>>>Kirjoittanut: Unileijona 9.6.2005 klo 09.49
Ookoo, mä käärin hihat... Vaikkapa näin voisin loitsun keinoin ensin alkaa tarttuma kiinni "pahuudesta".
AAEEIIOO! OOIIEEAA!
Kireiden Solmujen Sitoja,
Sydämen Veren Sulkija,
Lannistuksen Lähettiläs,
Vian ja Vaivan Valmistaja,
Kuuntele minua tarkasti!
Minä olen Patojen Tuhoaja,
Vallihautojen Tyhjentäjä
ja Uhmakkaan Pedon Kita.
BAINCHOOUCHUOOCHNIAB!
Minulla on luja ote sinusta
joka olet kylmä öljyinen kivi!
Ookoo, mä käärin hihat... Vaikkapa näin voisin loitsun keinoin ensin alkaa tarttuma kiinni "pahuudesta".
AAEEIIOO! OOIIEEAA!
Kireiden Solmujen Sitoja,
Sydämen Veren Sulkija,
Lannistuksen Lähettiläs,
Vian ja Vaivan Valmistaja,
Kuuntele minua tarkasti!
Minä olen Patojen Tuhoaja,
Vallihautojen Tyhjentäjä
ja Uhmakkaan Pedon Kita.
BAINCHOOUCHUOOCHNIAB!
Minulla on luja ote sinusta
joka olet kylmä öljyinen kivi!
Vastaukset 64
Vanhimmat
Lueskele noita palstan aiempia viestejä ja Unileijonan ja tämän aiemman nikki-inkarnaation Nuuskun viestejä, niin tiedät suunnilleen yhtä paljon kuin muutkin.
Tervetuloa magia-karaokeen, mikki on teidän, olkaa hyvä! :)
>>Tervetuloa magia-karaokeen, mikki on teidän, olkaa hyvä! :) >>
Muutama sana...
Voisi kysyä miksi sahaja yoga -organisaatiosta heitettiin muutama ihminen ulos tuossa keväällä. Miksi heidän viestinsä poistettiin ja IP-osoitteet estettiin?
Yritimme tuoda muutamaa asiaa esille.
Tuossa anti-SY ihmisten saitin arkistoissa on näitä pimitettyjä syitä; kuka on Ishmael? Miksi joogit pelkäävät häntä enemmän kuin sahaja yogan vastustajia?
http://sahajacult.com/articles/kooks.htm
Eikö sahajooga jo aiheena sopisi enemmän tuonne idän uskontojen puolelle: siellähän ne sahajaihmiset on ennenkin asioita puineet.
Antiguru,
Eikö sinun kaltainen luokitteleva systemaatikko ja dogmaatikko sopisi paremmin ev.lut. palstalle. Mene pois täältä.
Ja jos olet anti-guru, sopisit ateismi palstalle, siellä vastustetaan kaikkea.
...noista jumala-kokemuksista, kundaliinista ja sen sellaisesta. Niiden juttujen vuoksi ajattelin että Unileijonalta voisi saada jotain vastaavaa matskua.
Kysy Jumalattaresta ja hänen kohtaamisestaan.
antigurun pitäisi poistua täältä kun sinunlaisesi täyshörhökin tänne on tulla tupsahtanut?
Ei tarvitse olla ihmeempi dogmaatikko odottaakseen, että magia-palstalla keskusteltaisiin magiasta. Mutta liikaa vaadittu ilmeisesti: haiskahtaa liiaksi , pah.
niin sinä olet täysilkiö.
>> Onko täällä ketään? Haluaisin keskustella Jeesuksesta, hulluudesta, magiasta ja kohtalosta; mulle suositeltiin Unileijonaa... Kuka on unileijona? >>
Minä olen Unileijona.
Kuka suositteli minua?
Mistä tarkemmin sanoen haluat puhua?
...koska UP:llakin on kokemuksia Jumalattaresta ja ilmeisesti kundaliinistakin.
Hänellähän onkin nyt näemmä Jumaluus-osastolla varsin asiaan osuva kirjoitus, "Arkinen satsi..." (jotain sinnepäin).
Niin.. tuossa viitattiin aamun kirjoitukseeni.."Arkipäivän satsitananda".
Tuo ei vastaa sun näkemystä...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000001328&posting=22000000008987851
Hei,
Se mitä kuvailit viestissäsi kuulostaa minun mielestäni aivan autenttiselta kundalinikokemukselta, ja vastasi ainakin joiltakin osin sitä mitä minä olen kokenut.
Tosin kuvailit vain myönteisiä asioita, vaikka täytyy olla muutakin... tuskaa, kipua, pelkoa ja pettymyksiä, eikö vain?
Miksi muuten olet lopettanut meditaation? Minä olen vakaasti sitä mieltä, että se jos jokin on harjoitus jota kannattaa jatkaa elämänsä loppuun saakka, olipa sitten kuinka pitkälle tahansa päässyt henkisellä tiellä.
Meditaatio tasapainottaa energioita ja estää siten kundalinienergian aktivoitumisen negatiivisia vaikutuksia. Nimittäin, autenttinen herääminen tosi todellisuuteen ja oman todellisen itsen löytäminen ei ole ruusuja vailla piikkejä. Se on ruusuja, mutta myös piikkejä. Huumaavaa tuoksua ja teräviä veitsiä.
Meditaatio auttaa, jotta ei lähde "mopo käsistä". Kundaliini on kuin Tsunami. Se puhdistaa. Mutta jos et pidä kiinni mistään, se hukuttaa sinut.
Toinen asia josta olen eri mieltä on armo-aspekti. Minulle kundaliniin liittyy erittäin voimakas "jumalattaren armo" tyyppinne tunne. Ei niin että kyseessä olisi vain itseni ulkopuolinen energia. Mutta ei pelkästään sisäinenkään.
Se on kaikenkattava, sisäinen ja ulkoinen. Pyhä. Kaunis ja kauhistuttava. Rakastaja ja rakastettu.
>>Tosin kuvailit vain myönteisiä asioita, vaikka täytyy olla muutakin... tuskaa, kipua, pelkoa ja pettymyksiä, eikö vain? >>
On siinä se aikaperspektiivi.. koko elämän sitä on oman itsensä kanssa elänyt. Kun aloitin meditaation joskus nuorena, mulla oli tuskallisia kokemuksia. Hirveitä kokemuksia. Sitten keskityin muuhun. Pettymykset liittyy ihmisiin lähinnä, ja näihin ryhmiin.
Pelko. Ei. En tunne pelkoa suhteessa Jumaluuteen, yliluonnolliseen, henkeen. Pelkään ihmisten tyhmyyttä ja ilkeyttä.
>>Miksi muuten olet lopettanut meditaation?>>
Miten niin? Lopetin vaan jaottelemasta aikaa meditaatiossa vietettyyn ja muuhun aikaan.
Näin miten säännöt muutavat ihmiset(joogit) fanaatikoiksi, suvaitsemattomiksi pikku- ja isohitlereiksi; sitten päätin olla hullu, yksin, ja säännötön; avadhuta.
>>Minä olen vakaasti sitä mieltä, että se jos jokin on harjoitus jota kannattaa jatkaa elämänsä loppuun saakka, olipa sitten kuinka pitkälle tahansa päässyt henkisellä tiellä. >>
Koin TEKNIIKAN ja HARJOITUKSEN ristiriidassa sen kanssa että opin tuntemaan Jumalattaren SUHTEEANA, ja persoonana. Näin liikaa ihmisiä jotka uskoivat tekniikoihinsa. Tekniikka on jonkinlaista valtapelin yritystä; ihminen kuvittelee pystyvänsä hallitsemaan Jumaluutta. Ei Jumaluus ole kone eikä automatismi.
>>Meditaatio tasapainottaa energioita ja estää siten kundalinienergian aktivoitumisen negatiivisia vaikutuksia. >>
Tämä on totta; mutta halusin kokeilla louhikkoista tietä; miksi pitäisi mennä hyrräten sileää asvalttia? En mä pelkää Kundaliinia, enkä Kundalinin negatiivisia puolia ollenkaan. Tietty se tulee vähän erilailla, dramaattisemmin jos ei meditoi, mutta antaa tulla. Ehkä haluankin Jumaluuden raakana. Musta tuntuu että olen barbaari.
