Välillä sitä miettii

Näitä on turha edes miettiä täällä,t.kaikkeen kyllästynyt.

Mietin ihan samaa ja olen sitä mieltä, että me oltais ihan paras pari.

Herranjestas miten selvää, lempeä, huumoria, paljon kosketusta, rakkautta
Tuettaisi toisiamne

En pidä hameita kyllä.

Hyviä oltais mutta mulla ei ole aikaa nyt.

Jos olisit se mies keneksi luulen. Oltaisiin erittäin helliä toisillemme. Olen huomannut että voisit olla rohkea, huumorintajuinen ja erittäin rakastettava.

Rakastettaisiin toisemme kokonaiseksi. Olisimme huippu tiimi ja meille ei kukaan voisi mitään. Olisimme vahvoja yhdessä. Meiltä ei läheisyys puuttuisi.
Ikävöin tällaista...sinun kanssasi. Näen silti esteitä ja en tiedä onko ne ylitettävissä.
❤️

Eipähän sitä kannata etukäteen tuumata. Sen näkee sitten, kun on sen aika. Toki tässä meidän tilanteessa kumpikin on tahoillaan mietiskellyt, koska aikaa on kulunut ja ollaan semmosia pyörittelijöitä kumpikin.
Uskon, että meillä kahdella olisi hyvää ja turvallista olla yhdessä. Kemiaa, luottamusta ja ymmärrystä väliltämme löytyykin jo.. Läheisyyttä olisi varmasti myös. Voisihan tuo jo vieressäni ollakin.

Joskus mietin sitä aikoinani. Nykyään yhä harvemmin. Elämä toi sellaisia asioita eteeni etten jaksa enää miettiä tulevaisuutta.

Sinä sen sijaan voit miettiä omaa tulevaisuuttasi. Ja jotenkin tuntuu, että löydät ihan varmasti yhtä källin tyypin vierellesi kuin itsekin olet.

☆♡

Minä mietin tuota aamukahvia juodessani. Tuli surullinen olo, kun tajusin, että kokisin itseni riittämättömäksi joka päivä. Kokisin itseni laiskaksi ja saamattomaksi hänen rinnallaan. Ehtisinkö edes missään vaiheessa tuntea oloani tyytyväiseksi vai täyttäisikö kaikki tuo negatiivisuus jokaisen päivän? Yksin on helpompi olla vajavainen.

Omanlaisia ja ystävällisiä toisillemme! Ihastunut mieli alkaa askartelemaan näiden kysymysten äärellä hyvin aikaisessa vaiheessa. Rakastavaisia ja isoilla tunteilla vietettyä alkutaivalta, seuraisi seesteisempi vaihe, johon ei sisältyisi läheisvajautta eikä uupuisi tahtoa pitää suhde ykkössijalla ja rakkauselämä kukoistaisi molemmin puoleisen hellyyden kipeyden ansiosta ja ystävyys tekisi elämästä arvoisemman. Eläisimme melko tavallista elämää, nauttisimme toistemme lisäksi, pienistä hetkistä arjen ulkopuolella ja ehkä tekisimme tai harrastaisimme jotain kummallekin mieleistä. Nauttisimme matkailla joskus pitkään harkitsemissamme kohteissa, matkan historia ja eksotiikka ja romantiikka olisi päällimmäisenä toiveissa. Istuisimme samassa pöydässä viikonloppuisin, aamiaisella ja päivällisellä, juttelisimme meille tärkeistä aiheista, ehkä valmistaisimme yhdessä ruoan ja arvostelisimme onnistumistamme, ehkä aamiaispöydässä katselisimme toisiamme hellyyttä katseessa. Työskentelisimme viikot tahoillamme, mutta ajatukset ajoittain kohtaisivat ja tuntuisi miellyttävältä vierailla hänen olemuksessaan. Illalla ennen nukkumaan menoa, halaisimme vuoteessa ja osoittaisimme yhteenkuuluvuuden tunteen olevan edelleen yhteinen toive, unelma ja päätös. Emme sallisi minkään ikävän asian häiritsevän meidän pientä paratiisiamme, vaan meillä olisi riittävä osaaminen hoitaa ne niillä kuuluvilla paikoilla ja elämän vaiheissa. Yhdessä olo on paljon toisen huomioimista ja huomioiminen vaatii rakkautta, mitä enemmän on toisen seurassa ja tehdään yhteisiä asioita, rakkaus kestää eikä vieraannuta toisillemme. Huumoria löytäisimme arjesta, sellainen huumori jossa leikitellään "vakavilla" mutta järkevillä leikin sallivilla asioilla, tuntuisi yhteiseltä. Iltaisin lepäilisimme sohvalla ja katselisimme tv:tä, olisimme kuin muutkin parit ympäri Suomea, asettaisin käteni hänen kauniille vatsallensa ja antaisin lämmön ja hiuksien tuoksun ihastuttaa taas kerran rakastuneen mieleni.
https://youtu.be/Q7jmyZVbZMY

Kaks dorkaa jotka riitelee/riehuu vanhoista asioista mut kuiteki nauraa lopuks

Miettinyt ihan samaa erään kohdalla,miten olisi nyt jos kaikki olisi mennyt aikoinaan toisin.-Sivusta

Olisitten varmaan sievä ja sopusointuinen pari.