Ihan itse. Minä. Tulee Iltalehdessä livenä. Lähetyksessä on nyt tauko.
Kiinnostaa tuo Mika Mielosen raskaansarjan ottelu, että onko mies saanut pakettia kuntoon ja kuntoa ylöspäin Robbelle hävityn murskatappion jälkeen.
Siinä matsissa nähtiin mikä ero on ammattilaisella ja amatöörillä. Harmittaa Robben puolesta, kun kaikenlaista ollut tarjolla, mutta jokin meni pieleen suurimmissa matseissa. Sanoisin että valmistautumisessa.
Silloin pitäisi olla kaikki takana. Kaverit, sponsorit, tiimi, motivaatio ja ennenkaikkea vaimo sekä perhe. Ilman niitä jää taistelija epävarmalle pohjalle ja treenaamiseenkaan ei riitä tsemppi.
Nämä nykyiset Suomen raskassarjalaiset amatöörit ovat hyvin pitkälti samaa tasoa kuin metsurit ja palomiehet takavuosina. Oikeita nyrkkeilijöitä edusti aikanaan Käpylän Pyöveli, Jukka Järvinen.
Tappio hormonihirviö Halmeelle ei ollut nyrkkeilyä, vaan jättiläisen rynnimistä, kiistämättä sitä että myös Halme kehittyi myös nyrkkeilijänä.
Jukka Järvinen on herrasmies ja erittäin mukavaa seuraa. Oltiin samoilla kekkereillä ja iltamissa, mutta itse Jukkaan en tutustunut. Sami Elovaaran kanssa sparrasin, joka oli valtavan vahva iskumylly Mike Tysonin tapaan.
Sparriksi minua ehdotettiin Elovaaralle kokoni vuoksi. Thainyrkkeilyssä kun ei liki 190 senttiselle ja 95 kiloiselle ollut sarjaa Suomessa. Olin tunnettu kovaiskuisena ja liikkuvana, koska suojelin polveani.
Nyrkkeilyssä ei tarvinnut suojata polvea, sillä siinä ei potkita kintuille. Ne jäi kuitenkin vähäiseksi ne nyrkkeilykokemukseni. Muutamiin viikonloppuihin sparrausta.
Mieleen tuli eräs hauska vedätys. Elettiin aikaa jälkeen ekan avioeron ja seurustelin seuraavan vaimoni kanssa. Hänellä oli upea kaveri ja se blondikaksikko käänsi päät missä liikkuivatkin.
Porvoossa oli Jukka Järvisen järjestämä nyrkkeilyilta. Päätin tehdä tuoreeseen deittiini vaikutuksen ja lupasin viedä tytöt (tuolloin he oli 26 vuotiaita) SM-matsiin eturiviin.
Lippujahan minulla ei ollut, mutta minulla oli Jukka Järvisen puhelinnumero. Itsevarmana otin tytöt kyytiin Stadista, kokka kohti Porvoota, puhelu kaiuttimeen Jukka Järviselle.
"Morjensta Pyöveli, XXXXX täällä, hei anteeksi ei ehditty ostaa lippuja illan matsiin meitä on kolme tulossa, kai sulla on siellä vielä varalla muutama paikka edestä?"
Jukka totesi heti että hän hoitaa asian, ilmoita vaan nimesi ovella. Kiittelin kovasti ja kerroin hänen olevan paras. Siitä sitten kahden upean blondin kanssa käsikynkkää matsiin.
2010
PS: Nyt on lähetyksessä Robben haastattelu menossa.
Kiinnostaa tuo Mika Mielosen raskaansarjan ottelu, että onko mies saanut pakettia kuntoon ja kuntoa ylöspäin Robbelle hävityn murskatappion jälkeen.
Siinä matsissa nähtiin mikä ero on ammattilaisella ja amatöörillä. Harmittaa Robben puolesta, kun kaikenlaista ollut tarjolla, mutta jokin meni pieleen suurimmissa matseissa. Sanoisin että valmistautumisessa.
Silloin pitäisi olla kaikki takana. Kaverit, sponsorit, tiimi, motivaatio ja ennenkaikkea vaimo sekä perhe. Ilman niitä jää taistelija epävarmalle pohjalle ja treenaamiseenkaan ei riitä tsemppi.
Nämä nykyiset Suomen raskassarjalaiset amatöörit ovat hyvin pitkälti samaa tasoa kuin metsurit ja palomiehet takavuosina. Oikeita nyrkkeilijöitä edusti aikanaan Käpylän Pyöveli, Jukka Järvinen.
Tappio hormonihirviö Halmeelle ei ollut nyrkkeilyä, vaan jättiläisen rynnimistä, kiistämättä sitä että myös Halme kehittyi myös nyrkkeilijänä.
Jukka Järvinen on herrasmies ja erittäin mukavaa seuraa. Oltiin samoilla kekkereillä ja iltamissa, mutta itse Jukkaan en tutustunut. Sami Elovaaran kanssa sparrasin, joka oli valtavan vahva iskumylly Mike Tysonin tapaan.
Sparriksi minua ehdotettiin Elovaaralle kokoni vuoksi. Thainyrkkeilyssä kun ei liki 190 senttiselle ja 95 kiloiselle ollut sarjaa Suomessa. Olin tunnettu kovaiskuisena ja liikkuvana, koska suojelin polveani.
Nyrkkeilyssä ei tarvinnut suojata polvea, sillä siinä ei potkita kintuille. Ne jäi kuitenkin vähäiseksi ne nyrkkeilykokemukseni. Muutamiin viikonloppuihin sparrausta.
Mieleen tuli eräs hauska vedätys. Elettiin aikaa jälkeen ekan avioeron ja seurustelin seuraavan vaimoni kanssa. Hänellä oli upea kaveri ja se blondikaksikko käänsi päät missä liikkuivatkin.
Porvoossa oli Jukka Järvisen järjestämä nyrkkeilyilta. Päätin tehdä tuoreeseen deittiini vaikutuksen ja lupasin viedä tytöt (tuolloin he oli 26 vuotiaita) SM-matsiin eturiviin.
Lippujahan minulla ei ollut, mutta minulla oli Jukka Järvisen puhelinnumero. Itsevarmana otin tytöt kyytiin Stadista, kokka kohti Porvoota, puhelu kaiuttimeen Jukka Järviselle.
"Morjensta Pyöveli, XXXXX täällä, hei anteeksi ei ehditty ostaa lippuja illan matsiin meitä on kolme tulossa, kai sulla on siellä vielä varalla muutama paikka edestä?"
Jukka totesi heti että hän hoitaa asian, ilmoita vaan nimesi ovella. Kiittelin kovasti ja kerroin hänen olevan paras. Siitä sitten kahden upean blondin kanssa käsikynkkää matsiin.
2010
PS: Nyt on lähetyksessä Robben haastattelu menossa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
No voi persaus.. Nyt vasta huomasin että Mielonen ei ottele loukkaantumisen vuoksi.
No, ehkä Henri Malmströmin matsin taso.
2010