>>Nimittäin, autenttinen herääminen tosi todellisuuteen ja oman todellisen itsen löytäminen ei ole ruusuja vailla piikkejä. Se on ruusuja, mutta myös piikkejä. Huumaavaa tuoksua ja teräviä veitsiä. >>
Tottakai Jumalattarella on kädet täynnä veitsiä sun muita; mutta kuten jo sanoin; en pelkää ollenkaan. Piikit on lähinnä kait tarkoitettu Jumalattaren vihollisia varten, tai tuuppimaan noviiseja eteenpäin?
Ihmisillä on pelättävää.
Ja joskus ihmettelinkin miten ihmiset juoksi karkuun Kundalinia, kunnes Ishmael sanoi että "ehkä heillä on syytäkin pelätä".
En kokenut että mulla olis ollut syytä pelkoon.
>>Meditaatio auttaa, jotta ei lähde "mopo käsistä". Kundaliini on kuin Tsunami. Se puhdistaa. Mutta jos et pidä kiinni mistään, se hukuttaa sinut. >>
Voi luoja sua Unileijona!! OLET HYYTELÖSTÄ TEHTY!! Ryhdistäydy hyvä mies! Jumalattaren voi kohdata pelotta, ja urhoollisesti. Jos kokee itsensä pelkuriksi, on parempi pötkiä pakoon, ja ryhtyä vaikkapa ateismiin.
>>Toinen asia josta olen eri mieltä on armo-aspekti. Minulle kundaliniin liittyy erittäin voimakas "jumalattaren armo" tyyppinne tunne. Ei niin että kyseessä olisi vain itseni ulkopuolinen energia. Mutta ei pelkästään sisäinenkään. >>
Joo, mutta koin tuon armon vuonna 1993; enkä muistele niin kaukaisia asioita. Se kokemus on muuttunut, ja muuttuu. Tottakai Jumalatar on myös tuho, se on selvää; mutta ehkä mun luonteessa oli tietty verenhimoisuus jo lapsena.
Minä olen Kundalini.
>>Se on kaikenkattava, sisäinen ja ulkoinen. Pyhä. Kaunis ja kauhistuttava. Rakastaja ja rakastettu. >>
Olkoon mitä on; mutta kun katselee ihmiskuntaa, niin ihmiskunta on tuhannesti karmeampi kuin Hän. Jumalatar voi olla mahtava, jylhä. Mutta ihminen on alhainen ja ilkeä, ja pelkuri.
>> Koin TEKNIIKAN ja HARJOITUKSEN ristiriidassa sen kanssa että opin tuntemaan Jumalattaren SUHTEEANA, ja persoonana. Näin liikaa ihmisiä jotka uskoivat tekniikoihinsa. >>
Aivan. Ymmärrän. Olet aivan oikeassa. Tekniikka sana ei tietenkään tee oikeutta sille mitä meditaatiossa, rukouksessa tai tarkkaavaisena olemisessa todella tapahtuu. Minullekin kysymys on ensisijaisesti suhteesta pyhään, ei tekniikan harjoittamisesta.
>> halusin kokeilla louhikkoista tietä; miksi pitäisi mennä hyrräten sileää asvalttia? >>
Sileä asfaltti ei vie perille saakka, se on totta. Louhikkoja välttelemällä ei pääse minnekään.
Mutta en ehdottanutkaan louhikoiden välttelemistä, vaan sitä, ettei lähde ylittämään louhikkoa kävelykengät jalassa. Tämä on kosmista sotaa. Rohkeus palkitaan, mutta tyhmänrohkeudesta sakotetaan.
Minulle meditaatio on niinkuin hyvät kengät. Se ehkäisee nilkannyrjähdykset, antaa voimia kulkea ja auttaa näkemään selkeämmin mitä tapahtuu.
Mikäli olet niin edistynyt, että jokainen tekosi, mikä tahansa se onkaan, on meditaatiota, eikä sinun siten tarvitse varata aikaa sitä varten erikseen, onnittelen sinua.
>> Piikit on lähinnä kait tarkoitettu Jumalattaren vihollisia varten, tai tuuppimaan noviiseja eteenpäin? >>
Eivät ne ole vain noviiseja varten. Myös sinä olet Jumalattaren vihollinen, kunnes jokainen solusi on antautunut Hänelle täydellisesti.
>> Voi luoja sua Unileijona!! OLET HYYTELÖSTÄ TEHTY!! >>
Odota hetki... tutisen juuri liikaa voidakseni kommentoida.
>> Ryhdistäydy hyvä mies! >>
Kiitos kannustuksestasi.
Mutta olin aikeissa sanoa, että eräänlainen kosmisiin mittasuhteisiin kasvanut arroganssi on kundaliniheräämisen salavihkaisimpia sudenkuoppia.
>> Jos kokee itsensä pelkuriksi, on parempi pötkiä pakoon, ja ryhtyä vaikkapa ateismiin. >>
Minusta ei. On paljon parempi lähestyä Pyhää vaikka housut tutisten, kuin ei ollenkaan. Pelkuruuden huippu olisi taantua ateistiksi vasta sen jälkeen kun totuus on jo kerran taivaasta asti näytetty kissan kokoisilla kirjaimilla.
>> Jumalatar voi olla mahtava, jylhä. Mutta ihminen on alhainen ja ilkeä, ja pelkuri. >>
Juuri Näin.
t, Unileijona
Tuo arroganssi oli Mussolinissa, Napoleonissa, Stalinissa ja Hitlerissä, olen siitä tietoinen.
Mutta musta tuntuu Unileijona että tiemme johtaa eri suuntiin, tai on alusta asti ollut eri. palaa velodromille, minä jatkan louhikossa tuhisemista.
Mua ärsyttää tuollaiset älykköyden merkit...kaiketi? Osaat älyllä määritellä asiat... Pinokkiolle kasvaa nenä.
Hei sitten.
Tiesinkin sen jo.
En kommentoi.
>>>Mutta ihminen on alhainen ja ilkeä, ja pelkuri. Juuri Näin.
Jeesuksellais o sukset ristis, kiäh kiäh.
Paha hiihellä vettein päällä ku o ristis sukset, kiäh kiäh kiäh.
Ite oot.
Ajattelin tuolla idässä ja jumaluuksissa pyöriskellessäni että voisin avittaa UP:aa avautumaan sillekin mahdollisuudelle että kaikki ihmiset eivät ole niin ikäviä kuin hän antaa ymmärtää, mutta eipä taida olla mies valmis avautumaan. Harmi.
Olen joskus kuvitellut että maagiset ja mystiset kokemukset tekisivät ihmisestä jotenkin automaattisesti maailmaa syleilevän ja rakkaudellisen. Ei aina...
Mutta ymmärrän nyt entistä enemmän että Ole'n ajatus siitä että kukaan ei ole muista erillinen - olkoon Ole'n näkemys mistä hyvänsä syystä syntynyt - on pohtimisen arvoinen aina kun alkaa liiaksi erämaassa puhaltaa tai huipulla tuulla. Mihin sitä nyt sitten itsekukin itsensä sijoittaa kun olettaa että maailmasta ei muka 6 miljardin ihmisen seasta löydy toista samanmoista.
Tapasin kerran Bombayn lähellä kylässä yhden intialaisen pyhimyksen, 23-vuotiaan, ja siinä jutellessa tunsin että olemme hengessä yhtä. Pidämme vielä yhteyttä.
Toisen kerran olin joogaseminaarissa Wienissä, tapasin yhden arabimaasta tulleen pakolaisen, joka oli aikaisemmin ollut sufi; ja hänellä oli aika mystisiä kuvioita, ja ystävystyimme. Hän yritti ymmärtää kaikkia ihmisiä, ja oli "symppis", ja mua ihmetytti tuo tarve mielistellä joka suuntaan. Itse kun sitä on hyväksynyt erakkoutensa kohtalona.
