Kävin ultraäänessä viikolla 20 ensimmäisen kerran ja sain kuulla odottavani kaksosia, rupesin järkytyksekseni itkemään, joka tuntuu nyt myöhemmin kauhealta. Koska raskaus ei muutenkaan alkanut mitään ihanteellisimmissa olosuhteissa, järkytyin. Nyt muutamaa viikkoa myöhemmin olen huomanut että osittain osaan olla onnellinenkin kaksosten odotuksesta, vaikka pelkoja raskauteen ja raskauden jälkeiseen aikaan on tosi paljon. Myöskään nykyinen avomieheni en ole varma mitä hän pitää ideasta että meille on tulossa suur uusperhe vai miten sen sanoo? Ja oma jaksamiseni huolestuttaa.... Oonks mää ainoo jol o tälläsii pelkoi vai onks niit ollu muillakin???
Järkytyin ultrassa
mä vaan
84941
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
tuo on paras tilanne, heillä on heti toinen leikkikaveri ja eipähän tarvitse heti tehdä lisää...
Mut ku ennestään mulla on 3 lasta ja nykyisellä avomiehelläni 2 joten tuskin lisää lapsia on enää tämän jälkeen tulossa.
kuule mä oon itte samassa jamas ollu mulla on 5 lasta ja lapset on mulle elämän suolaa mun kaksois tytöt on ny 15v ihanii nuorii naisii ei muuta ku tsemppiä
kuudennen halusit, niin mitä ihmeen ongelmaa seitsemässä sitten on? Sikäli ei ole niin iso ero. Tietysti alkuun kaksosista on iso duuni imetysten ja vaipanvaihtojen kanssa jne. mutta kunhan kasvavat heistä on seuraa toisilleen, eikä tarvitse vanhempien olla 24/7 keksimässä viihdytystä.
Ihan rehellisesti, vaikeaa se on jokaiselle. Itse olisin aivan samassa tilanteessa jos noin kävisi minulle.
Olen lastenhoitaja ja olen sen verran perheissä työskennellyt että on tullut monet kaksoset vastaan ja voin sanoa ettei se kellään ole helppoa ollut. Mutta usko huviksesi, he eivät vaihtaisi heitä milloinkaan mihinkään.
Kyllä sinä selviät aivan mainosti. Lycka till!
Eí mulla ole kuin kolme lasta, ja miehelläni kaksi tekehän se yhteenlaskettuna 5 mutta kolme niistä on omaa. Ja ei ollut ihan suunniteltu raskauskaan.
jos ne olisi aina niin tarkasti laskettuja ja odotettuja. Onnea vain odotukseen;)
Muita mielipiteitä en lukenut, mutta kaksosten saaminen on ihanneratkaisu.
Ihanne jos sen oivallat ja ajattelet samoin kun minäkin.
Saavat heti alle 1 v. iästä asti oman turvallisen painikaverin, koulussa menestyvät paremmin kun voivat keskustella samoista asioista.
Nyt kannatta kävellä ja saa kävellä jotta kunto ja hyvä mieli säilyvät.
Viimeisen kk voit joutua rauhoittumaan sairaalassa jotta varmasti kasvavat isoksi jo vatsassa.
Onhan niistä kahdesta enemmän töitä, kerro se etukäteen miehellesikin.
Ei se imetys onnistu kuten kuvissa, eli kahta yhtä aikaa.
Yleensä se on sellaista, imetät, vaihdat kuiviin ja laitat nukkumaan, niin se on 2 tunnin homma ja sitten saa tunnin ”omaa aikaa” kun pian heräävät.
Eli miehelle kuuluu kaikki pyykinpesu, kaupassakäynti, yms. ja miehen on paras antaa äidin tehdä vain välttämättömät hommat ainakin nyt aluksi seuraavat 12kk.
Miehen kannatta ymmärtää omasta parastaan ja lopettaa kaikki harrastukset, ettei kannata myöhemmin katua poikamiehenä, tai ikuisena vaihturina.
Hommat ei lopu 12 kk eikä parissa vuodessakaan mutta ehkä hieman selkiintyy.
Ekan 12kk se on äidillä vain töitä ja nukkumista.
Muutoman vuoden kuluttua olette varmaan samaa mieltä kuin mekin 22 vuodenkin jälkeen.
Tulee ne kaikki sitten tehtyä samalla kertaa, näin olisi ihanne mielestäni.