kuten aina, se on ehdoton säännönmukaisuus, geometrinen totuus vailla loppua. Mieleni jäätikkö murtuu ajattelemisesi lämmöstä, pienet palaset kelluvat paikkaansa etsien. Tunnetko liikkeen, kuljetan sinua syvällä sydämeni juurissa. Kuin alkuräjähdys eteni tämä energia sinusta, sinuun, virraten kaipauksen tyhjyydessä. Tuli ilta ja tuli aamu, niin minut loit, joksikin toiseksi. Se toinen havahtuu öisin unestaan, ikävän huilun soidessa aamunkoiton huulilla. Tippuvat kuutamonkalpealle lattialle kaipauksen hien pisarat, jotka helminauhana yltäisivät maan ympäri monta kertaa. Sen nauhan kiedon tulevaisuuden ympäri ja odotan kasvojasi.
tulit mieleen
Anonyymi-ap
23603
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Jollain on ehtymätön lähde josta tätä kaunista proosaa pulpahtelee meidän lahjattomien luettavaksi ja iloksi. Kiitos!
Kiitos. Hän on minulle inspiraation lähde. ❤️
Kaunista ❤️
Kiitos ❤️
Siis vau..
Kiitos.
Tykkään 👏🏻👏🏻👏🏻👍🏻
Kiitos.
Näitä lukiessa arvostaa vain entistä enemmän suoraan kohteelleen kirjoittavia.
Kirjoitan hänelle myös suoraan. Ihastumistani en ole tunnustanut.
Hienoa, mutta pointtini menee vähän ohi.
Mikä se pointti oli?
Korusanat menevät täällä vain hukkaan, motiiviakin voisi joku ihmetellä. Mutta kukin tavallaan ✌️
Miksi motiivi herättää epäilystä?
En avaa enempää, ettei mene ilkeilyksi. Kuten sanoin, kukin tavallaan.
Olen ilkeilynkestävä ihminen. Sitä paitsi aloitit jo, vihjailemalla motiiveista. Sano nyt vain suoraan mikä tässä häiritsee.
No ok sitten. Näihin teksteihin jatkuvasti törmäävänä vaikuttaisi välillä siltä, että nämä omat sanasi ja niiden herättämä huomio merkitsevät sinulle enemmän kuin kohteensa. Kohdekin alkaa sen takia vaikuttaa vain mielikuvituksen tuotteelta.
Siksi sanoin arvostavani enemmän suoraan kirjoittavia. Mutta väliäkös minun ajatuksillani ✌️
1) Tällä palstalla on useampia eri kirjoittajia. 2) En kirjoita saadakseni huomiota. En viihdy huomion keskipisteenä muutenkaan, se on ahdistavaa. 3) Kirjoitan hänelle myös suoraan. Kaikesta muusta paitsi ihastumisestani. Siitä en voi hänelle sanoa. 4) Et tiedä mitä irl teen, hänen kanssaan tai muuten. Olen yrittänyt osoittaa hänelle itselleen että hän on tärkeä. Et tunne minua. Et tiedä mitä olen kokenut ja miksi teen kuten teen. 5) Miksi sinulle tuli mieleen että huomio on minulle tärkeämpi kuin ikävän kohde? Etkö osaa kuvitella sellaisia inhimillisiä tilanteita tai tunteita tai ajatuksia, jotka estävät suoraan puhumisen tällaisista asioista?
Takerrut tähän ihan liikaa nytten, anna olla ja tee mitä teet.
Esitit vihjailun motiivistani. Saan oikaista asian siten kuin se minun näkökulmastani on.
Hyvä huomio tuo sinun näkökulmasi ja oikaisusi ovat vähän turhia. Kun minäkin tosiaan puhuin siitä, mitä teksteistäsi minulle välittyy.
Ilmeisesti joillekin välittyy jokin tunnekin, toivottavasti.
Jatkoa. Odotus on pitkä silta päivästä seuraavaan. Sillä sillalla seison tähyillen maisemia jotka tummentuvat korpinsuliksi. Se silta on pakko ylittää. Askel painaa ja alla kuohuaa jokainen hetki jossa tunnistan jotakin sinusta. Ne hetket painuvat lihaani kuin pienet piikit, tatuoiden ihooni "Hän ei ole sinun". Se lause on minun koodini tässä maailmassa, tunniste kaipuustani.
Ei hänkään ole minun....mutta se ei sulje pois stä mitä voimme olla toisillemme. Sen yhteyden väliin ei pääse mikään, koska on tarkoitettua. Näin tunnen.voimme elämän ja ihmisten rakentamien kahleidenkin läpi nähdä toisemme ja tuntea kemian. Olla jotain toisillemme mitä normikuvioissa ei ole, mi nulla ainakaan vaikka asiat näyttää toiselta äkkiseltään. N H