Kolmannen kerran, se oli yksi konfrenssi; samadhin kokeneille ihmisille, joka pidettiin alkukeväästä tänä vuonna Quebecissä Kanadassa; ja mua kiinnosti tavata sadoittain wannabe-"valaistuneita" ja paljastaa niiden itsepetokset; niin siinä kuin hekumoin ja näin ihmisten egon ja pöyhkeyden läpi, "saavutin täyden valaistumisen jo ollessani 13 v. mummoni perähuoneessa", ja "Valaistuminen on aito kun tietää vastauksen yhtälöön 13 1, muun kuin 14". Niin sitten siellä oli yks tyyppi jota muut pelkäsivät, ja istui siinä nurkassa yksin, kuin pimeän auran ympäröimänä.
Ja hän oli Ishmael; oikeasti valaistunut. Tunnistin sen siitä VALTAVASTA ARROGANSSISTA ja puhtaasta misantrooppisesta paskamaisuudesta; mitä jo olin niin rakastanut suosikkirunoilijani Charles Bukowskin kirjoissa. Opin silloin hyväksymään erilaisuuteni, ja ymmärtämään että ihmiskunta tulee aina suhtautumaan kaltaiseeni RAIVOLLA ja PILKALLA hamaan tuomiopäivään asti.
Siinä ei edes ole mitään henkilökohtaisesta; vaan valaistumaton ihmisluonne on yhdistelmä raivoa, pilkkaa ja pelkuruutta, joka naamioidaan kevyesti kaikkitietävääb nokkavuuteen ja ivallisuuteen.
Paisukaa tiedossanne; Jumala rakastaa teitä. Jumala on kiva rakkaus.
Jumaluus ilmenee äitinä(äidinrakkautena) vain alussa, kun ihminen on víelä biologisen tason olento; hän saa tuon (jumalaisen) äidinrakkauden ensin omalta äidiltään, sitten kenties siskoilta, ja lopulta vaimolta/tyttöystävältä.
On paljon ihmisiä jotka ovat jääneet äidinsyliä vaille, näistä tulee kovia telaketjumachoja, militantteja, fanaattisia evankelisia äijiä ja fundamentalisteja sun muita suvaitsemattomia höyrypäitä joilla tuli polttaa hännän alla.
Sitten on ne jotka löytävät Jumalattaren; Maximilian Kolbe on tyypillinen tällainen; H.C. Andersen löysi Jumalattaren, Gunnar Ekelöf ja moni muu. Heille Jumalainen Shakti ilmenee suoraan, ilman välittävää naisen hahmoa.
Sitten on harva, jotka kohtaavat ISÄN. Isän hahmo on jotain kokonaan muuta kuin pehmeä äidillinen rakkaus; ja monet jotka äiti on hyväksynyt, isä tulee tuhoamaan.
Isä on Kartikeya, Skanda, Kalki.
Mua ei kiinnosta sössöttää äidinrakkaudesta enää; koska jos joku HALUAA niin voi mennä sahaja yogaan, tai äiti Amma -juttuihin ja kokea tuota juttua.
Enemmän rakastan rakkautta joka ei näytä itseään.
Ihmisiä jotka eivät ole kastroineet itseään.
Ihmisiä jotka eivät ole helppoja.
Rakastan uskoa jota ei ole.
Rkastan Jumalaa joka ei rakasta,
rakastan isää sotilaana.
Sahaja yoga aikoina sain nähdä ihan tarpeeksi miten helppo rakakus nostaa ihmisiltä k*sen kuuppaan, ja egon pilviin, ja he alkavat kuvitella itsestään suuria ja käyttäää valtaa sadistisesti.
Ajattelin että ei ikinä tätä; ei tuota lahaista egoa joga nauttii kun saa tuottaa kärsimystä heikommilleen. Halusin taitsella vahvempiani vastaan; halusin ISÄN tulevan egooni.
Sitten huomasin olevani yksin, ja nauroin. Sanoin Isälle että tämä on hullua, ja Isä vastasi; niin ihmiset luulevat.
Hei Sauron, Morgothin palvelija, olet kaunis muodoltasi!
Mutta mullapas on sun Sormus, nutun alla Aarre piilossa, Taakka sydäntä vasten, ja hiivin salaa sun Valtakuntaan sun kärsimykses lopettamaan.
Hei Pentti Polseviikki. Sääli että saaristonne on luhistumassa. Vapaaehtoisraaka-aine loppui, ja maailma muuttui; jäitte kehityksestä.
Kait jonkinlaisen Jurassic Parkin voisi perustaa, juuri esim. vaikka Novaja Zemljaan; arktisista seuduistahan olette pitäneet?
En tiedä mikä neuvoksi; ehkä tuo termiittienergia on lopulta kohdistettava itseen; flagellanttien juhlana tai muun aitsetuhoisuutena?
Tyrannian aika on ohi; ja varsinkin assassiinien.
Ei kannata uskoa Hobittin kertomuksia "maidon ja hunajan maasta" missä vallitsee tasa-arvo; jossa yksikään ei ole päätä pidempi muita koska tasoitus tehdään leikkurilla.
Tosiasiassa tällaisten "humanistien" päämäärä on karumpi. Kuvareportaasi Hobittin "rakkauden" taikamaasta:
http://www.videofact.com/english/gulags_pictures1.htm
Joo, noilla stallareilla meni homma vähän penkin alle, mutta trotskilaisten porukassa on vielä kiva harrastaa eristiikkaa. Hopsista, otapa tästä omena, se on kultainen ja siinä lukee "Ylimmälle".
>>Tyrannian aika on ohi; ja varsinkin assassiinien.
Otappas säkin tästä vähän enttimehua, niin kasvat ja vahvistut!
Ja muista olla kiltti kaikille puille!
Mainitsit Derridan.... voi ei... Juokset Derridan turvaan... pössytteletkö piipuakin?
Mä olen kiltti.
TUUURRRVAAAA sitä kaikkia haluaa, mutta
TUUURRRVAAAA ei halvalla saa.
Miltä pitäisi turvaan juosta, veljeni Kain?
Olenhan jo kuollut myriadit kerrat, tyrannin tappaessani, isäni surmatessani, itsevihassa silmäni puhkoessa, katkomaljan juodessani Oikeuden tuomitsemana, Totuuden lävistämänä, Logoksen silpomana ja Veljeskateuden murhaamana synnyn ja kuolen päivät pääksytysten. Olen sekä isä että poika, JE SUIS DERRIDA!
Otin tänään Stefan Zweigin BALZAC-elämänkerran. Zweig on ihmeen hyvä..jotenkin raikas tuulahdus ...
Olen nyt ollut tässä pari päivää tarkkailemassa Magia-palstalla, ja täytyy sanoa että aika hyytäviä tuulia. En tosin odottanutkaan muuta.
Kumma juttu, mutta "vanhojen"; siis perinteisten uskontojen uskovaiset eivät ole näin fundamentalistisia ja fanaattisia. Jopa muslimitkin on leppeää porukkaa verrattuna länsimaisiin uusbuddhalaisiin, uustaoisteihin, uuskungfusteihin, joogeihin, riimutteiljoihin, tantrikkoihin ja neomaagikkoihin. Näin olen huomannut. Mikä oikein nävertää?
Onko länsimaisissa "hyvinvointivaltioissa" todellakin näin paha olla? Ja jos aggressiota on riesaksi asti, miksi ette ala harrastaa vaikkapa nyrkkeilyä tai rallia että saisi purettua tuota termiittien vimmaa?
Ei magia toimi nyky-yhteiskunnassa. Joskus viktoriianisena aikana se ehkä toimi, kun oli Golden Daen, Crowley, Yeats; koska ihmiset oli silloin rauhallisempia, syvällisempiä, mielenkiintoisempia. Nyt on vaan suurkaupunkien turhautunutta hulígaaniainesta jotka kuvittelee olevansa kaikkivaltiaita. Jotka on hemmoteltu piloille alusta saakka.
Se on sääli.
Mutta tuntuu kyllä että fanaattisuudessa magia ylittää kirkkaasti esim fundamentalistisen Islamin, tai herätyskristillisyyden. This is the ultimate hell-in-die -lahko.
Yleistät, yleistämisen jälkeen. Sen jälkeen purat pahaa oloasi ihmisiin, joita et tunne. Onhan siinä tietysti oma mielenkiintonsa seurata millaisia ongelmia meihin projisoit, mutta eipä sitä muutkaan itsensäpaljastajat juuri muunlaisia tunteita herätä kuin lähinnä sääliä. Noh, omapa on ongelmasi.
