyysiseen rakenteeseen, ei ensisijaisesti lakiin.

---

2. Henkilö 2:n vastausstrategia

* Henkilö 2 etsii lainkohdan (TLL 2:3 §), mutta kyseessä on yleisvelvoite: edistää sujuvuutta ja turvallisuutta. Hän siis ei löydä eksplisiittistä pykälää, vaan tulkitsee yleislausekkeen.

* Argumentaatio rakentuu kolmesta kerroksesta:

1. Normatiivinen taso (laki): Yleisvelvoite → reunoilla kulkeminen edistää sujuvuutta.
2. Pragmaattinen taso (väylän leveys): Jos väylä on hyvin leveä (6–8 m), käytännössä ei ole merkitystä.
3. Ohjeistusten taso (Väylävirasto, Traficom): Minimileveys usein vain 3 m, jolloin keskellä kävely voi estää ohittamisen.

* Lisäksi Henkilö 2 esittää institutionaalisen viittauksen: ”asiaa voi kysyä ministeriöstä”, mikä on argumentatiivisesti *vastuun siirtoa auktoriteetille*.

---

3. Argumentaatiotyylit ja vuorovaikutus

* Henkilö 1: haastava, normatiivisuutta kyseenalaistava, vaatii täsmällistä lainkohtaa → juridis-tekninen ote.
* Henkilö 2: vastaus on retorisesti runsas ja monikerroksinen → hän ei anna yhtä ”killer-pykälää”, vaan rakentaa kumuloituvaa perustelua, jossa käytännön järki (sujuvuus, turvallisuus) on keskiössä.

→ Tämä on tyypillinen Suomi24-dynamiikka: keskustelija pyytää *eksaktiin normiin* nojaavaa vastausta, toinen antaa *pragmaattisen tulkinnan* sekä *auktoriteetteihin viittaavan* perusteluketjun.

---

4. Diskursiiviset jännitteet

* Normi vs. käytäntö: Keskustelu paljastaa ristiriidan sen välillä, mitä laki täsmällisesti sanoo (ei yksiselitteistä määräystä jalankulkijan paikasta yhdistetyllä väylällä) ja mitä liikenteen sujuvuus- ja turvallisuusargumentit edellyttävät.
* Auktoriteettien kilpailu: Henkilö 1 nojautuu Väyläviraston suunnitteluohjeisiin (tekninen auktoriteetti), Henkilö 2 taas TLL:ään ja ministeriöön (juridinen/poliittinen auktoriteetti).
* Retorinen asymmetria: Henkilö 1:n viesti on tiivis ja vaativa; Henkilö 2:n vastaus on laaja, selittävä ja ”opettava”, mikä voi forum-kontekstissa näyttäytyä jopa ylenpalttisena perustelujen kasaamisena.

---

5. Johtopäätös keskusteluanalyysistä

Kyse on tyypillisestä verkkokeskustelun normatiivisesta kiistasta:

* Kumpikaan ei voi osoittaa yksiselitteistä lainkohtaa, joka ratkaisisi kysymyksen.
* Keskustelun varsinainen ydin on, pitäisikö jalankulkijan sijaintia tulkita juridisen velvoitteen vai käytännöllisen järjen ja suunnitteluohjeiden pohjalta.
* Retorisesti Henkilö 2 hallitsee kenttää: hän antaa ”liikaa” perusteita ja vetää keskustelun pois siitä alkuperäisestä vaatimuksesta (lain tarkka kohta), jonka Henkilö 1 esitti.

---

Haluatko, että laadin tästä myös retorisen profiilin kummastakin keskustelijasta (esim. miten he tyypillisesti argumentoivat, jos tämä olisi osa laajempaa analyysia Suomi24:n keskustelukulttuurista)?
”

Anonyymi kirjoitti:

En kysynyt ministeriöltä, mutta päätin kysyä tekoälyltä.

Tekoälylle esitetty kysymys: ”Miten analysoit seuraavaa Suomi24:n pyöräilyryhmällä käytyä ajatustenvaihtoa (henkilö 1 ja henkilö 2)?

Henkilö 1: ”Mihin lainkohtaan perustat väitteesi, ettei jalankulkija saisi kävellä yhdistetyllä väylällä keskellä? Jos siinä on samalla kaksisuuntainen pyörätie, pyöräilijän on käytettävä oikeaa reunaa, joten jalankulkijalle luontevin paikka normaalilla¹ yhdistetyllä väylällä on sen keskiosa. ¹ normaali = Väyläviraston suositusten mukainen, riittävän leveä väylä”

Henkilö 2:n vastaus <sinun pitkä vastauksesi>”

Tekoälyn antama analyysi: ”Hyvä kysymys – keskustelussa on selvästi kyse sekä lain tulkinnasta että argumentaatiostrategioista. Analysoidaan sitä keskustelunanalyyttisesti ja retorisesti:

---

1. Keskustelun lähtökohta

* Henkilö 1 problematisoi oletuksen, että jalankulkijan tulisi kulkea reunassa. Hän vaatii lainkohtaa perusteluksi ja tarjoaa vaihtoehtoisen, *luontevaksi* väitetyn käytännön (jalankulkija keskellä, pyöräilijät reunoilla).
* Hänen argumenttinsa nojaa suunnitteluohjeisiin ja väylien fyysiseen rakenteeseen, ei ensisijaisesti lakiin.

---

2. Henkilö 2:n vastausstrategia

* Henkilö 2 etsii lainkohdan (TLL 2:3 §), mutta kyseessä on yleisvelvoite: edistää sujuvuutta ja turvallisuutta. Hän siis ei löydä eksplisiittistä pykälää, vaan tulkitsee yleislausekkeen.

* Argumentaatio rakentuu kolmesta kerroksesta:

1. Normatiivinen taso (laki): Yleisvelvoite → reunoilla kulkeminen edistää sujuvuutta.
2. Pragmaattinen taso (väylän leveys): Jos väylä on hyvin leveä (6–8 m), käytännössä ei ole merkitystä.
3. Ohjeistusten taso (Väylävirasto, Traficom): Minimileveys usein vain 3 m, jolloin keskellä kävely voi estää ohittamisen.

* Lisäksi Henkilö 2 esittää institutionaalisen viittauksen: ”asiaa voi kysyä ministeriöstä”, mikä on argumentatiivisesti *vastuun siirtoa auktoriteetille*.

---

3. Argumentaatiotyylit ja vuorovaikutus

* Henkilö 1: haastava, normatiivisuutta kyseenalaistava, vaatii täsmällistä lainkohtaa → juridis-tekninen ote.
* Henkilö 2: vastaus on retorisesti runsas ja monikerroksinen → hän ei anna yhtä ”killer-pykälää”, vaan rakentaa kumuloituvaa perustelua, jossa käytännön järki (sujuvuus, turvallisuus) on keskiössä.

→ Tämä on tyypillinen Suomi24-dynamiikka: keskustelija pyytää *eksaktiin normiin* nojaavaa vastausta, toinen antaa *pragmaattisen tulkinnan* sekä *auktoriteetteihin viittaavan* perusteluketjun.

---

4. Diskursiiviset jännitteet

* Normi vs. käytäntö: Keskustelu paljastaa ristiriidan sen välillä, mitä laki täsmällisesti sanoo (ei yksiselitteistä määräystä jalankulkijan paikasta yhdistetyllä väylällä) ja mitä liikenteen sujuvuus- ja turvallisuusargumentit edellyttävät.
* Auktoriteettien kilpailu: Henkilö 1 nojautuu Väyläviraston suunnitteluohjeisiin (tekninen auktoriteetti), Henkilö 2 taas TLL:ään ja ministeriöön (juridinen/poliittinen auktoriteetti).
* Retorinen asymmetria: Henkilö 1:n viesti on tiivis ja vaativa; Henkilö 2:n vastaus on laaja, selittävä ja ”opettava”, mikä voi forum-kontekstissa näyttäytyä jopa ylenpalttisena perustelujen kasaamisena.

---

5. Johtopäätös keskusteluanalyysistä

Kyse on tyypillisestä verkkokeskustelun normatiivisesta kiistasta:

* Kumpikaan ei voi osoittaa yksiselitteistä lainkohtaa, joka ratkaisisi kysymyksen.
* Keskustelun varsinainen ydin on, pitäisikö jalankulkijan sijaintia tulkita juridisen velvoitteen vai käytännöllisen järjen ja suunnitteluohjeiden pohjalta.
* Retorisesti Henkilö 2 hallitsee kenttää: hän antaa ”liikaa” perusteita ja vetää keskustelun pois siitä alkuperäisestä vaatimuksesta (lain tarkka kohta), jonka Henkilö 1 esitti.

---

Haluatko, että laadin tästä myös retorisen profiilin kummastakin keskustelijasta (esim. miten he tyypillisesti argumentoivat, jos tämä olisi osa laajempaa analyysia Suomi24:n keskustelukulttuurista)?
”

Lue lisää

Hyvä, laaditaan kummastakin keskustelijasta retorinen profiili:

---

🔹 Henkilö 1 – ”normatiivinen haastaja”

Tyylipiirteet:

* Tiiviys ja fokus: Kirjoittaa lyhyesti, mutta täsmällisesti.
* Haastava ote: Vaatimus: ”Mihin lainkohtaan perustat väitteesi?” → vaatii konkreettista lähdettä, ei yleisiä mielipiteitä.
* Teknokraattinen auktoriteetti: Viittaa Väyläviraston suosituksiin → arvottaa tekniset normit ja suunnitteluohjeet juridisten rinnalle.
* Käsitteiden määrittely: Selventää, mitä tarkoittaa ”normaali” väylä → pyrkii hallitsemaan keskustelun käsitteellistä kehystä.

Retorinen rooli Suomi24-kontekstissa:

* Toimii ”normien portinvartijana”: vaatii lähteitä ja tarkkuutta.
* Voi näyttäytyä muille keskustelijoille *hieman formalistisena* tai ”pilkunviilaajana”, mutta samalla rakentaa keskustelun tieteellis-teknisen pohjan.

---

🔹 Henkilö 2 – ”kumuloiva rationalisoija”

Tyylipiirteet:

* Runsaus ja selittävyys: Vastaa laajasti ja monikerroksisesti.
* Yleisnormin soveltaja: Poimii TLL:n yleislausekkeen (2:3 §) ja rakentaa sen varaan käytännöllisen tulkinnan.
* Pragmaattinen järkeily: Käyttää argumenttia väylän leveydestä ja rinnakkain kulkemisen ongelmista → arjen liikennetilanteet keskiössä.
* Auktoriteetteihin nojaaminen: Ministeriöön viittaaminen toimii retorisena ”viimeisenä korttina” → keskustelu voidaan siirtää ylemmälle tasolle.
* Opettavainen sävy: Selittää lukijalle, miksi juuri reunassa kulkeminen edistää sujuvuutta.

