"Voyager 1 -avaruusluotain on miehittämätön aurinkokunnan ulkoplaneettoja ja tähtienvälistä avaruutta tutkimaan 5. syyskuuta 1977 lähetetty luotain, joka on vielä tällä hetkellä (2023) toimintakuntoinen ja toiminee neljännenkin vuosikymmenensä loppuun. Se on Maasta kauimpana sijaitseva ihmisen tekemä laite. Voyager 1 on ohittanut Aurinkokunnan ulkoisimman vaikutusalueen (katso heliosfääri), eli se on saavuttanut tähtienvälisen avaruuden"
Nopeus on tällä hetkellä 17,2 kilometriä sekunnissa eli noin 62 000 kilometriä tunnissa.
Mutta vaikka luotain suuntaisi tuolla nopeudella kohti lähintä tähteä, Alfa Centauria, matkaan kuluisi noin 80 000 vuotta.
Oman galaksimme, Linnunradan toiseen laitaan on matkaa pyöreästi 100 000 valovuotta matkaa. Valovuosi on 9 460 000 000 000 km. Voyager taittaa matkaa vuodessa 542 419 200 km joten yhteen valovuoteen kuluu 17 440 vuotta.
Siispä oman galaksimme toiseen laitaan Voyagerin vauhdilla kuluisi aikaa 100 000 x
17 440 vuotta = 1,74 miljardia vuotta (1 744 000 000) joka on lähes puolet Maan iästä.
Lähin seuraava galaksi on Andromeda, joka sijaitsee tällä hetkellä 2,5 miljoonan valovuoden päässä. Voyager matkaisi sinne 43 600 000 000 vuotta ja se on jo noin kolmasosa koko Universumin iästä nyt.
Puhuimme siis nyt vain lähimmästä galaksista. Se lähestyy meitä 400 000km tunnissa ja "törmää" noin 250 000 000 vuoden päästä meihin. Suurien etäisyyksien vuoksi törmäykset jää harvinaisiksi.
"Kaukaisin avaruudesta havaittu kohde on 13,4 miljardin valovuoden päässä sijaitseva galaksi GN-z11. Senkin havaitsi Hubble-teleskooppi vuonna 2016. Maailmankaikkeus syntyi 13,8 miljardia vuotta sitten. GN-z11 näyttäytyy meille siis vain 400 miljoonan vuoden ikäisenä"
Se on siis 5630 kertaa kauempana kuin Andromeda. Voyagerilla matka sinne kestäisi siis 245 468 000 000 000 vuotta, paitsi että silloin siellä ei olisi enää mitään, eikä missään muuallakaan mitä havaitsemme Maasta nyt 2024.
Tein vuosia sitten vertauskuvallisen laskeman planeettojen määrästä silloiseen arvioon perustuen. Yhtä planeettaa kuvaa tässä laskelmassa yksi pallon muotoinen hiekanjyvä, joka on halkaisijaltaan yksi millimetri.
Planeettoja oli silloisen arvion mukaan niin paljon, että ne muodostaisivat koko maapallon pinta-alalle (merien pinta-alan mukaan lukien) kuuden metrin kerroksen.
Kun ajattelet asiaa niin että paljonko niitä millin palleroita menee kahvikuppiin, ämpäriin tai kuutiometriin, niin siitä voit hieman saada suuruusluokkaan käsitystä.
Nykyinen arvio on lisäksi noin kaksinkertainen noihin aikoihin verrattuna.
Universumin mittasuhteita on hyväksi hieman pohdiskella, ennenkuin lähtee heittelemään omia arvioitaan siitä että mitään ei ole missään muualla kuin Maassa.
Nopeus on tällä hetkellä 17,2 kilometriä sekunnissa eli noin 62 000 kilometriä tunnissa.
Mutta vaikka luotain suuntaisi tuolla nopeudella kohti lähintä tähteä, Alfa Centauria, matkaan kuluisi noin 80 000 vuotta.
Oman galaksimme, Linnunradan toiseen laitaan on matkaa pyöreästi 100 000 valovuotta matkaa. Valovuosi on 9 460 000 000 000 km. Voyager taittaa matkaa vuodessa 542 419 200 km joten yhteen valovuoteen kuluu 17 440 vuotta.