Olet nyt saanut sen mitä halusit eli sait todistetuksi että taas löysit elämässäsi yhden vittumaisen ihmisen lisää, joten märehtiminen itsesäälissä voi jatkua taas hyvällä menestyksellä.
Marttyyreitä oomme kaikki. Ja karikatyyrejä.
Minä, siis toisaalla Qadesha, ihmettelen edelleenkin miksi sinulla on tuo viha-trippi?
Itse haastoin aikoinani riitaa kristittyjen kanssa iät ajat näillä foorumeilla, ja näin heidät saatanoina joiden ainoa tarkoitus elämässä on tehdä irvikuva siitä mikä on Oikean ja Hyvää ihmisten välillä. Ja rassaahan se tietysti vieläkin. Mutta yritän tiedostaa että se on täysin minun ongelmani, ei noiden saatanallisten "kristityiden". Jos minussa ei olisi pelkoa eikä vihaa, minua ei voisi tippaakaan liikauttaa heidän pelkonsa ja vihansa. Sitäpaitsi silloin kun kilpahuuto oli kovimmillaan, älämölöisin näistä huutajista ilmaisi että hänellä on konkreettiset syyt olla hei-hei. Ollut murheitä elämässä. En voi sivuuttaa sitä, sillä vaikka se kuinka minua vituttaisikin, niin ymmärrän ihmisiä. Ei heitä voi tuomita.
Minua ei kiinnosta New Age -piirien (sen paremmin kuin kristittyjenkään) KUULE SINUA RAKASTETAAN -paskapuheet. Yksikään ei rakasta yhtään ketään, ja ainoastaan egokuplan alla alkumeressä on jotain mitä joku voi nimittää rakkaudeksikin. Persoonien tasolla olemme hetkellinen ilmiö jota huomenna ei enää ole, mutta se mikä kenties jää jäljelle on se johon kannattaa tähytä. Aivan sama pitääkö sitä joku jumalana, henkenä, Itsenä, Taona, ikuisena etc.
Ymmärrän että suhtaudut pettymyksellä, kyllästymisellä ja raivolla KAIKKIIN mahdollisiin ryhmiin. En minäkään oikein innostu ryhmistä, koska olen jo valmiiksi sitä mieltä että metsään se touhu kumminkin menee. Mutta onko se sitten jotenkin rakentavaa ja antoisaa että vain vihaa ja raivoaa sinne ja tänne? Eikö paremminkin kannattaisi lipua sinne ja tänne, olla vähän siellä, vähän täällä... Nähdä kaikki mitä ihmiskunnalla on annettavana, eikä vain istua paskakasan päällä syytäen herjoja muita kohtaan? Miksi muut pitää haukkua? Oman pahan olon vuoksi? Siksikö että he eivät näe sitä mitä sinä näet, tai minä?
Mutta kukin tietysti tapansa mukaan. Jos elämä tuntuu autuaalliselta raivon vallassa, mikäs siinä. Se vain ei kuulosta kovin rattoisalta. Mutat ehkäpä sinun on tarkoitus opettaa tällä palstalla raivoa, tyytymättömyyttä etc.? En tiedä, mutta ehkäpä tein oikein kun sinut tänne vokottelin. Se jää nähtäväksi. Ja toisaalta taas, eihän tämä ole muuta kuin simulaatiota tämä nettiin kirjoittelu.
Se tunne mihin itse tähtään on jatkuva ihmetys tämän olemassaolon vuoksi. Se mikä minun egoani ajaa on turhautuminen.
Se että koet itsesi karikatyyriksi saattaa tietysti johtua siitä että olet pahvikulissi. Se (itsensä epäileminen) ei tietysti juolahda sulle mieleen, eikä se että olette massaa. Jokainen massan piste kuvittelee olevansa aivan ainutlaatuinen; individualismin harhoja.
Oletko lukenut sellaisen kuin "Fasismin massapsykologia"? Voisit löytää itsesi.
Mun persoona ei liity tähän mitenkään. Olen samanlainen ontto pahvikuva kuin muutkin; ihmisen irvaileva irvikuva.
>>Se että koet itsesi karikatyyriksi saattaa tietysti johtua siitä että olet pahvikulissi.>Mun persoona ei liity tähän mitenkään.>Olen samanlainen ontto pahvikuva kuin muutkin; ihmisen irvaileva irvikuva.
Val-Qadesha,
Kaikella kunnioituksella. - Ehkä tällä kaikella on oma merkityksensä. Vapaa itseilmaisu, tämä sananvapaus mitä demokratiassa voi harrastaa on mulle kunnioitettava asia, ja arvo sinänsä.
>>Oman pahan olon vuoksi?>Nähdä kaikki mitä ihmiskunnalla on annettavana, eikä vain istua paskakasan päällä syytäen herjoja muita kohtaan? >>
Niin..mua kiinnostaisi kokea VIHAN tunne puhtaana, ilman sarvia ja hampaita, tai herjaa. Mun on myönnettävä että en ymmärrä vihaa, - siinä on sellainen lumo. Hypnoottinen lumo.
Jos otan näkyjäni tähän, niin joskus näen itseni pomppimassa olkiukkona, hitlerin hahmossa, ja mesoan ja keuhkoan siinä voimani loppuun; mutta en tee sitä suljetussa kopperossa vaan kosketuksissa "kansaan". Se viha on kollektiivista..völkisches. Jotenkin olen ymmärtävinäni että se saattaisi olla Kalki; siinä kuin Hitleriin liittyi metsänjumala Wotanin(Wodan..) ylösnousemus. Arkkityyppi.
>>Mutat ehkäpä sinun on tarkoitus opettaa tällä palstalla raivoa, >>
Täsmälleen, siinä se on. Olen raivon lähettiläs. Haluaisin itsekin oppia raivoamaan sivistyneesti.
>>Ja toisaalta taas, eihän tämä ole muuta kuin simulaatiota tämä nettiin kirjoittelu.>>
Niin, joo: mitä on todellisuus, ja missä menevät todellisuuden rajat? Mun mielestä nämä ovat vain sanoja kuvaruudulla; kirjallista ilmaisua, ja jokainen voi olla lukematta mun nikillä kirjoitettuja viestejä, tai sulkea tietokoneen; jos ei tästä koe mitään saavansa.
De gustibus non est disputandum - makuasioista ei pidä kiistellä.
Simulaatiota? Ei, tämä tässä on todellisuutta myös. Kaikki mikä muodostaa todellisuuden on totta; sanat, mielikuvat, ja vielä enemmän ne ovat totta kun ne tässä jakaa.
Vielä..vihasta. On pitkävihaista vihaa, ja sitten on vihaa joka tulee ja menee. Jos vihan kokee paskamaisena ja ikävänä, niin luulen että se on tuota edellistä lajia. Mä unohdan tän kun sammutan tietokoneen. Mutta sitä ihmettelen että miksi ihmisten pitää olla niin tyhmiä ja ilkeitä.. en ymmärrä sitä. Ei ehdi kuin pari lausetta kirjoittaa, niin jo lytätään sun koko persoona täysin mitättömäksi, ja heheh perään.
Se on nykyajan tyyli, enkä minä ole sitä keksinyt.
"M'oon mettän kalvehesta, mutta mä tykkään, jotta hurja luonto on paree kuin rauska paita."
Sanat katoaa, mitä jää?
Kuka minä olin; ja mitä oli?
Niin... ja sitten?
Olen jokusia kertoja kokenut miten raivon tunne on noussut energiapallona minusta - harmi kun en muista tarkkaan että vatsanko vai rinnan kohdalta - ja sitten se "punainen pallo" on noussut jonnekin leukani tasolle. Lämmittänyt ihan konkreettisesti, aivan kuin pitäisi tulenliekkiä edessään. Ja heti kun olen tullut ilmiöstä tietoiseksi, on tunteeni pyyhkiytynyt pois, ja se siitä.
Kokemus oli aivan yhtä mielenkiintoinen kuin ne kultaisen valon kohtaamiset, jotka liittyvät enemmän tuonne kupoliin päin.