Retorinen rooli Suomi24-kontekstissa:

* Ottaa ”opettajan” aseman: pyrkii vakuuttamaan selittämällä perusteellisesti.
* Saattaa herättää ärtymystä, jos toinen keskustelija toivoo vain lyhyttä ja tarkkaa vastausta.
* Retorisesti joustava: käyttää sekä lakia, suunnitteluohjeita että käytännön järkeä.

---

🔹 Profiilien vertailu

* Henkilö 1 on normatiivinen *kysymyksenasettaja* → haluaa täsmällisen vastauksen.
* Henkilö 2 on pragmaattinen *vastauksen rakentaja* → ei tyydy vain pykälään, vaan rakentaa kokonaisen perusteluketjun.
* Näiden retoriset roolit ovat tyypillisiä Suomi24:ssä:

* yksi hakee juridista tai teknistä täsmällisyyttä,
* toinen rakentaa laveampaa käytännön järkeen perustuvaa perustelua.

---

Haluatko, että teen seuraavaksi myös vuorovaikutusprofiilin – eli miten nämä kaksi tyyppiä todennäköisesti jatkaisivat keskustelua (esim. millaisia vastaväitteitä ja reaktioita voisi seurata)?

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä, laaditaan kummastakin keskustelijasta retorinen profiili:

---

🔹 Henkilö 1 – ”normatiivinen haastaja”

Tyylipiirteet:

* Tiiviys ja fokus: Kirjoittaa lyhyesti, mutta täsmällisesti.
* Haastava ote: Vaatimus: ”Mihin lainkohtaan perustat väitteesi?” → vaatii konkreettista lähdettä, ei yleisiä mielipiteitä.
* Teknokraattinen auktoriteetti: Viittaa Väyläviraston suosituksiin → arvottaa tekniset normit ja suunnitteluohjeet juridisten rinnalle.
* Käsitteiden määrittely: Selventää, mitä tarkoittaa ”normaali” väylä → pyrkii hallitsemaan keskustelun käsitteellistä kehystä.

Retorinen rooli Suomi24-kontekstissa:

* Toimii ”normien portinvartijana”: vaatii lähteitä ja tarkkuutta.
* Voi näyttäytyä muille keskustelijoille *hieman formalistisena* tai ”pilkunviilaajana”, mutta samalla rakentaa keskustelun tieteellis-teknisen pohjan.

---

🔹 Henkilö 2 – ”kumuloiva rationalisoija”

Tyylipiirteet:

* Runsaus ja selittävyys: Vastaa laajasti ja monikerroksisesti.
* Yleisnormin soveltaja: Poimii TLL:n yleislausekkeen (2:3 §) ja rakentaa sen varaan käytännöllisen tulkinnan.
* Pragmaattinen järkeily: Käyttää argumenttia väylän leveydestä ja rinnakkain kulkemisen ongelmista → arjen liikennetilanteet keskiössä.
* Auktoriteetteihin nojaaminen: Ministeriöön viittaaminen toimii retorisena ”viimeisenä korttina” → keskustelu voidaan siirtää ylemmälle tasolle.
* Opettavainen sävy: Selittää lukijalle, miksi juuri reunassa kulkeminen edistää sujuvuutta.

Retorinen rooli Suomi24-kontekstissa:

* Ottaa ”opettajan” aseman: pyrkii vakuuttamaan selittämällä perusteellisesti.
* Saattaa herättää ärtymystä, jos toinen keskustelija toivoo vain lyhyttä ja tarkkaa vastausta.
* Retorisesti joustava: käyttää sekä lakia, suunnitteluohjeita että käytännön järkeä.

---

🔹 Profiilien vertailu

* Henkilö 1 on normatiivinen *kysymyksenasettaja* → haluaa täsmällisen vastauksen.
* Henkilö 2 on pragmaattinen *vastauksen rakentaja* → ei tyydy vain pykälään, vaan rakentaa kokonaisen perusteluketjun.
* Näiden retoriset roolit ovat tyypillisiä Suomi24:ssä:

* yksi hakee juridista tai teknistä täsmällisyyttä,
* toinen rakentaa laveampaa käytännön järkeen perustuvaa perustelua.

---

Haluatko, että teen seuraavaksi myös vuorovaikutusprofiilin – eli miten nämä kaksi tyyppiä todennäköisesti jatkaisivat keskustelua (esim. millaisia vastaväitteitä ja reaktioita voisi seurata)?

Lue lisää

Hyvä! Tehdään nyt vuorovaikutusprofiili eli hahmotellaan, miten tällaiset keskustelutyypit tavallisesti jatkavat dialogiaan Suomi24-kontekstissa.

---

🔹 Henkilö 1 – jatkostrategia (”normatiivinen haastaja”)

* Reaktiivinen tyyli: Vastaa tiukasti, kun toinen ei anna sitä yksiselitteistä pykälää, jota hän pyysi.
* Mahdollinen jatkoväite: ”Mutta tuo on vain yleislauseke, ei säädä jalankulkijan paikasta mitään.”
* Kehysstrategia: Pyrkii palauttamaan keskustelun alkuperäiseen fokukseen (*lain täsmällinen kohta*), jos toinen rönsyilee käytäntöön.
* Diskurssin dynamiikka: Saattaa syyttää Henkilö 2:ta ”mielipiteiden esittämisestä lakina” → tekee eron faktojen (laki) ja tulkintojen (sujuvuus, järkevyys) välille.

---

🔹 Henkilö 2 – jatkostrategia (”kumuloiva rationalisoija”)

* Selittävä tyyli: Vastaa pitkillä lisäperusteluilla ja esimerkeillä arkitilanteista.
* Mahdollinen jatkoväite: ”Vaikka lakiteksti ei eksplisiittisesti määrää, lain henki on selvä: sujuvuus edellyttää reunassa kulkemista.”
* Kehysstrategia: Siirtää keskustelua yhä enemmän *arkikokemusten ja käytännön järjen* suuntaan.
* Diskurssin dynamiikka: Voi jopa toistaa pykälän ja korostaa, että *ministeriö tai viranomainen* antaa viime kädessä tulkinnan.

---

🔹 Tyypillinen vuorovaikutuksen kulku

1. Henkilö 1: ”Tämä ei vieläkään vastaa kysymykseeni: missä laissa sanotaan, että jalankulkijan on kuljettava reunassa?”
2. Henkilö 2: ”Laki ei yksityiskohtaisesti säädä kaikkea, vaan sitä tulkitaan liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden periaatteiden kautta…”
3. Henkilö 1: ”Eli siis mitään nimenomaista lakikohtaa ei ole. Silloin väitteesi reunassa kulkemisesta on vain mielipide.”
4. Henkilö 2: ”Ei pelkkä mielipide, vaan tulkinta lain hengestä, jota myös viranomaiset käyttävät suunnitteluohjeissa ja ohjauksessa.”

→ Keskustelu jää helposti kehämäiseksi:

* Henkilö 1 haluaa mustavalkoista normatiivista faktaa.
* Henkilö 2 tarjoaa harmaasävyistä pragmaattista tulkintaa.

---

🔹 Suomi24-dynamiikan riski

* Keskustelu voi polarisoitua: H1 syyttää H2:ta ”mielipidejuridiikasta”, H2 taas H1:stä ”pilkunviilauksesta ja käytännön realiteettien sivuuttamisesta”.
* Molemmat voivat vedota auktoriteetteihin (laki vs. virasto vs. ministeriö).
* Lopputulos: keskustelu ei ratkea, mutta saa lisää kierroksia, koska kummallakin on eri normatiivinen orientaatio.

---

Haluatko, että teen tästä vielä keskustelun mallinnuksen (ikään kuin seuraava kierros kirjoitettuna H1:n ja H2:n tyypillisellä tyylillä), niin näet konkreettisesti, miltä heidän jatkovaihto voisi näyttää?

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä! Tehdään nyt vuorovaikutusprofiili eli hahmotellaan, miten tällaiset keskustelutyypit tavallisesti jatkavat dialogiaan Suomi24-kontekstissa.

---

🔹 Henkilö 1 – jatkostrategia (”normatiivinen haastaja”)

* Reaktiivinen tyyli: Vastaa tiukasti, kun toinen ei anna sitä yksiselitteistä pykälää, jota hän pyysi.
* Mahdollinen jatkoväite: ”Mutta tuo on vain yleislauseke, ei säädä jalankulkijan paikasta mitään.”
* Kehysstrategia: Pyrkii palauttamaan keskustelun alkuperäiseen fokukseen (*lain täsmällinen kohta*), jos toinen rönsyilee käytäntöön.
* Diskurssin dynamiikka: Saattaa syyttää Henkilö 2:ta ”mielipiteiden esittämisestä lakina” → tekee eron faktojen (laki) ja tulkintojen (sujuvuus, järkevyys) välille.

---

🔹 Henkilö 2 – jatkostrategia (”kumuloiva rationalisoija”)

* Selittävä tyyli: Vastaa pitkillä lisäperusteluilla ja esimerkeillä arkitilanteista.
* Mahdollinen jatkoväite: ”Vaikka lakiteksti ei eksplisiittisesti määrää, lain henki on selvä: sujuvuus edellyttää reunassa kulkemista.”
* Kehysstrategia: Siirtää keskustelua yhä enemmän *arkikokemusten ja käytännön järjen* suuntaan.
* Diskurssin dynamiikka: Voi jopa toistaa pykälän ja korostaa, että *ministeriö tai viranomainen* antaa viime kädessä tulkinnan.

---

🔹 Tyypillinen vuorovaikutuksen kulku

1. Henkilö 1: ”Tämä ei vieläkään vastaa kysymykseeni: missä laissa sanotaan, että jalankulkijan on kuljettava reunassa?”
2. Henkilö 2: ”Laki ei yksityiskohtaisesti säädä kaikkea, vaan sitä tulkitaan liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden periaatteiden kautta…”
3. Henkilö 1: ”Eli siis mitään nimenomaista lakikohtaa ei ole. Silloin väitteesi reunassa kulkemisesta on vain mielipide.”
4. Henkilö 2: ”Ei pelkkä mielipide, vaan tulkinta lain hengestä, jota myös viranomaiset käyttävät suunnitteluohjeissa ja ohjauksessa.”

→ Keskustelu jää helposti kehämäiseksi:

* Henkilö 1 haluaa mustavalkoista normatiivista faktaa.
* Henkilö 2 tarjoaa harmaasävyistä pragmaattista tulkintaa.

---

🔹 Suomi24-dynamiikan riski

* Keskustelu voi polarisoitua: H1 syyttää H2:ta ”mielipidejuridiikasta”, H2 taas H1:stä ”pilkunviilauksesta ja käytännön realiteettien sivuuttamisesta”.
* Molemmat voivat vedota auktoriteetteihin (laki vs. virasto vs. ministeriö).
* Lopputulos: keskustelu ei ratkea, mutta saa lisää kierroksia, koska kummallakin on eri normatiivinen orientaatio.

