Sotilaaksi ryhdytään kuolema mielessä, jos ei oma kuolemansa, niin muiden.
Oikeasti olisi kivaa päästä tappamaan, sotilas sanoo.
Sotilas linnoittautuu kasarmiin ja jää odottamaan kunnes Suomen siviili kuolee.
Koska sotilas harjoittelee sotimista siviilien kanssa.
Oikeasti olisi kivaa päästä tappamaan, sotilas sanoo.
Sotilas linnoittautuu kasarmiin ja jää odottamaan kunnes Suomen siviili kuolee.
Koska sotilas harjoittelee sotimista siviilien kanssa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mikä jättää sotilaan elää on asennoituminen rauhan aikana.
Sotilaan motto on:
SOTA RAUHAN AIKANA ON PAREMPI KUIN SOTA SODAN AIKANA
kun sota alkaa sotilaan pitää häippäistä kauas muualle
pitää muistaa että sotatilanteessa rauhanajan sotilas on taka-alalla ja reservilaiset hoitaa käytännön työt. Itse "sodan" aloittamisessa omia kohtaa niinkuin mainilanlaukauksien ampumisessa voidaan käyttää omia kantahenkilökunnan henkilöstöä.
nykyajan sotilaiden ja poliisien työt on lähinnä toimia uskovaisten ja poliitikkojen juoksupoikina ja pörhistellä näillä teatteriesityksilla ja siinä syyttömien kuolemilla.
odotan aikaa kun päästään maanpäällisestä helvetistä nimeltään militantti
militantti on maan syöpä
Ei pidä paikkaansa. Sotilas puolustaa Suomea ja suomalaisia. Se on sotilaan tehtävä.
Ei nyt ihan. Sotilas ei puolusta sivaria eikä varsinkaan reservistä eronnutta.
Suomen 1939-44 sotien ehkä kunnioitettavan saavutus jää usein korostamatta. Suomessa sodassa kuolleiden siviiliuhrien määrä verrattuna sotilaiden määrään on pienin koko Euroopassa.
Talvisota: n .26 000 kuolutta sotilasta + siviilejä noin tuhat (joista Helsingin pommituksissa 177)
Jatkosota: n. 65 000 kuollutta, + siviilejä taas noin tuhat (joista Helsingin pommituksissa 226)
Sotilaat siis onnistuivat päätehtävässään eli siviilien suojaamisessa. Sota pidettiin enimmäkseen sotilaiden välisenä konfliktina rajalla huolimatta siitä, että vastapuoli pommitti siviilikohteita.
Tehokkaasti torjuttiin myös se tilanne, jossa miehittäjävaltion sotilaat olisivat päässeet villisti ryöstämään ja raiskaamaan kohdemaansa siviiliasukkaita, kuten Saksalle tapahtui.
Hieman havainnollistavaa tilastoa:
Puola: kuolleita sotilaita 240 000 - siviilejä 5 820 000
Viro: kuolleita sotilaita 34 000 - siviilejä 49 000
Latvia: kuolleita sotilaita 30 000 - siviilejä 190 000
Hollanti: kuolleita sotilaita 6700 - siviilejä 187 300
Norja: kuolleita sotilaita 2000 - siviilejä 8200
Suomen kohdalla luvut ovat toisin päin, ja varsinkin prosentuaalisesti omaa luokkaansa:
Suomi: kuolleita sotilaita 94 700 - siviilejä 2100
https://worldpopulationreview.com/country-rankings/world-war-two-casualties-by-country
Kiinassa, Ukrainassa ja Venäjällä siviilien kokonaiskuolleisuutta rumentavat vielä nälänhädän aiheuttamat miljoonien lisäkuolemat.
Erityisen karmea suhdeluku on pienessä Kreikassa:
kuolleita sotilaita 35 000 - siviilejä (mukaan lukien nälkäkuolemat) 771 800.
Suomi siis onnistui yhdessä asiassa: sotilaat suojelivat siviillejä.