Ehkä turhaan pelkään ihmisten tunteita. Ne ovat energiaa, ja niillä voisi niin lähettäjä kuin vastaanottaja operoida. Kun vaan tietäisi miten. Vailla varsinaista toimintamanuaalia minun kokemukseni ovat vain maistiaisia sieltä ja täältä.
Eipä tässä kummempaa. Istun tuolilla ja sain kahvin just juotua. Viikonloppu edessä.
Otin tuosta hyllystä V.J.Penttilän kirjan MIESTEN MATKAA, Kust Oy Kivi 1946; Isoisäimme urheilua:
"Kuka tietää vaikka häjyistä menestyneimmät olisivat pitäneet yleiskunnostaan erikoista huolta tavalla taikka toisella, ja kenties he uskoivat saavansa lisävoimia tosi tappelustakin nykyajan nyrkkeilijäin tapaan. Tähän viittaa ainakin sen ajan esteetikkomme, professori Fredrik Cygnaeuksen eräs lausunto.
Kun nimittäin ylioppilaat olivat kutsumassa sairaana lepäävää Cygnaeusta juhliinsa, tämä kysyi:
- No, taistellaanko vielä siellä pohjalaisessa osakunnassa?
- Joskus tuimastikin, sai hän vastaukseksi.
- Se on oikein, professori lausahti. - Taistelkaa pojat! Taistelu elvyttää elämänvoimat."
On täällä itsekukin vuorollaan raivonnut, kukin omalla tavallaan. Val raivosi omaa egoaan ja sen kuviteltuja vikoja vastaan (ja sitä kautta kaikkia muitakin palstan egoja vastaan) pitkään ja hartaasti, kunnes pikkuhiljaa huomasi että raivoamalla vaan samaistuu raivon vikapäisyyteen eikä mikään muutu eikä oo olo iloinen. Tai jotain sinnepäin, Val sanokoon itse viimeisen sanan omista raivotripeistään, joihin hänelle luonnollisesti kuuluu moraalinen tekijänoikeus.
Itse myös kokeilin joku aika sitten raivotrippiä nimimerkillä Apinan raivo ja heittelin kakkaa kaikkien päälle. Se oli tietoinen päätös heittäytyä negatiivisten tunteiden mukaan, kauniina tarkoituksena tai kaunistelevana selityksenä kokeilla onnistuuko sillä konstilla raikastaa Magia-palstan silloista ummehtunutta ilmapiiriä. Olihan siinä oma ekstaattinen fiiliksensä, mutta en täysin sokeasti samaistunut raivontunteeseen vaan pysyttelin samalla myös Apinan raivon huvittuneena tarkkailijana. Eräänlaista performanssitaidetta siis.
On muuten mielenkiintoinen kontrasti lukea samaan aikaan Dalai Laman myötätunto-pohdiskeluja ja sun raivotrippaamista.
Mitä ihmisiin tulee, ei me OLLA tyhmiä ja ilkeitä, ainoostaan käyttäydytään tyhmästi ja ilkeesti joittenkin toisten ihmisten silmissä. Voipi pyrkiä näkemään sekä metsän puilta että puut metsältä, jokaisen ainutlaatuisen, jos tekee mieli pois Synkmetsästä örkkeilemästä.
>>On muuten mielenkiintoinen kontrasti lukea samaan aikaan Dalai Laman myötätunto-pohdiskeluja ja sun raivotrippaamista. >>
Vai Lamaa luet. Joskus valitin Ishmaelille että.. en muista mikä paikka mulla oli kipeenä, vatsa, vai kurkku... ja Ishmael katsoi muhun, ja sanoi: I can't say that my experience has been excatly enjoyable. It's been a lot of pain too. We absorb things from other people... from the collective.
Mä olin hämmästynyt; olin kuvitellut että olen vain yksi rajattu ihminen.
>>Olihan siinä oma ekstaattinen fiiliksensä, mutta en täysin sokeasti samaistunut raivontunteeseen vaan pysyttelin samalla myös Apinan raivon huvittuneena tarkkailijana. Eräänlaista performanssitaidetta siis. >>
Se millin rako naamarin ja omien kasvojen välillä?
Ei nämä ole minun tunteita.
Kuka minä olen?
Minä olen Shiva.
Minä olen Skanda.
Minä olen Äiti.
Minä olen.
>>>Vai Lamaa luet. Joskus valitin Ishmaelille että.. en muista mikä paikka mulla oli kipeenä, vatsa, vai kurkku... ja Ishmael katsoi muhun, ja sanoi: I can't say that my experience has been excatly enjoyable. It's been a lot of pain too. We absorb things from other people... from the collective.
Mä olin hämmästynyt; olin kuvitellut että olen vain yksi rajattu ihminen.>Minä olen Äiti.>Se millin rako naamarin ja omien kasvojen välillä?>Minä olen.
>Val raivosi omaa egoaan ja sen kuviteltuja vikoja vastaan (ja sitä kautta kaikkia muitakin palstan egoja vastaan) pitkään ja hartaasti, kunnes pikkuhiljaa huomasi että raivoamalla vaan samaistuu raivon vikapäisyyteen eikä mikään muutu eikä oo olo iloinen. Tai jotain sinnepäin, Val sanokoon itse viimeisen sanan omista raivotripeistään, joihin hänelle luonnollisesti kuuluu moraalinen tekijänoikeus.
Njaa, voihan sen vissiin noin tiivistää. Tänä vuonna olen havainnut itsessäni jonkinlaista huihaismia... En edelleenkään itseäni kovin korkealle noteeraa, ja kyllähän se tietysti välillä johtaa siihen että bongailee muidenkin ihmisten vikoja. Mutta se mitä tässä kai opin koko ajan (toivottavasti) on jonkinlainen armahtaminen itseä ja muita kohtaan. Ei tässä elämässä voi vaan vaatia ja vaatia loputtomiin.
Ja kyllä jämpti on niin että se on ihan turha kauhean vakavasti ottaa kenenkään mussutuksia. Vaikka kuka sanoisi mitä, niin minkäs he täällä netissä kenellekään mahtavat. Toinen korva auki ja sitten toinenkin, niin kukaan ei jää sinne päähän pesää tekemään, kaiken vie tuuli mennessään sieltä korvien välistä.
>>kuten vaikkapas metta bhavanaa ei saa suositella tahi muutoin pillastut - joten ei sitten suositella. >>
Pillastuinpas.
Mua RISOO kun ihmiset heittelee näin lonkalta sanskritin kielen sanoja. Mikä siinä sanskritissa on? Meinaatko että osaat sanskritin kieltä? Mistä olet nyysinyt tuon sanan, ja tiedätkö mitä se tarkoittaa???? Mitä on "metta" mitä on "bhavana"?
Sama juttu latinan kanssa. Katolinen kirkko käytti latinaa vuosisadat jotta tavallinen kansa ei ymmärtäisi; jotta tietoa pimittämällä papisto saisi lisää valtaa.
Mä olen ollut joogalahkoissa, ja huomannut ihan saman kuvion sanskritin kanssa, ja PILLASTUN jos joku alkaa rykimään sanskritia.
DEMON IPSUS POSSESSIMUM BULLAM PRANUM!
PUTANA MARDINI! UGRA RAVANA MARDINI YAMA RAKSHA SANKTUM YPSILON DIABOLICUM ULTIMATUM!
Mikä kuvittelet olevasi? Pitäisikö suudella plösön paavin silkkihansikkaan verhoamaa kämmenselkää? Suudella valtapelejäsi? Sanskritin käyttö on OUT; absolutely and forever; koska se motiivi käyttää sanskritia on toisen ihmisen demonisoiminen.
Ja sitten muka et ole parempi kuin minä? Kaikkitietävä kaikkijumalallinen vastustajani.
Ryöpsähti keitinvesi liedelle... Yritän hengittää välillä...
Yritin etsiä sanskritinkielisiä kirouksia lisää; mutta tuli vastaan tuo artikkeli Kartikeyasta(Skandasta), sodan jumalasta.
Ehkä siinä on ...ehkä..?