---

Haluatko, että teen tästä vielä keskustelun mallinnuksen (ikään kuin seuraava kierros kirjoitettuna H1:n ja H2:n tyypillisellä tyylillä), niin näet konkreettisesti, miltä heidän jatkovaihto voisi näyttää?

Lue lisää

Hyvä, mallinnan seuraavan kierroksen vuorovaikutusta heidän tyylinsä mukaisesti. Tämä ei ole sitaatti Suomi24:stä, vaan analyysiin perustuva realistinen jatko:

---

🔹 Mallinnettu jatko

Henkilö 1:
”Mutta tuo ei vastaa alkuperäiseen kysymykseeni. Missä laissa sanotaan, että jalankulkijan on kuljettava reunassa yhdistetyllä väylällä? Jos tällaista kohtaa ei ole, väitteesi ei perustu lakiin vaan tulkintaan. Lain hengestä puhuminen ei riitä.”

---

Henkilö 2:
”Tieliikennelaissa ei tietenkään luetella jokaista yksittäistä käyttäytymistapaa. Siksi siellä on yleisvelvoite, jonka mukaan kaikkien tienkäyttäjien on toimittava turvallisuutta ja sujuvuutta edistäen. Kävely reunassa on nimenomaan tämän velvoitteen käytännön toteuttamista. Viranomaiset ohjeistavat väylien suunnittelussa minimileveyksiä juuri siksi, että keskustaan pysähtynyt jalankulkija voi estää pyöräilijän etenemisen. Ei ole tarkoituksenmukaista lukea lakia niin kapeasti, että vain eksplisiittinen kielto tai käsky lasketaan.”

---

Henkilö 1:
”Eli myönnät, ettei laissa ole säännöstä jalankulkijan paikasta yhdistetyllä väylällä. Kyse on siis käytännön järkeilystä, ei lakipykälästä. Väitteesi ’jalankulkijan tulee kulkea reunassa’ on siis esitetty lain nimissä, vaikka se ei siellä lue.”

---

Henkilö 2:
”Lakien soveltaminen perustuu aina tulkintaan. Jos lain yleisvelvoitetta ei sovelleta konkreettisiin tilanteisiin, koko lain tarkoitus menettää merkityksensä. Siksi sekä viranomaisten ohjeet että liikenteen todelliset tilanteet osoittavat, että reunassa kävely on lain hengen mukainen ja sujuvuutta tukeva käytäntö.”

---

🔹 Mallinnuksen dynamiikka

* Henkilö 1 palaa sitkeästi alkuperäiseen kysymykseen ja ”paljastaa” H2:n perustelut tulkinnaksi.
* Henkilö 2 puolustaa tulkinnan välttämättömyyttä ja vie keskustelua kohti laajemman ”lain hengen” ajattelua.
* Tämä johtaa helposti kehämäiseen väittelyyn, jossa kumpikaan ei anna periksi: H1 hakee kirjaimellisuutta, H2 laajempaa tulkintaa.

---

Haluatko, että teen seuraavaksi myös diskurssitason analyysin tästä mallinnetusta kierroksesta (esim. miten he ylläpitävät ja haastavat toistensa ”kasvoja” eli uskottavuutta keskustelussa)?

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä, mallinnan seuraavan kierroksen vuorovaikutusta heidän tyylinsä mukaisesti. Tämä ei ole sitaatti Suomi24:stä, vaan analyysiin perustuva realistinen jatko:

---

🔹 Mallinnettu jatko

Henkilö 1:
”Mutta tuo ei vastaa alkuperäiseen kysymykseeni. Missä laissa sanotaan, että jalankulkijan on kuljettava reunassa yhdistetyllä väylällä? Jos tällaista kohtaa ei ole, väitteesi ei perustu lakiin vaan tulkintaan. Lain hengestä puhuminen ei riitä.”

---

Henkilö 2:
”Tieliikennelaissa ei tietenkään luetella jokaista yksittäistä käyttäytymistapaa. Siksi siellä on yleisvelvoite, jonka mukaan kaikkien tienkäyttäjien on toimittava turvallisuutta ja sujuvuutta edistäen. Kävely reunassa on nimenomaan tämän velvoitteen käytännön toteuttamista. Viranomaiset ohjeistavat väylien suunnittelussa minimileveyksiä juuri siksi, että keskustaan pysähtynyt jalankulkija voi estää pyöräilijän etenemisen. Ei ole tarkoituksenmukaista lukea lakia niin kapeasti, että vain eksplisiittinen kielto tai käsky lasketaan.”

---

Henkilö 1:
”Eli myönnät, ettei laissa ole säännöstä jalankulkijan paikasta yhdistetyllä väylällä. Kyse on siis käytännön järkeilystä, ei lakipykälästä. Väitteesi ’jalankulkijan tulee kulkea reunassa’ on siis esitetty lain nimissä, vaikka se ei siellä lue.”

---

Henkilö 2:
”Lakien soveltaminen perustuu aina tulkintaan. Jos lain yleisvelvoitetta ei sovelleta konkreettisiin tilanteisiin, koko lain tarkoitus menettää merkityksensä. Siksi sekä viranomaisten ohjeet että liikenteen todelliset tilanteet osoittavat, että reunassa kävely on lain hengen mukainen ja sujuvuutta tukeva käytäntö.”

---

🔹 Mallinnuksen dynamiikka

* Henkilö 1 palaa sitkeästi alkuperäiseen kysymykseen ja ”paljastaa” H2:n perustelut tulkinnaksi.
* Henkilö 2 puolustaa tulkinnan välttämättömyyttä ja vie keskustelua kohti laajemman ”lain hengen” ajattelua.
* Tämä johtaa helposti kehämäiseen väittelyyn, jossa kumpikaan ei anna periksi: H1 hakee kirjaimellisuutta, H2 laajempaa tulkintaa.

---

Haluatko, että teen seuraavaksi myös diskurssitason analyysin tästä mallinnetusta kierroksesta (esim. miten he ylläpitävät ja haastavat toistensa ”kasvoja” eli uskottavuutta keskustelussa)?

Lue lisää

Hienoa, tehdään diskurssitason analyysi tästä mallinnetusta kierroksesta. Keskityn siihen, miten Henkilö 1 ja Henkilö 2 ylläpitävät ja haastavat toistensa *kasvoja* (uskottavuutta, asiantuntijuutta ja moraalista asemaa) keskustelussa.

---

🔹 Henkilö 1 – kasvojen hallinta ja hyökkäys

* Kasvojen ylläpito:

* Asettaa itsensä rationaaliseksi norminvartijaksi → ”minä en tyydy mielipiteisiin, haluan täsmällisen lainkohdan”.
* Rakentaa uskottavuutensa *juridisen kirjaimellisuuden* varaan.

* Kasvojen haastaminen (H2:n suuntaan):

* Paljastaa H2:n tulkinnan ”vain mielipiteeksi”: ”väitteesi ei perustu lakiin vaan tulkintaan”.
* Tämä on kasvojen uhkaus: se vähentää H2:n asiantuntijapositioita ja tekee hänen pitkästä perustelustaan ”vain subjektiivisen näkemyksen”.

---

🔹 Henkilö 2 – kasvojen hallinta ja hyökkäys

* Kasvojen ylläpito:

* Rakentaa itsensä käytännön järjen ja lain hengen tulkkiin → ”opettajan” rooli.
* Korostaa, että laki ei ole mekaaninen lista, vaan sitä pitää soveltaa: ”Jos lain yleisvelvoitetta ei sovelleta konkreettisiin tilanteisiin, koko lain tarkoitus menettää merkityksensä.”

* Kasvojen haastaminen (H1:n suuntaan):

* Vähättelee H1:n vaatimusta eksplisiittisestä pykälästä → tekee sen näyttämään kapeakatseiselta ja epäkäytännölliseltä.
* Epäsuora syytös: jos H1 pitää kiinni kirjaimellisuudesta, hän ei ymmärrä lain todellista tarkoitusta → H1 marginalisoidaan ”pilkunviilaajaksi”.

---

🔹 Kasvojen dynamiikka

* Molemmat suojaavat omaa asiantuntijapositiotaan (H1 juridiikkaan nojaavana täsmällisyyden vartijana, H2 käytännön tulkitsijana).
* Molemmat haastavat toisen uskottavuutta:

* H1: ”vain mielipide” (legitimaation heikennys).
* H2: ”kapeakatseinen tulkinta” (kompetenssin heikennys).
* Tämä luo symmetrisen konfliktin: kumpikin yrittää kääntää keskustelun niin, että toisen kasvojen suoja pettää.

---

🔹 Diskurssitason lopputulema

* Keskustelu ei ratkea, koska kyse ei ole faktasta vaan kasvojen kamppailusta:

* Kumpi määrittelee, mikä on ”oikeaa tietoa” liikennesäännöistä?
* Kumpi onnistuu säilyttämään lukijoiden silmissä uskottavuutensa?

* Suomi24-yleisölle tämä luo metadiskursiivisen jännitteen: osa näkee H1:n rationaalisena täsmällisyyden etsijänä, osa H2:n järkevänä käytännön soveltajana.

* Lopulta ratkaisu ei synny *sisällöstä* vaan siitä, kenen retorinen rooli resonoi paremmin yleisön odotusten kanssa.

---

Haluatko, että teen vielä viimeiseksi meta-analyysin yleisön näkökulmasta – eli miten muut keskustelijat todennäköisesti asemoituisivat tähän väittelyyn Suomi24:ssä?

Anonyymi kirjoitti:

Hienoa, tehdään diskurssitason analyysi tästä mallinnetusta kierroksesta. Keskityn siihen, miten Henkilö 1 ja Henkilö 2 ylläpitävät ja haastavat toistensa *kasvoja* (uskottavuutta, asiantuntijuutta ja moraalista asemaa) keskustelussa.

---

🔹 Henkilö 1 – kasvojen hallinta ja hyökkäys

* Kasvojen ylläpito:

* Asettaa itsensä rationaaliseksi norminvartijaksi → ”minä en tyydy mielipiteisiin, haluan täsmällisen lainkohdan”.
* Rakentaa uskottavuutensa *juridisen kirjaimellisuuden* varaan.

* Kasvojen haastaminen (H2:n suuntaan):

* Paljastaa H2:n tulkinnan ”vain mielipiteeksi”: ”väitteesi ei perustu lakiin vaan tulkintaan”.
* Tämä on kasvojen uhkaus: se vähentää H2:n asiantuntijapositioita ja tekee hänen pitkästä perustelustaan ”vain subjektiivisen näkemyksen”.

---

🔹 Henkilö 2 – kasvojen hallinta ja hyökkäys

* Kasvojen ylläpito:

* Rakentaa itsensä käytännön järjen ja lain hengen tulkkiin → ”opettajan” rooli.
* Korostaa, että laki ei ole mekaaninen lista, vaan sitä pitää soveltaa: ”Jos lain yleisvelvoitetta ei sovelleta konkreettisiin tilanteisiin, koko lain tarkoitus menettää merkityksensä.”