Siispä oman galaksimme toiseen laitaan Voyagerin vauhdilla kuluisi aikaa 100 000 x
17 440 vuotta = 1,74 miljardia vuotta (1 744 000 000) joka on lähes puolet Maan iästä.
Lähin seuraava galaksi on Andromeda, joka sijaitsee tällä hetkellä 2,5 miljoonan valovuoden päässä. Voyager matkaisi sinne 43 600 000 000 vuotta ja se on jo noin kolmasosa koko Universumin iästä nyt.
Puhuimme siis nyt vain lähimmästä galaksista. Se lähestyy meitä 400 000km tunnissa ja "törmää" noin 250 000 000 vuoden päästä meihin. Suurien etäisyyksien vuoksi törmäykset jää harvinaisiksi.
"Kaukaisin avaruudesta havaittu kohde on 13,4 miljardin valovuoden päässä sijaitseva galaksi GN-z11. Senkin havaitsi Hubble-teleskooppi vuonna 2016. Maailmankaikkeus syntyi 13,8 miljardia vuotta sitten. GN-z11 näyttäytyy meille siis vain 400 miljoonan vuoden ikäisenä"
Se on siis 5630 kertaa kauempana kuin Andromeda. Voyagerilla matka sinne kestäisi siis 245 468 000 000 000 vuotta, paitsi että silloin siellä ei olisi enää mitään, eikä missään muuallakaan mitä havaitsemme Maasta nyt 2024.
Tein vuosia sitten vertauskuvallisen laskeman planeettojen määrästä silloiseen arvioon perustuen. Yhtä planeettaa kuvaa tässä laskelmassa yksi pallon muotoinen hiekanjyvä, joka on halkaisijaltaan yksi millimetri.
Planeettoja oli silloisen arvion mukaan niin paljon, että ne muodostaisivat koko maapallon pinta-alalle (merien pinta-alan mukaan lukien) kuuden metrin kerroksen.
Kun ajattelet asiaa niin että paljonko niitä millin palleroita menee kahvikuppiin, ämpäriin tai kuutiometriin, niin siitä voit hieman saada suuruusluokkaan käsitystä.
Nykyinen arvio on lisäksi noin kaksinkertainen noihin aikoihin verrattuna.
Universumin mittasuhteita on hyväksi hieman pohdiskella, ennenkuin lähtee heittelemään omia arvioitaan siitä että mitään ei ole missään muualla kuin Maassa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mihin jumala tarvitsee noin järkyttävän suurta universumia?
Sitä on monet muutkin miettineet ja koska emme koskaan tule näkemään kokonaisuutta tällä teknisellä tietämyksellä ja fysiikan lakeja rikkomatta, niin vastausta on vaikeaa antaa.
Ainoat jotka voi antaa meille vastauksen on valtavasti meitä edellä olevat, tai sitten Jumala itse.
"The universe is a pretty big place. It's bigger than anything anyone has ever dreamed of before. So if it's just us... seems like an awful waste of space"
Sitaatti elokuvasta Contact, 1997. "Universumi on aika iso paikka. Se on suurempi kuin mikään, mistä kukaan on koskaan haaveillut. Joten jos se on vain meille... näyttää hirveältä tilan haaskaukselta"
Ai niin anteeksi tuossa laskelmissa oli ajatusvirhe.
Kirjoitin: "Lähin seuraava galaksi on Andromeda, joka sijaitsee tällä hetkellä 2,5 miljoonan valovuoden päässä. Voyager matkaisi sinne 43 600 000 000 vuotta ja se on jo noin kolmasosa koko Universumin iästä nyt"
Kun piti kirjoittaa: "Lähin seuraava galaksi on Andromeda, joka sijaitsee tällä hetkellä 2,5 miljoonan valovuoden päässä. Voyager matkaisi sinne 43 600 000 000 vuotta ja se on jo noin kolme kertaa enemmän kuin koko Universumin ikä nyt.
Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelijassa on selitetty erinomaisen hyvin avaruudessa matkaamista ja sen mittaamista.