Aspects of Kartikeya:
http://murugan.org/research/chatterjee-karttikeya-character.htm
>>>Meinaatko että osaat sanskritin kieltä?>Mistä olet nyysinyt tuon sanan, ja tiedätkö mitä se tarkoittaa???? Mitä on "metta" mitä on "bhavana"?>DEMON IPSUS POSSESSIMUM BULLAM PRANUM!>toisen ihmisen demonisoiminen.>Suudella valtapelejäsi?
Pitäisköhän selittää...?
Se on pitkä historia. Olin mukana yhdessä joogalahkossa; ja siellä tuli nähtyä aika paljon vallankäyttöä ja henkistä julmuutta.
Ehkä mun pitäisi kirjoittaa kirja, jonkinlainen nykyajan "vankileirien saaristot", joihin ihmiset menevät tietämättömyyttään ja vapaaehtoisesti; - ashrameihin. Niinhän ne lähti amerikansuomalaisetkin 1920-luvulla lamaa pakoon "työläisten paratiisiin" Neuvosto-Karjalaan, ja selvisikö kukaan edes hengissä?
Nähdäkseni(subjekt.mielipid.) usshindulaisissa kulteissa on nähtävissä sama ilmiö. Ihmiset etsintää ja hyväuskoisuutta käytetään häikäilemättä väärin. Se väkivalta mitä näissä kulteissa on, kohdistuu näitten lahkojen parhaimpia jäseniä vastaan; se kohdistuu itsenäisiä, ja omilla aivoilla ajattelemaan kykeneviä kohtaan; jotka leimataan johtajien ja porukan toimesta "kansan vihollisiksi"; sanoja kyllä löytyy, ja nämä sanat ovat sanskritia.
Sanskrit antaa auktoriteettia uushindulaisten kulttien harjoittamalle sakinhivutukselle.
Se on sama juttu kuin joku kylässä asuva baabushka Inkerissä eleli hiljakseen mökissään, ja omisti pari kanaa, ja pienen perunamaan; ja hänet pidätetään, ja häntä syytetään "valtionvastaisesta terrorismista, pommi-iskun suunnittelemisesta Punaiselle Torille, ja imperialististen maiden agenttien kanssa toimimisesta, sabotaasista, ja vapaamuurarilais-trostkilaiseen salalaiittoon kuulumisesta. "
Näitä terrorin sanoja on helppo keksiä; ja uushindulaiset lahkot rakastaa tälläista; varsinkin kun ulospäin näytetään näyttelyvitriineitä joissa on näyttävää propagandaa miten juuri tässä kultissa kaikista suloisimmin virtaa "universumin äidinrakkaus puhtaimmillaan".
Koko tuo KIELI on kauheaa, väkivallan kieltä; petollista kieltä, jossa sanojen merkitys on käännetty päälaelleen. Totalitarismin kieltä; paradoksin logiikkaa.
Psykologiassa sen nimi on "double bind". Sen ainut tarkoitus on murtaa toisinajattelijat henkisesti.
Sen takia jos nykyisin kuulen sanksritin sanoja; asanoitten nimiä, niin mulle herää ikäviä muistoja. Joko se ihminen pöyhkeilee tiedoillaan siinä, haluaa käydä "mestarismiehestä", tai sitten kokee sen epähienona kirota suomeksi, ja rtuntuu fiksummalta ja rakastavammalta kirota sanskritiksi.
Putana mardini on näistä nimityksistä mun suosikki; ja meitä toisinajattelijoita usein kutsuttiin tällä nimellä. Putana oli ilkeä noitä joka viilteli lapsia kuoliaaksi jonkun muinaisen inkarnaation aikana. Ja kaikki kultin valtaa arvostelevat automaattisesti ovat "putanoita"; lasten viiltelijöitä.
Ja niin edelleen; tuo menee vielä pahemmaksikin.
Dalai lamaa en suosittelisi luettavaksi. Käsittääkseni Dalai lama -instituutio on samanlainen kuin katolilaisuudessa on "jumalan sijainen" -instituutio; Jeesuksen Vikaari. Nämä ihmiset, JOTKA OVAT IHAN TAVALLISIA HEINÄHATTUJA ottavat näitä nimityksiä, ja esiintyvät Jumalan arvovallalla. Se on väärin. Tiibetin buddhalaisuuden ylipäänsä koen aika rajuna; niillä on Kalachakra jutut...
Jos jotain pitäisi sanoa; niin älkää menkö mihinkään "juttuun" mukaan; ei mihinkään. Kannattaa pitää kaikkea satuna, tai potentiaalisena huijauksena, niin on ainakin varmalla pohjalla.
Saksassa on yksi hyvä kriittinen nettisivu näistä.. laitan linkin...kohta.
Tossa on juttuja Tiibetin Buddhalaisuudessa; siinä on mielenkiintoistakin historiaa.
Mutta tuosta näkee, että jos joku "opettaja" kirjoittelee tai juttelee sokerisia juttuja "maailmanrauhasta" ja sun muusta "rakkaudesta", niin ei kannata antaa sen harhauttaa. Stalinkin puhui "maailmanrauhasta", ja Hitler, kyseessä on ilmiö..eufemismien käyttö.
Uskonnollisten lahkojen tyyli käyttää kieltä on HYVIN ERIKOINEN.
Rakkaus ja maailmanrauha voidaan tulkita tarkoittavan ihan mitä tahansa. Itse tulkitsen sen tarkoittavan sitä uima-allasta Taorminassa, ja neljää etiopalaisneitoa hieromassa varpaitani narduksella. Se on maailmanrauhaa se!
http://www.berzinarchives.com/kalachakra/nazi_connection_shambhala_tibet.html
Täällä Magia-foorumilla on nimenomaan tavattu rivien välissä aina tutkiskella sitä miten ihmiset samaistuvat erilaisiin rooleihin. Uhrin rooli on kaikkein vaikeimpia rooleja, varsinkin jos ihminen katsoo että hänellä on siihen aivan oikeat ja konkreettiset syyt.
Minulla ei onnekseni ole tästä elämästä kokemusta uskonnollisesta ryhmästä (ed. elämän mielikuvia sitten kyllä sitäkin enemmän tunnistaakseni miten sairaalloisia juttuja "siellä" tapahtuu). Uhrimentaliteettia kuitenkin on löytynyt, ja on ollut helppo ärtyä kaikenlaisista jutuista mitä muut sanovat tai tekevät, koska ei miellä että ne eivät vaikuta oikeasti minuun sitä eivätkä tätä!
On maita joissa ihmiseltä lähtee nirri jos hän osoittautuu itse-itsensä-tehneeksi eikä muotista puserretuksi. Suomalaisten paljon haukkumassaan Suomen maassa on kuitenkin hieno mahdollisuus olla melko pitkälti ns. vapaa.
Toki täällä meitä sitoo luterilainen työmoraali, vaikka olisikin tullut kirkosta erottua. Meitä sitovat ajatukset että hullut ovat itse syyllisiä hulluutensa ja sietäisivät hävetä. Meitä sitoo rahan ja roinan perässä juokseminen. Talo. Perhe. Auto. Mikä nyt milloinkin. Mutta enimmäkseen papit ja saarnaajat saavat louskutella leukojaan vaikka keskenään - jos ei sitten satu syntymään johonkin lestaperheeseen tai muille viiripäille...
Ihminen lahkoon erehdyttyään voi sanoa että haistakaa paska ja nyt se on loppu. Mutta jos hän jää jankuttamaan sitä haistapaskaa koko loppuelämänsä, silloin lahko on voittanut hänet. Hänestä on tullut uhri, ja koko hänen elämänsä täyttyy siitä lahkosta, vaikka hän ei enää halua olla sen kanssa missään tekemisissä.
Ja tätä voi laajentaa jokaikiseen suuntaan minkä ehtii... Ajatellaan vaikka ex-juoppoa. Hänestähän voi tulla reipas absolutismin saarnamies, ja niin ollen menee koko elämä sen viinan kanssa, vaikka ei enää juokaan.
On erittäin tärkeää oppia erottamaan mikä oikeasti vaikuttaa ja mikä ei. Tässä olen itse vasta alaluokilla menossa. Minähän pelkään ihan kaikkea mahdollista mikä ihmisiin liittyy, ja ei ole mikään ihme jos yksi kaunis päivä vaan sanoo että NAPS tuolla korvien välissä.