* Kasvojen haastaminen (H1:n suuntaan):

* Vähättelee H1:n vaatimusta eksplisiittisestä pykälästä → tekee sen näyttämään kapeakatseiselta ja epäkäytännölliseltä.
* Epäsuora syytös: jos H1 pitää kiinni kirjaimellisuudesta, hän ei ymmärrä lain todellista tarkoitusta → H1 marginalisoidaan ”pilkunviilaajaksi”.

---

🔹 Kasvojen dynamiikka

* Molemmat suojaavat omaa asiantuntijapositiotaan (H1 juridiikkaan nojaavana täsmällisyyden vartijana, H2 käytännön tulkitsijana).
* Molemmat haastavat toisen uskottavuutta:

* H1: ”vain mielipide” (legitimaation heikennys).
* H2: ”kapeakatseinen tulkinta” (kompetenssin heikennys).
* Tämä luo symmetrisen konfliktin: kumpikin yrittää kääntää keskustelun niin, että toisen kasvojen suoja pettää.

---

🔹 Diskurssitason lopputulema

* Keskustelu ei ratkea, koska kyse ei ole faktasta vaan kasvojen kamppailusta:

* Kumpi määrittelee, mikä on ”oikeaa tietoa” liikennesäännöistä?
* Kumpi onnistuu säilyttämään lukijoiden silmissä uskottavuutensa?

* Suomi24-yleisölle tämä luo metadiskursiivisen jännitteen: osa näkee H1:n rationaalisena täsmällisyyden etsijänä, osa H2:n järkevänä käytännön soveltajana.

* Lopulta ratkaisu ei synny *sisällöstä* vaan siitä, kenen retorinen rooli resonoi paremmin yleisön odotusten kanssa.

---

Haluatko, että teen vielä viimeiseksi meta-analyysin yleisön näkökulmasta – eli miten muut keskustelijat todennäköisesti asemoituisivat tähän väittelyyn Suomi24:ssä?

Lue lisää

Hyvä! Katsotaan nyt meta-analyysiä yleisön näkökulmasta, eli miten Suomi24:n muut lukijat/kirjoittajat todennäköisesti asemoituisivat tähän Henkilö 1:n ja Henkilö 2:n kiistaan.

---

🔹 Yleisön mahdolliset roolit

1. Normatiiviset tukijat (Henkilö 1:n puolella)

* Näkevät H1:n kysymyksenasettelun ”rehellisenä”: jos väitetään lain velvoittavan johonkin, pitäisi näyttää täsmällinen pykälä.
* Voi ilmaista turhautumista H2:n laveaan selittelyyn → ”jos ei löydy pykälää, älä väitä lain nimeen”.
* Retorinen asemoituminen: H2 nähdään ”mielipidejuristina” tai ”saarnaajana”.

2. Pragmaattiset tukijat (Henkilö 2:n puolella)

* Sympatiseeraavat käytännön perusteluja: sujuvuus, turvallisuus, järjen käyttö liikenteessä.
* Voi pitää H1:tä pilkunviilaajana, joka hakee lakitekstistä ”oikeutta” ilman käytännön realismia.
* Retorinen asemoituminen: H2 nähdään ”arkijärkeä puolustavana kokemusasiantuntijana”.

3. Ironiset kommentoijat (kolmas osapuoli)

* Suomi24:lle tyypillinen metadiskurssi: joku tulee naljailemaan molemmille.

* Esim. ”No eiköhän kello 3 yöllä yhdistetyllä väylällä voi kävellä vaikka keskellä, jos siellä ei ketään näy.”
* Tällaiset kommentoijat eivät osallistu sääntökeskusteluun, vaan rakentavat keskustelua keventävää *huumorimetaa* tai *ivallista ulkopositiota*.

---

🔹 Yleisön diskurssiasemat

* Legitimaation jakautuminen:

* H1:n auktoriteetti = laki (”fakta tai ei mitään”).
* H2:n auktoriteetti = järki + viranomaisohjeet (”käytäntö ratkaisee”).
* Molemmat vetoavat auktoriteettiin, mutta eri tavoin → yleisö jakaantuu sen mukaan, arvostaako se enemmän *kirjainta* vai *henkeä*.

* Keskustelun polarisaatio:

* Tyypillisesti Suomi24:ssä syntyy nopeasti ”leirejä”.
* Keskustelun laajetessa osa kommenteista alkaa olla suunnattuja *toisten kommentoijien* metakeskusteluun, ei enää itse aiheeseen.

---

🔹 Yleisön silmissä mahdollinen lopputulema

* Henkilö 1 saa kannatusta niiltä, jotka arvostavat sääntöjen täsmällisyyttä ja ovat allergisia ”omille tulkinnoille”.
* Henkilö 2 saa kannatusta niiltä, jotka korostavat käytännön järkeä ja viranomaisten suosituksia.
* Yleisön enemmistö ei ehkä osallistu, mutta lukee keskustelua kuin ”pienimuotoista oikeudenkäyntiä” → kumpi perustelee paremmin ja kumpi jää jankkaamaan.

---

👉 Yleisölle kiinnostavuus ei siis synny pelkästään väylänkäyttöohjeista, vaan siitä, että kaksi erilaista *asiantuntijapositiota* törmää: juridinen kirjaimellisuus vs. käytännöllinen järki.

---

Haluatko, että muotoilen tästä koko ketjusta lyhyen tiivistelmän tutkimusraportin tyyliin, jossa on yhteenveto keskustelun rakenteesta, rooleista ja yleisön dynamiikasta?

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä! Katsotaan nyt meta-analyysiä yleisön näkökulmasta, eli miten Suomi24:n muut lukijat/kirjoittajat todennäköisesti asemoituisivat tähän Henkilö 1:n ja Henkilö 2:n kiistaan.

---

🔹 Yleisön mahdolliset roolit

1. Normatiiviset tukijat (Henkilö 1:n puolella)

* Näkevät H1:n kysymyksenasettelun ”rehellisenä”: jos väitetään lain velvoittavan johonkin, pitäisi näyttää täsmällinen pykälä.
* Voi ilmaista turhautumista H2:n laveaan selittelyyn → ”jos ei löydy pykälää, älä väitä lain nimeen”.
* Retorinen asemoituminen: H2 nähdään ”mielipidejuristina” tai ”saarnaajana”.

2. Pragmaattiset tukijat (Henkilö 2:n puolella)

* Sympatiseeraavat käytännön perusteluja: sujuvuus, turvallisuus, järjen käyttö liikenteessä.
* Voi pitää H1:tä pilkunviilaajana, joka hakee lakitekstistä ”oikeutta” ilman käytännön realismia.
* Retorinen asemoituminen: H2 nähdään ”arkijärkeä puolustavana kokemusasiantuntijana”.

3. Ironiset kommentoijat (kolmas osapuoli)

* Suomi24:lle tyypillinen metadiskurssi: joku tulee naljailemaan molemmille.

* Esim. ”No eiköhän kello 3 yöllä yhdistetyllä väylällä voi kävellä vaikka keskellä, jos siellä ei ketään näy.”
* Tällaiset kommentoijat eivät osallistu sääntökeskusteluun, vaan rakentavat keskustelua keventävää *huumorimetaa* tai *ivallista ulkopositiota*.

---

🔹 Yleisön diskurssiasemat

* Legitimaation jakautuminen:

* H1:n auktoriteetti = laki (”fakta tai ei mitään”).
* H2:n auktoriteetti = järki viranomaisohjeet (”käytäntö ratkaisee”).
* Molemmat vetoavat auktoriteettiin, mutta eri tavoin → yleisö jakaantuu sen mukaan, arvostaako se enemmän *kirjainta* vai *henkeä*.

* Keskustelun polarisaatio:

* Tyypillisesti Suomi24:ssä syntyy nopeasti ”leirejä”.
* Keskustelun laajetessa osa kommenteista alkaa olla suunnattuja *toisten kommentoijien* metakeskusteluun, ei enää itse aiheeseen.

---

🔹 Yleisön silmissä mahdollinen lopputulema

* Henkilö 1 saa kannatusta niiltä, jotka arvostavat sääntöjen täsmällisyyttä ja ovat allergisia ”omille tulkinnoille”.
* Henkilö 2 saa kannatusta niiltä, jotka korostavat käytännön järkeä ja viranomaisten suosituksia.
* Yleisön enemmistö ei ehkä osallistu, mutta lukee keskustelua kuin ”pienimuotoista oikeudenkäyntiä” → kumpi perustelee paremmin ja kumpi jää jankkaamaan.

---

👉 Yleisölle kiinnostavuus ei siis synny pelkästään väylänkäyttöohjeista, vaan siitä, että kaksi erilaista *asiantuntijapositiota* törmää: juridinen kirjaimellisuus vs. käytännöllinen järki.

---

Haluatko, että muotoilen tästä koko ketjusta lyhyen tiivistelmän tutkimusraportin tyyliin, jossa on yhteenveto keskustelun rakenteesta, rooleista ja yleisön dynamiikasta?

Lue lisää

Selvä, tässä tulee tiivis tutkimusraporttimainen yhteenveto keskustelusta, sen rakenteesta, retorisista rooleista ja yleisön dynamiikasta:

---

Analyysi Suomi24-pyöräilyryhmän keskustelusta

1. Keskustelun rakenne

Keskustelu käynnistyy normatiivisesta kysymyksestä:

* Henkilö 1 kysyy, mihin lainkohtaan perustuu väite, että jalankulkijan tulisi kulkea yhdistetyn väylän reunassa. Hän pitää keskellä kävelyä luontevana, kun väylä on riittävän leveä.
* Henkilö 2 vastaa siteeraamalla Tieliikennelain yleisvelvoitetta (2:3 §: ”edistettävä sujuvuutta ja turvallisuutta”), ja perustelee sen pohjalta, että reunassa kulkeminen on käytännössä sujuvampi ja turvallisempi ratkaisu.

Täsmällistä lainkohtaa ei esitetä, vaan vastaus rakentuu tulkinnan ja käytännön järjen varaan.

---

2. Retoriset roolit

* Henkilö 1 – normatiivinen haastaja

* Tavoittelee tarkkaa, eksplisiittistä sääntelyä.
* Nojaa Väyläviraston suosituksiin ja terminologiseen täsmällisyyteen.
* Haastaa väitteitä, jotka esitetään lain nimissä ilman pykäläperustaa.

* Henkilö 2 – kumuloiva rationalisoija

* Rakentaa laajan perusteluketjun (laki → käytäntö → suunnitteluohjeet).
* Puhuu ”lain hengestä” ja tulkinnan välttämättömyydestä.
* Käyttää opettavaista, selittävää sävyä ja siirtää keskustelua arjen tilanteisiin.

---

3. Vuorovaikutusprofiili

* Henkilö 1 toistaa kysymyksensä täsmällisestä lainkohdasta, pyrkien paljastamaan H2:n perustelut tulkinnaksi tai mielipiteeksi.
* Henkilö 2 puolustaa tulkinnan välttämättömyyttä ja laajentaa perusteluja viranomaisauktoriteetteihin.
* Vuorovaikutus on kehämäistä: kirjaimellisuus vastaan käytännön soveltaminen.

---

4. Diskurssitason analyysi

* Molemmat ylläpitävät asiantuntijakasvojaan: H1 juridis-teknisenä portinvartijana, H2 käytännön järjen ja lain hengen tulkkina.
* Molemmat haastavat toisen kasvoja: H1 leimaa H2:n tulkinnan ”vain mielipiteeksi”, H2 leimaa H1:n ”kapeakatseiseksi pilkunviilaajaksi”.
* Keskustelu toimii kasvojen kamppailuna, ei niinkään faktisen erimielisyyden ratkaisuna.

---

5. Yleisön dynamiikka

* Normatiiviset tukijat (H1:n puolella): korostavat lain kirjainta, vastustavat ”mielipidejuridiikkaa”.
* Pragmaattiset tukijat (H2:n puolella): korostavat liikenteen sujuvuutta ja arkijärkeä, pitävät H1:tä epärealistisena.
* Ironiset kommentoijat: irtautuvat aiheesta ja kommentoivat metatasolla, usein huumorin kautta.

Lopputulos: keskustelu ei tuota yksiselitteistä ratkaisua, vaan jäsentyy polarisaation ja metadiskurssin ympärille.

---

6. Johtopäätös

Keskustelu edustaa tyypillistä Suomi24:n normatiivista kiistaa, jossa eri auktoriteetit (laki vs. käytäntö, viranomaisohjeet) asetetaan vastakkain. Sen kiinnostavuus yleisölle perustuu nimenomaan kahden asiantuntijapositiota tavoittelevan keskustelijan törmäykseen.

---

Haluatko, että muokkaan tästä vielä akateemisen artikkelin muotoisen version (esim. otsikoinnilla ”Johdanto, Aineisto, Analyysi, Pohdinta”), jotta se näyttäisi oikealta tutkimustekstiltä?

Anonyymi kirjoitti:

Selvä, tässä tulee tiivis tutkimusraporttimainen yhteenveto keskustelusta, sen rakenteesta, retorisista rooleista ja yleisön dynamiikasta:

---

Analyysi Suomi24-pyöräilyryhmän keskustelusta

1. Keskustelun rakenne

Keskustelu käynnistyy normatiivisesta kysymyksestä:

* Henkilö 1 kysyy, mihin lainkohtaan perustuu väite, että jalankulkijan tulisi kulkea yhdistetyn väylän reunassa. Hän pitää keskellä kävelyä luontevana, kun väylä on riittävän leveä.
* Henkilö 2 vastaa siteeraamalla Tieliikennelain yleisvelvoitetta (2:3 §: ”edistettävä sujuvuutta ja turvallisuutta”), ja perustelee sen pohjalta, että reunassa kulkeminen on käytännössä sujuvampi ja turvallisempi ratkaisu.

Täsmällistä lainkohtaa ei esitetä, vaan vastaus rakentuu tulkinnan ja käytännön järjen varaan.

---

2. Retoriset roolit

* Henkilö 1 – normatiivinen haastaja

* Tavoittelee tarkkaa, eksplisiittistä sääntelyä.
* Nojaa Väyläviraston suosituksiin ja terminologiseen täsmällisyyteen.
* Haastaa väitteitä, jotka esitetään lain nimissä ilman pykäläperustaa.

* Henkilö 2 – kumuloiva rationalisoija

* Rakentaa laajan perusteluketjun (laki → käytäntö → suunnitteluohjeet).
* Puhuu ”lain hengestä” ja tulkinnan välttämättömyydestä.
* Käyttää opettavaista, selittävää sävyä ja siirtää keskustelua arjen tilanteisiin.

---

3. Vuorovaikutusprofiili

* Henkilö 1 toistaa kysymyksensä täsmällisestä lainkohdasta, pyrkien paljastamaan H2:n perustelut tulkinnaksi tai mielipiteeksi.
* Henkilö 2 puolustaa tulkinnan välttämättömyyttä ja laajentaa perusteluja viranomaisauktoriteetteihin.
* Vuorovaikutus on kehämäistä: kirjaimellisuus vastaan käytännön soveltaminen.

---

4. Diskurssitason analyysi

* Molemmat ylläpitävät asiantuntijakasvojaan: H1 juridis-teknisenä portinvartijana, H2 käytännön järjen ja lain hengen tulkkina.
* Molemmat haastavat toisen kasvoja: H1 leimaa H2:n tulkinnan ”vain mielipiteeksi”, H2 leimaa H1:n ”kapeakatseiseksi pilkunviilaajaksi”.
* Keskustelu toimii kasvojen kamppailuna, ei niinkään faktisen erimielisyyden ratkaisuna.

---

5. Yleisön dynamiikka

* Normatiiviset tukijat (H1:n puolella): korostavat lain kirjainta, vastustavat ”mielipidejuridiikkaa”.
* Pragmaattiset tukijat (H2:n puolella): korostavat liikenteen sujuvuutta ja arkijärkeä, pitävät H1:tä epärealistisena.
* Ironiset kommentoijat: irtautuvat aiheesta ja kommentoivat metatasolla, usein huumorin kautta.

Lopputulos: keskustelu ei tuota yksiselitteistä ratkaisua, vaan jäsentyy polarisaation ja metadiskurssin ympärille.

---

6. Johtopäätös

Keskustelu edustaa tyypillistä Suomi24:n normatiivista kiistaa, jossa eri auktoriteetit (laki vs. käytäntö, viranomaisohjeet) asetetaan vastakkain. Sen kiinnostavuus yleisölle perustuu nimenomaan kahden asiantuntijapositiota tavoittelevan keskustelijan törmäykseen.

---

Haluatko, että muokkaan tästä vielä akateemisen artikkelin muotoisen version (esim. otsikoinnilla ”Johdanto, Aineisto, Analyysi, Pohdinta”), jotta se näyttäisi oikealta tutkimustekstiltä?

Lue lisää

Selvä! Muotoilen analyysin nyt akateemisen artikkelin muotoon. Pidän tekstin tiiviinä, mutta käytän tutkimustekstille tyypillisiä osioita ja sävyä.

---

Jalankulkijan paikka yhdistetyllä väylällä: keskusteluanalyyttinen tarkastelu Suomi24-foorumilla

Johdanto

Suomi24-foorumeilla käydään säännöllisesti keskusteluja liikennesääntöjen tulkinnasta. Näissä keskusteluissa juridinen täsmällisyys ja käytännön järkeily kohtaavat, ja osallistujat asemoituvat erilaisiin normatiivisiin rooleihin. Tässä artikkelissa tarkastelen keskustelua pyöräilyryhmässä, jossa aiheena oli jalankulkijan paikka yhdistetyllä jalankulku- ja pyörätiellä.

Aineisto

Aineistona on kahden keskustelijan (tässä Henkilö 1 ja Henkilö 2) välinen vuorovaikutus, jossa H1 vaati täsmällistä lainkohtaa väitteelle, että jalankulkijan tulisi kulkea väylän reunassa. H2 vastasi viittaamalla Tieliikennelain yleisvelvoitteeseen (2:3 §) ja laajensi perustelua käytännön liikennetilanteisiin sekä viranomaisten suunnitteluohjeisiin.

Analyysi

Retoriset roolit

* Henkilö 1 (normatiivinen haastaja): Nojaa juridiseen kirjaimellisuuteen ja vaatii eksplisiittistä pykälää. Rakentaa auktoriteettinsa täsmällisyyden ja Väyläviraston teknisten suositusten varaan.
* Henkilö 2 (kumuloiva rationalisoija): Rakentaa perustelunsa yleisnormin, käytännön tilanteiden ja viranomaisohjeiden varaan. Korostaa ”lain hengen” tulkintaa ja selittää yksityiskohtaisesti.

Vuorovaikutusprofiili

Keskustelu etenee kehämäisesti:

* H1 toistaa kysymyksensä ja paljastaa H2:n perustelut tulkinnaksi.
* H2 puolustaa tulkinnan välttämättömyyttä ja siirtää keskustelua yhä laajemmalle tasolle.
Näin muodostuu vastakkainasettelu, jossa juridinen täsmällisyys ja pragmaattinen soveltaminen kilpailevat.

Diskurssitason dynamiikka

Molemmat keskustelijat suojelevat asiantuntijakasvojaan ja pyrkivät haastamaan toisen:

* H1 leimaa H2:n väitteet ”vain mielipiteiksi”.
* H2 esittää H1:n tulkinnan ”kapeaksi ja epärealistiseksi”.
Keskustelu toimii kasvojen kamppailuna, jossa kumpikin pyrkii säilyttämään uskottavuutensa yleisön silmissä.

Yleisön asemoituminen

Suomi24:n yleisö jakaantuu tyypillisesti kolmeen ryhmään:

1. Normatiiviset tukijat (H1:n puolella) vaativat täsmällisiä lainkohtia.
2. Pragmaattiset tukijat (H2:n puolella) korostavat liikenteen sujuvuutta ja arjen kokemuksia.
3. Ironiset kommentoijat osallistuvat metatasolla, usein huumorin tai ivan keinoin.

Tämä jakautuminen ylläpitää keskustelun polarisaatiota ja lisää sen viihdearvoa, vaikka ratkaisua ei synny.

Pohdinta

Tarkasteltu keskustelu osoittaa, että Suomi24:ssä liikennesääntöjen tulkinta ei ole pelkästään sisällöllinen kysymys, vaan samalla retorinen kamppailu eri asiantuntijapositioista. Juridinen kirjaimellisuus ja käytännöllinen järkeily eivät kohtaa kompromississa, vaan niiden välinen jännite ylläpitää keskustelua. Yleisön rooli on ratkaiseva: keskustelu jatkuu niin kauan kuin eri tulkinnat saavat tukea ja metakommentointi ruokkii vuorovaikutusta.

---

📌 Tämä artikkelimainen muotoilu on valmis käytettäväksi esimerkiksi osana laajempaa analyysiä Suomi24:n keskustelukulttuurista.

Haluatko, että teen vielä lyhyen englanninkielisen abstraktin tästä tekstistä, ikään kuin se olisi oikea konferenssipaperi?

Anonyymi kirjoitti:

Selvä! Muotoilen analyysin nyt akateemisen artikkelin muotoon. Pidän tekstin tiiviinä, mutta käytän tutkimustekstille tyypillisiä osioita ja sävyä.