Mutta sitä ennen yritän ehtiä viisastella edes netissä minkä ehdin, jos vaikka joku toinen näistä jutuista saisi jotain irti, vaikken itseäni saisikaan "pelastettua". xD
>>> Se on pitkä historia. Olin mukana yhdessä joogalahkossa; ja siellä tuli nähtyä aika paljon vallankäyttöä ja henkistä julmuutta. > Ihmiset etsintää ja hyväuskoisuutta käytetään häikäilemättä väärin. Se väkivalta mitä näissä kulteissa on, kohdistuu näitten lahkojen parhaimpia jäseniä vastaan; se kohdistuu itsenäisiä, ja omilla aivoilla ajattelemaan kykeneviä kohtaan; jotka leimataan johtajien ja porukan toimesta "kansan vihollisiksi"; >Koko tuo KIELI on kauheaa, väkivallan kieltä; petollista kieltä, jossa sanojen merkitys on käännetty päälaelleen. Totalitarismin kieltä; paradoksin logiikkaa.> Sen takia jos nykyisin kuulen sanksritin sanoja; asanoitten nimiä, niin mulle herää ikäviä muistoja. > Dalai lamaa en suosittelisi luettavaksi. > Käsittääkseni Dalai lama -instituutio on samanlainen kuin katolilaisuudessa on "jumalan sijainen" -instituutio; Jeesuksen Vikaari. Nämä ihmiset, JOTKA OVAT IHAN TAVALLISIA HEINÄHATTUJA ottavat näitä nimityksiä, ja esiintyvät Jumalan arvovallalla. > Se on väärin. > Tiibetin buddhalaisuuden ylipäänsä koen aika rajuna; niillä on Kalachakra jutut... > Jos jotain pitäisi sanoa; niin älkää menkö mihinkään "juttuun" mukaan; ei mihinkään. Kannattaa pitää kaikkea satuna, tai potentiaalisena huijauksena, niin on ainakin varmalla pohjalla.
Okkultin tai yleensä ottaen rationalismin (tai logosentrismin ja onto-teologian) kyseenalaistamisen suhde fasismiin ja totalitarismiin on kyllä mielenkiintoinen (viimeisimpänä esimerkkinä USAn Straussilaiset uuskonservatiivit), mutta en ole siihen riittävän perehtynyt osatakseni mitään järin fiksua laukoa.
Joka tapauksessa guilt by association ei riitä tuomitsemisen perusteeksi.
>>Juu, olin jo ymmärtänyt että olet sekoillut gurubisneksessä ja saanut arpia ja avoimia haavoja.>Olen havainnut U.G. Krishnamurtin raikkaaksi vastalääkkeeksi kaikkeen gurubisnekseen. >>
No, mulle toimii vaikkapa Jules Verne. Jos laittaa kahvia, ja pullaa, ja siinä on nojatuoli, peitto, ja Vernen kirja, niin.. *huokaa*, kelpaa lähteä kapteeni Hatteraksen kanssa kohti pohjoisnapaa.
Tänään mua lohdutti [varsinkin] kun kokeeksi ostin piparjuuritahnaa tuubissa, ja se osoittautui aivan loistavaksi salaatin kanssa!
Yleensä välttelen uudempaa "henkistä" kirjallisuutta; itsekasvu-oppaita sun muita pureskeluja. Joku Bhagavadita, Mahabharata tai Gilgamesh menee "klassikkoina" [=ilman uudemman gurun "välitystä"]- ... nautin uskonnosta "raakana".. voi sanoa.
>>Sankarileikit ja laumasieluisuus on vaan saman kolikon kaksi puolta, ei toista ilman toista.>Itse asiassa ei vain TUO kieli vaan KAIKKI kieli. >>
Kieli on virus.
>>Luenpahan kuitenkin, ja monia muita. Olen lukutoukka. >>
Miksi sitten pitää kiinni "hengellisyydestä"? Maalliset kirjailijat ovat ihan yhtä "hengellisiä" ja enemmänkin kuin jotkut newage-pseudogurut.
>>Mutta tätä keskustelua olisi parempi jatkaa buddha-palstalla. >>
KÄÄK. Olen allerginen buddhalaisuudelle. Mua ärsyttää ne besserwisserit siellä jotka tuhisee nenäänsä kun mamma ei ehdi pyyhimään. Buddhasta voin puhua ja tyhjästä mielestä; herra "sunyatan" ja buddhalaisuuden heitän roskakoriin.
>>Miten niin? Mihin absoluuttiin perustat moraalikäsityksesi oikeasta ja väärästä? >>
Itseeni. Olen Jumaluuden Persoona.
>>Jos ymmärrät tämän mekanismin, oletko sen vanki? >Vastuuntuntoiselta asenteelta kuulostaa, ettei kalachakra- ym. hevimpiä initiaatioita anneta jos ei oo kehittyny ainakin boddhicittaa (mikä lie suomeks?) ja jonkinasteista ymmärrystä Tyhjyydestä. >>
Mua ei kiinnosta hevimpi kama, extreme eikä hardcore. En kaipaa kovempia kiksejä. Olen tyytyväinen tässä.
>>Mielipide tuokin, muttei sen varmemmalla pohjalla kuin mikään muukaan mielipide, ainoastaan omakohtaiseen kokemukseen perustuva kaikenkattava yleistys. >>
1.) Minulla ei ole mielipiteitä.
2.) Minulla on varma pohja.
3.) Tätä henkilöä ei ole olemassa.
4.) Kokemus voidaan yleistää, sillä kokemukseni on yleinen.
Musta tuntuuu, että käsität asiat vielä aika teoreettisella tasolla. Ja sussa on sen verran egoa että olet kaatumassa hieman etuviistoon. Tylsää keskustella henkilön kanssa joka koko ajan yrittää kammeta itsensä jollain ihme taklauksella niskan päälle.
Ei egoo voi nimittää sunyataksi, eikä tyhjyydeksi. Ego on ego; en haluaisi sinun sortuvan itsepetokseen.
...
Tule pois egosta.
>>On maita joissa ihmiseltä lähtee nirri jos hän osoittautuu itse-itsensä-tehneeksi eikä muotista puserretuksi. Suomalaisten paljon haukkumassaan Suomen maassa on kuitenkin hieno mahdollisuus olla melko pitkälti ns. vapaa. >>
Se on Suomen hyvä puoli. Olen ajatellut että tuo on syy miksi Jumaluus halusi minun syntyvän tähän Hyperboean maahan. Että säilyisin hengissä.
Mutta muuten, luonteeltani, sielultani, vereltäni ja vaistoiltani olen etelän tai idän ihminen: shirokaya dusha.
>>Ihminen lahkoon erehdyttyään voi sanoa että haistakaa paska ja nyt se on loppu. Mutta jos hän jää jankuttamaan sitä haistapaskaa koko loppuelämänsä, silloin lahko on voittanut hänet.>>
En "erehtynyt" lahkoon, vaan mua motivoi uskonnonpsykologinen uteliaisuus. Lähestyn uskontoja tutkija-asenteella. Monelle sahaja yogillehan SY oli ensimmäinen kokemus uskonnosta; mulle se oli kymmenes, tai sadas kokemus.
Mä aloin siis..meditoimaan jo lapsena, omatoimisesti, lainasin kirjastosta Bhagavadgitan, ja muuta; olin kiinnostunut mystiikasta, enkä pelkästään kiinnostunut, vaan uiskentelin kokemuksissa. Ei voi puhua mistään pikapyrähdyksestä johonkin kulttiin ja "takaisin". Multa meni monta vuotta että tajusin erilaisuuteni; enkä tajunnut sitä itse, vaan yksi kaveri pysäytty kerran ja sanoi; for you there was no "self-realization", because you were born-realized. Siksi mulla oli näitä kokemuksia aikaisemmin; muistan että ekat fiilikset menee ihan vauvaikään. Joskus 6-vuotiaana kehitin kaikenlaisia rukousneurooseja; se meni ihan överiksi. Mun vanhemmat ei ollut "uskovaisia". Nää lähti omasta itsestä; tai tulivat "edellisistä elämistä".