---

Jalankulkijan paikka yhdistetyllä väylällä: keskusteluanalyyttinen tarkastelu Suomi24-foorumilla

Johdanto

Suomi24-foorumeilla käydään säännöllisesti keskusteluja liikennesääntöjen tulkinnasta. Näissä keskusteluissa juridinen täsmällisyys ja käytännön järkeily kohtaavat, ja osallistujat asemoituvat erilaisiin normatiivisiin rooleihin. Tässä artikkelissa tarkastelen keskustelua pyöräilyryhmässä, jossa aiheena oli jalankulkijan paikka yhdistetyllä jalankulku- ja pyörätiellä.

Aineisto

Aineistona on kahden keskustelijan (tässä Henkilö 1 ja Henkilö 2) välinen vuorovaikutus, jossa H1 vaati täsmällistä lainkohtaa väitteelle, että jalankulkijan tulisi kulkea väylän reunassa. H2 vastasi viittaamalla Tieliikennelain yleisvelvoitteeseen (2:3 §) ja laajensi perustelua käytännön liikennetilanteisiin sekä viranomaisten suunnitteluohjeisiin.

Analyysi

Retoriset roolit

* Henkilö 1 (normatiivinen haastaja): Nojaa juridiseen kirjaimellisuuteen ja vaatii eksplisiittistä pykälää. Rakentaa auktoriteettinsa täsmällisyyden ja Väyläviraston teknisten suositusten varaan.
* Henkilö 2 (kumuloiva rationalisoija): Rakentaa perustelunsa yleisnormin, käytännön tilanteiden ja viranomaisohjeiden varaan. Korostaa ”lain hengen” tulkintaa ja selittää yksityiskohtaisesti.

Vuorovaikutusprofiili

Keskustelu etenee kehämäisesti:

* H1 toistaa kysymyksensä ja paljastaa H2:n perustelut tulkinnaksi.
* H2 puolustaa tulkinnan välttämättömyyttä ja siirtää keskustelua yhä laajemmalle tasolle.
Näin muodostuu vastakkainasettelu, jossa juridinen täsmällisyys ja pragmaattinen soveltaminen kilpailevat.

Diskurssitason dynamiikka

Molemmat keskustelijat suojelevat asiantuntijakasvojaan ja pyrkivät haastamaan toisen:

* H1 leimaa H2:n väitteet ”vain mielipiteiksi”.
* H2 esittää H1:n tulkinnan ”kapeaksi ja epärealistiseksi”.
Keskustelu toimii kasvojen kamppailuna, jossa kumpikin pyrkii säilyttämään uskottavuutensa yleisön silmissä.

Yleisön asemoituminen

Suomi24:n yleisö jakaantuu tyypillisesti kolmeen ryhmään:

1. Normatiiviset tukijat (H1:n puolella) vaativat täsmällisiä lainkohtia.
2. Pragmaattiset tukijat (H2:n puolella) korostavat liikenteen sujuvuutta ja arjen kokemuksia.
3. Ironiset kommentoijat osallistuvat metatasolla, usein huumorin tai ivan keinoin.

Tämä jakautuminen ylläpitää keskustelun polarisaatiota ja lisää sen viihdearvoa, vaikka ratkaisua ei synny.

Pohdinta

Tarkasteltu keskustelu osoittaa, että Suomi24:ssä liikennesääntöjen tulkinta ei ole pelkästään sisällöllinen kysymys, vaan samalla retorinen kamppailu eri asiantuntijapositioista. Juridinen kirjaimellisuus ja käytännöllinen järkeily eivät kohtaa kompromississa, vaan niiden välinen jännite ylläpitää keskustelua. Yleisön rooli on ratkaiseva: keskustelu jatkuu niin kauan kuin eri tulkinnat saavat tukea ja metakommentointi ruokkii vuorovaikutusta.

---

📌 Tämä artikkelimainen muotoilu on valmis käytettäväksi esimerkiksi osana laajempaa analyysiä Suomi24:n keskustelukulttuurista.

Haluatko, että teen vielä lyhyen englanninkielisen abstraktin tästä tekstistä, ikään kuin se olisi oikea konferenssipaperi?

Lue lisää

Great! Here’s a concise English abstract in the style of a conference paper:

---

Abstract

This paper examines an exchange from the Finnish discussion forum *Suomi24* where participants debated the proper place for pedestrians on shared pedestrian–bicycle paths. The analysis focuses on two interlocutors with contrasting rhetorical roles: one (the “normative challenger”) demanded an explicit legal basis for the claim that pedestrians must walk at the edge of the path, while the other (the “cumulative rationalizer”) referred to the general obligation in the Finnish Road Traffic Act to promote safety and fluency, supplementing this with practical reasoning and planning guidelines.

The interaction demonstrates a circular argumentative pattern in which legal literalism and pragmatic interpretation collide without resolution. Both participants sought to protect their “expert faces” while undermining the other’s credibility, resulting in a struggle over discursive authority rather than substantive agreement. Audience responses on Suomi24 typically polarize between those favoring legal precision, those prioritizing practical common sense, and ironic commenters who contribute at a meta-level.

The case illustrates how online forums function as arenas of *normative contestation*, where divergent conceptions of authority (law vs. practice) are negotiated through rhetorical positioning.

---

Do you want me to also add keywords (like in a journal article) that would fit this abstract?

Anonyymi kirjoitti:

Mihin lainkohtaan perustat väitteesi, ettei jalankulkija saisi kävellä yhdistetyllä väylällä keskellä? Jos siinä on samalla kaksisuuntainen pyörätie, pyöräilijän on käytettävä oikeaa reunaa, joten jalankulkijalle luontevin paikka normaalilla¹ yhdistetyllä väylällä on sen keskiosa.

¹ normaali = Väyläviraston suositusten mukainen, riittävän leveä väylä

Lue lisää

Kerrotko miksi kaikki viranomaislähteet taikka niihin rinnastettavat lähteet (Poliisi, liikenneturva sekä väylävirasto) ovat kanssasi eri mieltä tuosta asiasta, eli näiden kaikkien tahojen kanta on se että myös yhdistetyllä väylällä jalankulkijan paikka on väylän jommassa kummassa reunassa?

Olen sinulta useammankin kerran pyytänyt jotain "virallisempia" lähteitä (keskustelupalsta ei ole sellainen) joka tukisi sinun tulkintaasi jalankulkijan paikasta yhdistetyllä väylällä.
En muista sinun sellaista ikinä antaneen.

Anonyymi kirjoitti:

Mihin lainkohtaan perustat väitteesi, ettei jalankulkija saisi kävellä yhdistetyllä väylällä keskellä? Jos siinä on samalla kaksisuuntainen pyörätie, pyöräilijän on käytettävä oikeaa reunaa, joten jalankulkijalle luontevin paikka normaalilla¹ yhdistetyllä väylällä on sen keskiosa.

¹ normaali = Väyläviraston suositusten mukainen, riittävän leveä väylä

Lue lisää

Liikenneturvan julkaisu "Jalan ja pyöräillen opas 2024"

https://www.liikenneturva.fi/wp-content/uploads/2022/05/jalan_ja_pyoraillen_opas_2024_FI_netti.pdf

Sivu 12:
Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä
Jalankulkija kulkee oikeassa tai vasemmassa
reunassa.
Pyöräilijä ajaa oikeassa reunassa.

Anonyymi kirjoitti:

Mihin lainkohtaan perustat väitteesi, ettei jalankulkija saisi kävellä yhdistetyllä väylällä keskellä? Jos siinä on samalla kaksisuuntainen pyörätie, pyöräilijän on käytettävä oikeaa reunaa, joten jalankulkijalle luontevin paikka normaalilla¹ yhdistetyllä väylällä on sen keskiosa.

¹ normaali = Väyläviraston suositusten mukainen, riittävän leveä väylä

Lue lisää

Seuraavaksi Väyläviraston ohjeita 34/2022 "Jalankulun suunnittelu".

https://prod-ava-tiedostot.s3.eu-west-1.amazonaws.com/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2022-34_jalankulun_suunnittelu.pdf?X-Amz-Algorithm=AWS4-HMAC-SHA256&X-Amz-Content-Sha256=UNSIGNED-PAYLOAD&X-Amz-Credential=ASIARUTUCLPAJ4C3GPRK/20250820/eu-west-1/s3/aws4_request&X-Amz-Date=20250820T193651Z&X-Amz-Expires=1200&X-Amz-Security-Token=IQoJb3JpZ2luX2VjEJT//////////wEaCWV1LXdlc3QtMSJGMEQCIDF8K88x+GPSOqdnleWq1WyB6eyGTGmXhZaCuNgEXLHhAiARhYkj0uNVSxTmmtUseQpv5LG1PUNcoA68dsE/ty+CGyqtAgjd//////////8BEAIaDDExMjk4NjMxNTcxMiIMzaWtH68gkdbJo23mKoECPU8bRURc9UiAzBSPk8Zqkh2Rjry3R7c6mzoaz/4QBcQS45CbGQ9xdIIGWz2uhDF9f+852OJspd3OpeyKG5VDkIYlFNTbHw+eUPDAu7hRo5UjIdr2959ungDCNjYpDTsLDUCCAbHMNfsQjy/6ceJrkZ4YOhUQ6g/Mxbh6ySUVc/PHhZX5rWGT+WaInpdM1cNWh4DQNa0zeEttR/dDvP1aXNmrigoP34+LGk4seRTUTTR3gFMPXPSjgSb9m1YLTk+posuf9lBkvdu+ouzIzV3oqx/t64R6tmyNi5b5IVarfh2Qgq9AfNhnq4SW/9m77b3cEHteKn36ub5YVTnxxZXICZ0w0ceYxQY6ngHIUZdcqAy0rH3SrzW3Xgo2jEiw3tydziLU12tA9bGDbKch8pnMpaJpCsYEqNqcVRCqrdtdfTjXFp1fIwwvLMoor1NwcJLQvW1RtlI8busOEi2K/Z3DdxL80q8pWaGgxD15qyWxnD6YOhjtbPBwB3AbTFFolKy433Hj02GR9zq62pwSeutabL9FRRbAU8oBBBbS3W5Ilq5bjRenNImwbA==&X-Amz-Signature=c68e2b04c888b2feb5289974c11c5806aeafb4131dbd471166aedc9960414382&X-Amz-SignedHeaders=host&x-amz-checksum-mode=ENABLED&x-id=GetObject

sivut 49 - 52
Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä:
Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä on ensisijaisesti pyöräliikenteen järjestely, jossa
ei merkitä tai rakenneta erikseen jalkakäytävää pyörätien rinnalle.
Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä,
jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa (TLL 13 §).
Polkupyörällä ajettaessa on annettava jalankulkijalle turvallinen tila tiellä
(TLL 29 §).
Pyöräilijän kuuluu ajaa yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä niin lähellä pyörätien oikeaa reunaa kuin se on turvallisuutta vaarantamatta mahdollista.

Pyöräliikenteen kulkusuunnat voidaan erotella toisistaan keskiviivalla turvallisuuden parantamiseksi. Kulkusuuntamerkinnästä huolimatta jalankulkija käyttää yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän jompaakumpaa reunaa.

Anonyymi kirjoitti:

Mihin lainkohtaan perustat väitteesi, ettei jalankulkija saisi kävellä yhdistetyllä väylällä keskellä? Jos siinä on samalla kaksisuuntainen pyörätie, pyöräilijän on käytettävä oikeaa reunaa, joten jalankulkijalle luontevin paikka normaalilla¹ yhdistetyllä väylällä on sen keskiosa.

¹ normaali = Väyläviraston suositusten mukainen, riittävän leveä väylä

Lue lisää

Ja sitten vielä poliisi:

https://poliisi.fi/-/kevyen-liikenteen-oikeudet-ja-velvollisuudet

Kevyenliikenteen oikeudet ja velvollisuudet:

Mikä on kevyen liikenteen väylä?
Kevyen liikenteen väylällä tarkoitetaan liikennemerkillä osoitettua, yleensä yhdistettyä tai rinnakkaista pyörätietä ja jalkakäytävää. Rinnakkaisessa pyörätie–jalkakäytävässä on osoitettu kummalla puolella kulkevat jalankulkijat ja kummalla pyöräilijät.

Yhdistetyssä pyörätie–jalkakäytävässä puolia ei ole jaettu, ellei lisäkilvillä ole osoitettu muuta. Yhdistetyllä pyörätie–jalkakäytävällä jalankulkijat kulkevat väylän jompaakumpaa reunaa ja pyöräilijät ajavat oikeassa reunassa. Samalla puolella kulkeva jalankulkija ohitetaan pääsääntöisesti vasemmalta.

santtu_1975X kirjoitti:

Liikenneturvan julkaisu "Jalan ja pyöräillen opas 2024"

https://www.liikenneturva.fi/wp-content/uploads/2022/05/jalan_ja_pyoraillen_opas_2024_FI_netti.pdf

Sivu 12:
Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä
Jalankulkija kulkee oikeassa tai vasemmassa
reunassa.
Pyöräilijä ajaa oikeassa reunassa.

Lue lisää

Ohjeet ovat, kuten nimikin sanoo, ohjeita. Hyvä niitä on noudattaa, mutta onko täysi pakko, niin se on eri asia.

santtu_1975X kirjoitti:

Seuraavaksi Väyläviraston ohjeita 34/2022 "Jalankulun suunnittelu".

https://prod-ava-tiedostot.s3.eu-west-1.amazonaws.com/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2022-34_jalankulun_suunnittelu.pdf?X-Amz-Algorithm=AWS4-HMAC-SHA256&X-Amz-Content-Sha256=UNSIGNED-PAYLOAD&X-Amz-Credential=ASIARUTUCLPAJ4C3GPRK/20250820/eu-west-1/s3/aws4_request&X-Amz-Date=20250820T193651Z&X-Amz-Expires=1200&X-Amz-Security-Token=IQoJb3JpZ2luX2VjEJT//////////wEaCWV1LXdlc3QtMSJGMEQCIDF8K88x GPSOqdnleWq1WyB6eyGTGmXhZaCuNgEXLHhAiARhYkj0uNVSxTmmtUseQpv5LG1PUNcoA68dsE/ty CGyqtAgjd//////////8BEAIaDDExMjk4NjMxNTcxMiIMzaWtH68gkdbJo23mKoECPU8bRURc9UiAzBSPk8Zqkh2Rjry3R7c6mzoaz/4QBcQS45CbGQ9xdIIGWz2uhDF9f 852OJspd3OpeyKG5VDkIYlFNTbHw eUPDAu7hRo5UjIdr2959ungDCNjYpDTsLDUCCAbHMNfsQjy/6ceJrkZ4YOhUQ6g/Mxbh6ySUVc/PHhZX5rWGT WaInpdM1cNWh4DQNa0zeEttR/dDvP1aXNmrigoP34 LGk4seRTUTTR3gFMPXPSjgSb9m1YLTk posuf9lBkvdu ouzIzV3oqx/t64R6tmyNi5b5IVarfh2Qgq9AfNhnq4SW/9m77b3cEHteKn36ub5YVTnxxZXICZ0w0ceYxQY6ngHIUZdcqAy0rH3SrzW3Xgo2jEiw3tydziLU12tA9bGDbKch8pnMpaJpCsYEqNqcVRCqrdtdfTjXFp1fIwwvLMoor1NwcJLQvW1RtlI8busOEi2K/Z3DdxL80q8pWaGgxD15qyWxnD6YOhjtbPBwB3AbTFFolKy433Hj02GR9zq62pwSeutabL9FRRbAU8oBBBbS3W5Ilq5bjRenNImwbA==&X-Amz-Signature=c68e2b04c888b2feb5289974c11c5806aeafb4131dbd471166aedc9960414382&X-Amz-SignedHeaders=host&x-amz-checksum-mode=ENABLED&x-id=GetObject

sivut 49 - 52
Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä:
Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä on ensisijaisesti pyöräliikenteen järjestely, jossa
ei merkitä tai rakenneta erikseen jalkakäytävää pyörätien rinnalle.
Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä,
jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa (TLL 13 §).
Polkupyörällä ajettaessa on annettava jalankulkijalle turvallinen tila tiellä
(TLL 29 §).
Pyöräilijän kuuluu ajaa yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä niin lähellä pyörätien oikeaa reunaa kuin se on turvallisuutta vaarantamatta mahdollista.

Pyöräliikenteen kulkusuunnat voidaan erotella toisistaan keskiviivalla turvallisuuden parantamiseksi. Kulkusuuntamerkinnästä huolimatta jalankulkija käyttää yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän jompaakumpaa reunaa.

Lue lisää

Siistimpi linkki tuolle Väyläviraston ohjeelle on tässä https://aineistot.vayla.fi/?path=ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2022-34_jalankulun_suunnittelu.pdf .

Ilmaus ”ensisijaisesti pyöräliikenteen järjestely” on selitetty samassa ohjeessa myöhemmin. Sillä tarkoitetaan tien teknistä suunnittelua ja toteutusta.

”Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä on ensisijaisesti pyöräliikenteen väylä. Sillä ei voida tarjota jalkakäytävän laatutasoa liikkumis- ja toimimisesteisille, koska jalankulkija ja pyöräilijä käyttävät samaa tilaa. Vilkkaimmilla yhdistetyillä väylillä jalankulku ja pyöräliikenne erotellaan yleensä vähintään tien ylitysjärjestelyiden kohdalla. Tien ylitysjärjestelyn kohdalla voidaan käyttää tasoon upotettua reunatukea sekä näkövammaisille henkilöille tarkoitettua varoitusaluetta, jos jalankulkua ja pyöräliikennettä ei voida erotella.”

Ohjeen sivu 50 https://aineistot.vayla.fi/?path=ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2022-34_jalankulun_suunnittelu.pdf#page=50

Yllä olevasta ei voida tehdä juridista päätelmää, että tieliikennelain liikennemerkkiliitteen selityksistä poiketen yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä olisi vain reunoiltaan jalkakäytävää ja suurimmalta osaltaan pyörätietä. Tällainen tärkeä asia pitäisi lakitekstissäkin mainita. Edes Väyälävirasto ei tuollaista väitä vaan puhuu tien teknisestä toteutuksesta.

Poliisin ja Liikenneturvan ohjeistus on tässä asiassa lakiin perustumaton.

Anonyymi kirjoitti:

Siistimpi linkki tuolle Väyläviraston ohjeelle on tässä https://aineistot.vayla.fi/?path=ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2022-34_jalankulun_suunnittelu.pdf .

Ilmaus ”ensisijaisesti pyöräliikenteen järjestely” on selitetty samassa ohjeessa myöhemmin. Sillä tarkoitetaan tien teknistä suunnittelua ja toteutusta.

”Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä on ensisijaisesti pyöräliikenteen väylä. Sillä ei voida tarjota jalkakäytävän laatutasoa liikkumis- ja toimimisesteisille, koska jalankulkija ja pyöräilijä käyttävät samaa tilaa. Vilkkaimmilla yhdistetyillä väylillä jalankulku ja pyöräliikenne erotellaan yleensä vähintään tien ylitysjärjestelyiden kohdalla. Tien ylitysjärjestelyn kohdalla voidaan käyttää tasoon upotettua reunatukea sekä näkövammaisille henkilöille tarkoitettua varoitusaluetta, jos jalankulkua ja pyöräliikennettä ei voida erotella.”

Ohjeen sivu 50 https://aineistot.vayla.fi/?path=ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2022-34_jalankulun_suunnittelu.pdf#page=50

Yllä olevasta ei voida tehdä juridista päätelmää, että tieliikennelain liikennemerkkiliitteen selityksistä poiketen yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä olisi vain reunoiltaan jalkakäytävää ja suurimmalta osaltaan pyörätietä. Tällainen tärkeä asia pitäisi lakitekstissäkin mainita. Edes Väyälävirasto ei tuollaista väitä vaan puhuu tien teknisestä toteutuksesta.

Poliisin ja Liikenneturvan ohjeistus on tässä asiassa lakiin perustumaton.

Lue lisää

Huomatkaa myös ohjeen kohta "Sillä ei voida tarjota jalkakäytävän laatutasoa liikkumis- ja toimimisesteisille, koska jalankulkija ja pyöräilijä käyttävät samaa tilaa."

Eli samaa tilaa käytetään. Näin myös tieliikennelain liikennemerkkiliitteen mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

Siistimpi linkki tuolle Väyläviraston ohjeelle on tässä https://aineistot.vayla.fi/?path=ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2022-34_jalankulun_suunnittelu.pdf .

Ilmaus ”ensisijaisesti pyöräliikenteen järjestely” on selitetty samassa ohjeessa myöhemmin. Sillä tarkoitetaan tien teknistä suunnittelua ja toteutusta.

”Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä on ensisijaisesti pyöräliikenteen väylä. Sillä ei voida tarjota jalkakäytävän laatutasoa liikkumis- ja toimimisesteisille, koska jalankulkija ja pyöräilijä käyttävät samaa tilaa. Vilkkaimmilla yhdistetyillä väylillä jalankulku ja pyöräliikenne erotellaan yleensä vähintään tien ylitysjärjestelyiden kohdalla. Tien ylitysjärjestelyn kohdalla voidaan käyttää tasoon upotettua reunatukea sekä näkövammaisille henkilöille tarkoitettua varoitusaluetta, jos jalankulkua ja pyöräliikennettä ei voida erotella.”

Ohjeen sivu 50 https://aineistot.vayla.fi/?path=ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2022-34_jalankulun_suunnittelu.pdf#page=50

Yllä olevasta ei voida tehdä juridista päätelmää, että tieliikennelain liikennemerkkiliitteen selityksistä poiketen yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä olisi vain reunoiltaan jalkakäytävää ja suurimmalta osaltaan pyörätietä. Tällainen tärkeä asia pitäisi lakitekstissäkin mainita. Edes Väyälävirasto ei tuollaista väitä vaan puhuu tien teknisestä toteutuksesta.