Toiseksi; en KOSKAAN sanonut sahaja yogalle että "haista paska". Minulle Shri Mataji on edelleen Adi Shakti, ja kun kirjoitan tätä tässä, Hänen kuvansa on kultaisissa kehyksissä seinällä edessäni.
Se oli enemmänkin että kritisoin tiettyjä epäkohtia joogien käyttäytymisessä.
Ei, ei "haistapaskaa". Ennemminkin laulan hoosiannaa.... Tämä tässä, julkinen paukuttaja, on pelkkä kuori. Sipulin uloin kuori.
Yhä uudelleen "uskovaiset" haluaa kieltää multa arvon; sanomalla esim. että en ole "oikea" kristitty, joogi tai buddhalainen. Kohteliaisuudesta myönnyn, ja menen leikkiin mukaan, ja olen valheveli, valhebuddhalainen, ja antijoogi, koska ihmiset haluavat niin ajatella. Jos väittäisin vastaan, seuraisi räjähdys, mutta ei minussa, vaan heissä.
>>Hänestä on tullut uhri, ja koko hänen elämänsä täyttyy siitä lahkosta, vaikka hän ei enää halua olla sen kanssa missään tekemisissä.>>
Jutellaan uhrin psykologiasta vaan... ehkä joskus. En mä koe itseäni uhriksi; ja ehkä on selvennettävä: OLEN SAHAJA YOGI, ja elän elämäni jokaikisen hetken sahaja todellisuudessa, ja nautin joka sekunti avautuneesta Sahasrarasta virtaavasta Paramchaitanyasta. Miten NIIN en haluaisi olla tekemisissä Shri Matajin kanssa? Musta tuntuu että me olemme aika läheiset.
Mähän halusin tavata Shri Matajin henkilökohtaisesti tossa muutama vuosi sitte; siitä tuli mulle lähes pakkomielle. Halusin kuulla vastauksen; Häneltä suoraan; eikä vaan ilkeäksi kokemieni joogien v*tt**l*ja. Mutta se on toinen tarina.
Joku "psykologian" harrastaja voi tietysti leimata minut "oidipaaliseksi" tai keksiä jonkun "selityksen"; "uhrin psykologian" yms. Mutta luulen että se johtuu ennemminkin siitä että ihmiset eivät ole kohdanneet aikaisemmin avointa ja persoonallista henkilöä.
Aletaan rationalisoida ja psykologisoida... sitä omaa hämmennystä.
>>Minähän pelkään ihan kaikkea mahdollista mikä ihmisiin liittyy, ja ei ole mikään ihme jos yksi kaunis päivä vaan sanoo että NAPS tuolla korvien välissä. >>
Lue Eino Kailan kirja "Persoonallisuudesta".
Napsahdus voi tulla jos verisuoni katkeaa aivoista, tai sulla on epilepsia. Jos harrastat meditaatiota edes vähän, niin ei pitäisi olla ongelmia aivojen verenkierron kanssa.
Eikä ihmisiä kannata pelätä; häijyjä ne vaan on. Ihmisistä selviää joko ystävällisyydellä, tai jos se ei auta, niin voi laittaa huomion muihin asioihin. Ihmiset katoavat; koska he ovat aaveita. Aika harvalla on minkäänlaista tietoista persoonaa...
Sikäli mielenkiintoista että juuri fasistit toivat alunperin joogan ja buddhalaisuuden Eurooppaan.
Luulen että Hitler kävi läpi lamalaisen kalichakra initiaation. Himmler lähetti monta retkikuntaa Tiibetiin. Asiasta on kirjoitettu paljon... Googleen vaan Himmler, expedition Tibet, Ahnenerbe, Thule, Iceland, Edda, Hörbiger, Ice, Wiligut, Agharta, runes, schloss wewelsburg, Pauwels, bergier, Morning of the magicians, speer of destiny, armanism, neuschwabenland, Dieter Eckart, Rene Guenon, Julius Evola, traditionalism, Hyperborea, arctogaia, Alexander Dugin, Rene Guenon, jne.....
Guilty by association..ehkä. Mutta fasismin psykologiaan liittyy kiinnostus mystiikkaan, ja päinvastoin; mystikot usein lähenevät fasismia. Ateismi taas.... lähenee kommunismia? Kumpikin ideologia äärimmilleen vietynä johtaa keskitysleireihin.
http://www.sumeria.net/politics/nazioccult.html
>>>piparjuuritahnaa tuubissa,>Yleensä välttelen uudempaa "henkistä" kirjallisuutta; itsekasvu-oppaita sun muita pureskeluja.>Joseph Campbelliltä on suomennettu v.1990 se "SANKARIN TUHANNET KASVOT"! Jokainen on oman elämänsä "sankari".... Mua kiehtoo tuo sana, ... SANKARI JA NERO. Ei sen toinen puoli ole "laumasieluisuus";> Mä uskon sankareihin... Elämä ilman sankareita on lattapäistä... >Kieli on virus.>Miksi sitten pitää kiinni "hengellisyydestä"? Maalliset kirjailijat ovat ihan yhtä "hengellisiä" ja enemmänkin kuin jotkut newage-pseudogurut.>KÄÄK. Olen allerginen buddhalaisuudelle. Mua ärsyttää ne besserwisserit siellä jotka tuhisee nenäänsä kun mamma ei ehdi pyyhimään.>Sinä voit rauhassa kuvitella olevasi "vapaa". Niin kauan kuin olen tässä ruumissa ja tällä planeetalla, olen ihmiskunnan vanki. Olen myös orja; Jumaluuden orja.>Itseeni. Olen Jumaluuden Persoona.> Minulla ei ole mielipiteitä. >Musta tuntuuu, että käsität asiat vielä aika teoreettisella tasolla.>Ei egoo voi nimittää sunyataksi, eikä tyhjyydeksi.>Ego on ego;>Tule pois egosta.>ihminen etsii ennenkaikkea itseään.>Mulle on ollut tärkeää seurata omaatuntoa, löytää totuus; vaikka muutama mato sitten katkeaisi auran alla ja klummi tehtyä.
>Ihmisistä selviää joko ystävällisyydellä, tai jos se ei auta, niin voi laittaa huomion muihin asioihin. Ihmiset katoavat; koska he ovat aaveita. Aika harvalla on minkäänlaista tietoista persoonaa...
Netissä olen jkv oppinut olemaan syvästi hätääntymättä kaikesta mahdollisesta jonninjoutavasta, mutta tosielämässä olen kokenut suurinpiirtein kaiken mahdollisen kiusanteon mitä ihmiset suinkin tässä maassa keksivät. Kaippa sitten herkkänä ihmisenä olen antanut sen kaiken paskan painua liian syvälle. Ja visiot menneisyydestä eivät ole ainakaan huojentaneet mieltä mitä tulee ihmisten pirullisuuteen.
Silti yritän laittaa uskoni siihen ajatukseen että tämä kaikki todellakin on pelkkää suurta näytelmää ja sirkusta, jota ei enää kohta ole, ellen sitten itse kanna tapahtumia mielessäni ja loputtomiin märehdi niitä.
En yhtään ihmettelisi vaikka "tuonpuoleisessa" saisi hyvätkin naurut kaikesta siitä mitä täällä on tullut koettua.
"Heitit sitten pienet roviohappeningit siellä?"
"Joo niin tein, ja kyllä oli naurussa pitelemistä kun ne ihmiset siellä kiihkotilassa rääkyivät turpa punaisina!"
Joo, olkoon tämä uhreilu tältä erää, ja sen pohdiskelu. Pohdiskelijana kyllä olen eniten oma itseni, vaikea välillä aina erottaa mikä on hyödytöntä jauhamista ja mikä todella muuttaa asioita kupliessaan aivoista esiin.
>>Hyi ällöä. >>
Turha tätä juttua on jatkaa.
http://www.sahaja-yoga.org/
http://www.uskontojenuhrientuki.fi/
Follarit Idän uskontoihin, jos sopii.
Tuossa kiva tarina. Löysin äsken.. Silmäilin läpi, aika pitkä. Tyyppi on "freudilainen", ja näyttää olevan sahaja-vastainen...
The Cult Mataji:
http://members.tripod.com/toutsursahajayoga/kakar.htm