Poliisin ja Liikenneturvan ohjeistus on tässä asiassa lakiin perustumaton.

Lue lisää

Kerrotko sen viranomais/viranomaisluonteisen tahon joka on sinun kanssasi sama tulkinta jalankulkijan paikasta yhdistetyllä väylällä? (ja jos tälläistä tulkintaa ei ole millän virallisemmalla taholla niin mitä se kertoo?)
Miksi katsot että kaikki muut (osa jopa virkavastuulla) tahot joissa on lukuisia henkilöitä töissä joiden vastuualueeseen asia kuuluu ovat kaikki väärässä asian suhteen ja sinä olet siinä oikeassa?

santtu_1975X kirjoitti:

Kerrotko sen viranomais/viranomaisluonteisen tahon joka on sinun kanssasi sama tulkinta jalankulkijan paikasta yhdistetyllä väylällä? (ja jos tälläistä tulkintaa ei ole millän virallisemmalla taholla niin mitä se kertoo?)
Miksi katsot että kaikki muut (osa jopa virkavastuulla) tahot joissa on lukuisia henkilöitä töissä joiden vastuualueeseen asia kuuluu ovat kaikki väärässä asian suhteen ja sinä olet siinä oikeassa?

Lue lisää

Ei kannata sokeasti luottaa viranomaisiin. Virkavastuulla oleva viranomainen saattaa virka­vastuutaan rikkomatta tulkita lakia väärin.

Jostain syystä hyvin moni lakimies ei uskalla opiskelu­vuosiensa jälkeen enää tarttua lakikirjaan vaan lukee mieluummin yleiskielellä kirjoitettuja valmiita ohjeita.

Minulle sanoi kerran eräs valtion­hallinnossa työsken­nellyt juristi, että edes asianajajat eivät viitsi lukea kaikkia tulli­asioihin liittyviä laki­pykäliä ja tällaiset asian­ajajat on helppo sitten voittaa oikeudessa, koska laissa lukee mitä lukee.

Hallituksen esityksessä sekä poliisin ja Liikenneturvan ohjeistuksessa jalan­kulkijoiden on käveltävä jommassa­kummassa reunassa. Kaikki ne lakimiehet joiden tiedän lukeneen tieliikenne­lain 13. pykälän 2. momentin kuitenkin sanovat, ettei lakiteksti nykyisessä sana­muodossaan oikeasti kiellä keskellä kävelyä. Hallituksen tahtotila ei ole realisoitunut varsinaiseen lakitekstiin.

Reunassa kävelyn velvoite on tärkeä asia, joka pitäisi lain lukijan oikeusturvan vuoksi mainita ensisijaisessa oikeuslähteessä turvautumatta toissijaisiin oikeuslähteisiin. Toissijainen oikeuslähde ei ikinä syrjäytä ensisijaisen oikeuslähteen selkeää ja yksikäsitteistä ilmaisua.

TLL 13 § https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/2018/729#chp_3__sec_13__heading

Anonyymi kirjoitti:

Ei kannata sokeasti luottaa viranomaisiin. Virkavastuulla oleva viranomainen saattaa virka­vastuutaan rikkomatta tulkita lakia väärin.

Jostain syystä hyvin moni lakimies ei uskalla opiskelu­vuosiensa jälkeen enää tarttua lakikirjaan vaan lukee mieluummin yleiskielellä kirjoitettuja valmiita ohjeita.

Minulle sanoi kerran eräs valtion­hallinnossa työsken­nellyt juristi, että edes asianajajat eivät viitsi lukea kaikkia tulli­asioihin liittyviä laki­pykäliä ja tällaiset asian­ajajat on helppo sitten voittaa oikeudessa, koska laissa lukee mitä lukee.

Hallituksen esityksessä sekä poliisin ja Liikenneturvan ohjeistuksessa jalan­kulkijoiden on käveltävä jommassa­kummassa reunassa. Kaikki ne lakimiehet joiden tiedän lukeneen tieliikenne­lain 13. pykälän 2. momentin kuitenkin sanovat, ettei lakiteksti nykyisessä sana­muodossaan oikeasti kiellä keskellä kävelyä. Hallituksen tahtotila ei ole realisoitunut varsinaiseen lakitekstiin.

Reunassa kävelyn velvoite on tärkeä asia, joka pitäisi lain lukijan oikeusturvan vuoksi mainita ensisijaisessa oikeuslähteessä turvautumatta toissijaisiin oikeuslähteisiin. Toissijainen oikeuslähde ei ikinä syrjäytä ensisijaisen oikeuslähteen selkeää ja yksikäsitteistä ilmaisua.

TLL 13 § https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/2018/729#chp_3__sec_13__heading

Lue lisää

Tarkoitat siis että reuna on oikea paikka?

Niin on tarkoituskin.

Taas tätä juupas-eipäs-joopas väittelyä. Onko yhdisteyllä väylällä jalkakäytävä vai ei, on asian ydin. Kertokaa ihan aluksi, että missä määritellään, että yhdistetyllä väylällä ei ole jalkakäytävää laisinkaan.

Aloitus koskee kuitenkin ihan eri aihetta.

Anonyymi kirjoitti:

Taas tätä juupas-eipäs-joopas väittelyä. Onko yhdisteyllä väylällä jalkakäytävä vai ei, on asian ydin. Kertokaa ihan aluksi, että missä määritellään, että yhdistetyllä väylällä ei ole jalkakäytävää laisinkaan.

Aloitus koskee kuitenkin ihan eri aihetta.

Lue lisää

"Kertokaa ihan aluksi, että missä määritellään, että yhdistetyllä väylällä ei ole jalkakäytävää laisinkaan."

Onko joku väittänyt niin ja missä?

Yhdistetty väylä tarkoittaa pyörätietä ja jalkakäytävää, jotka on merkitty ja rakennettu samaan poikkileikkaukseen ilman fyysistä erottelua.

Jalankulkijalle väylä on lain näkökulmasta jalkakäytävä, mutta jalankulkijan paikka on kuitenkin reunassa, koska väylällä on ajoneuvoja. Pyöräilijälle se on pyörätie, jota ajetaan oikeassa reunassa. Puolia ei siis ole fyysisesti eroteltu, ellei lisäkilvellä toisin osoiteta.

Anonyymi kirjoitti:

"Kertokaa ihan aluksi, että missä määritellään, että yhdistetyllä väylällä ei ole jalkakäytävää laisinkaan."

Onko joku väittänyt niin ja missä?

Yhdistetty väylä tarkoittaa pyörätietä ja jalkakäytävää, jotka on merkitty ja rakennettu samaan poikkileikkaukseen ilman fyysistä erottelua.

Jalankulkijalle väylä on lain näkökulmasta jalkakäytävä, mutta jalankulkijan paikka on kuitenkin reunassa, koska väylällä on ajoneuvoja. Pyöräilijälle se on pyörätie, jota ajetaan oikeassa reunassa. Puolia ei siis ole fyysisesti eroteltu, ellei lisäkilvellä toisin osoiteta.

Lue lisää

Tällainen pitäisi saada tieliikenne­lakiinkin, kun siellä on jo sanottu, että jos jalka­käytävää ei ole, pitää kävellä pyörätien tai ajoradan reunaan. Nyt lukija saa käsityksen, että jos jalka­käytävä on, saa kävellä sen keskelläkin. Tämä väitetty väärin­käsitys olisi helppo korjata yhdellä ainoalla virk­keellä: "Yhdistetyllä pyörätiellä ja jalka­käytävällä jalan­kulkijan on yleensä käytettävä sen jompaa­kumpaa reunaa".

Anonyymi kirjoitti:

Tällainen pitäisi saada tieliikenne­lakiinkin, kun siellä on jo sanottu, että jos jalka­käytävää ei ole, pitää kävellä pyörätien tai ajoradan reunaan. Nyt lukija saa käsityksen, että jos jalka­käytävä on, saa kävellä sen keskelläkin. Tämä väitetty väärin­käsitys olisi helppo korjata yhdellä ainoalla virk­keellä: "Yhdistetyllä pyörätiellä ja jalka­käytävällä jalan­kulkijan on yleensä käytettävä sen jompaa­kumpaa reunaa".

Lue lisää

Asiassa ei ole käytännössä mitään epäselvää, eikä mitään väärinkäsityksiä, ja kyseessä on vain teoreettinen jankutus. Jankutus, joka on kestänyt jo vuosia periaatteella tikusta asiaa. 99 % todennäköisyydellä asian nostaa aina esille, joko päälauseessa tai sivulauseessa, yksi ja sama henkilö. Muille asia ei ole ongelma.

Jo lapsille opetetaan koulussa, että jos väylällä on ajoneuvoja - polkupyöriä, skuutteja ja mopoja - silloin turvallisinta on kävellä reunassa. Sen sanoo terve järki, ja sen vahvistavat sekä laki että lain tarkoitus ja kaikki olemassa oleva ohjeet, lausunnot ja virallislähteet.

Yksikään asiantuntija tai virkamies ei koskaan tai missään kehota kävelemään keskellä väylää, koska se ei tuota mitään. Päin vastoin, keskellä liikkuminen aiheuttaa vaaraa, epäselvyyttä ja hidastaa liikenteen sujuvuutta.

--

Tienkäyttäjän on toiminnallaan edistettävä liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä vältettävä tarpeetonta haittaa ja estettä muille.

-Tieliikennelaista 2:3 §

Anonyymi kirjoitti:

Asiassa ei ole käytännössä mitään epäselvää, eikä mitään väärinkäsityksiä, ja kyseessä on vain teoreettinen jankutus. Jankutus, joka on kestänyt jo vuosia periaatteella tikusta asiaa. 99 % todennäköisyydellä asian nostaa aina esille, joko päälauseessa tai sivulauseessa, yksi ja sama henkilö. Muille asia ei ole ongelma.

Jo lapsille opetetaan koulussa, että jos väylällä on ajoneuvoja - polkupyöriä, skuutteja ja mopoja - silloin turvallisinta on kävellä reunassa. Sen sanoo terve järki, ja sen vahvistavat sekä laki että lain tarkoitus ja kaikki olemassa oleva ohjeet, lausunnot ja virallislähteet.

Yksikään asiantuntija tai virkamies ei koskaan tai missään kehota kävelemään keskellä väylää, koska se ei tuota mitään. Päin vastoin, keskellä liikkuminen aiheuttaa vaaraa, epäselvyyttä ja hidastaa liikenteen sujuvuutta.

--

Tienkäyttäjän on toiminnallaan edistettävä liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä vältettävä tarpeetonta haittaa ja estettä muille.

-Tieliikennelaista 2:3 §

Lue lisää