Olen tykätty ja arvostettu työmaailmassa. Minulla kiva asunto ja olen sinut itseni kanssa. Mietin miten olen epäonnistunut seurustelusuhteessa. Niissä minua jokseenkin hyväksikäytettiin.
1) seukkasin nuorena miehen kanssa. Autoin hänen saamaan työpaikan. Kun hän sen sai, niin jätti minut
2) erehdyin suhteeseen miehen kanssa joka sitten pahoinpiteli ja valehteli minkä kerkesi. Jätin hänet.
3) lyhyt suhde ja mies olikin homo.
4) mies jonka kanssa olisimme olleet yhdessä vanhoiksi saakka kuoli. Hän ei käyttänyt hyväksi
Olen ihan tavallinen nainen hyvillä elämänarvoilla. Olen tehnyt vääriä valintoja ihmissuhteissa. Jotkut ovat naimisissa ensirakkauden kanssa. Minäkin olisin halunnut olla. Välillä mietin, että kaipaako minua kukaan? Jätinkö yhteenkään mieheen jälkeä?
Kaipaakohan kukaan minua?
16
569
Vastaukset
- Anonyymi
Kyllä se oikea vielä löytyy.
- Anonyymi
Yleensä ihmisten elämät menee just noin . On ensin seurustelusuhteita,jotka eivät johda avioliittoon asti.
Harva avioitui esim. ensimmäisen,nuoruuden rakkautensa kanssa. Niitä pareja kyllä on,jotka ovat sitten myöhemmin löytäneet toisensa uudelleen.
Mutta tärkeintä on ymmärtää,että mikään suhde ole turhaan ja kaikista oppii jotain.
Surullista,että olet joutunut kokemaan myös pahoinpitelysuhteen. En ole joutunut sitä kokemaan,mutta rakas läheiseni kylläkin joutui näihin kuvioihin.
Älä anna periksi. Ihan varmasti se sopiva löytyy.- Anonyymi
Kyllä olen oppinut kaikista suhteista. En kaikkia edes maininnut aloituksessani. Kuolleen aviomieheni kanssa puhuttiin usein siitä, että oltais molemmat säästytty tietyiltä asioilta jos olisi löydetty toisemme aikaisemmin. Meillä oli niin yhteiset arvot ja ajatusmaailma.
Pahoinpitelijämies oli sellainen ettei pystynyt arvaamaan koska hän muuttui iloisesta ilkeäksi. Sitten alkoi hiusten repiminen ja paiskiminen. Niitä hetkiä oli paljon. Tästä olen kyllä parantunut. Toivottavasti en joudu koskaan tällaisen ihmisen kanssa minkäänlaiseen tapailuunkaan.
Ehkä vielä tapaan aidon ja vilpittömän miehen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä olen oppinut kaikista suhteista. En kaikkia edes maininnut aloituksessani. Kuolleen aviomieheni kanssa puhuttiin usein siitä, että oltais molemmat säästytty tietyiltä asioilta jos olisi löydetty toisemme aikaisemmin. Meillä oli niin yhteiset arvot ja ajatusmaailma.
Pahoinpitelijämies oli sellainen ettei pystynyt arvaamaan koska hän muuttui iloisesta ilkeäksi. Sitten alkoi hiusten repiminen ja paiskiminen. Niitä hetkiä oli paljon. Tästä olen kyllä parantunut. Toivottavasti en joudu koskaan tällaisen ihmisen kanssa minkäänlaiseen tapailuunkaan.
Ehkä vielä tapaan aidon ja vilpittömän miehen.unohda ne iloluonteiset miehet jotka äänekkäästi vitsailee ja nauraa
katso semmoista joka on tasainen joka tapaamisella, se on luotettava pitkällä aikavälillä
Kaikkia kaipaa joku ja jokainen kaipaa jotain..valitettavasti eivät ollenkaan aina tiedä toisistaan..se tekee asiasta jonkinlaisen ongelman..
Mulla on ollut vain kolme vakavaa parisuhdetta…kaikki erittäinkin hyviä eritavoin. Mua ei ole ikinä jätetty parisuhteessa.. ..eka oli ehkä suurin rakkauteni..se oli lopulta pakko lopettaa sairaanloisen mustasukkaisuuden ja jatkuvan valehtelun vuoksi.. ..toisen suhteen lopettaminen oli ainoa mahdollinen virhe..johtunee siitä kun se oli liian pian ensimmäisen jälkeen..suhteesta yli pääseminen vaatii aikaa, vaikka itsestä ei sille tuntuisikaan. Tutkitusti yli pääseminen vie puolet seurustelun kestosta…seukkasimme kait yli 10 vuotta..virallisesti suhde päättyi jo ennemmin, mutta tapailimme ja panimme edelleen..silleen meni kait joku puolitoista vuotta.. ..viimeinen suhde päättyi vähän kuin itsestään… ..törmäsin moottoripyörällä traktoriin, eikä suhde oikein kestänyt sitä puolen vuoden sairaalassa makoilua.. xD
..mä en osaa/voi sua auttaa tai neuvoa kuten ei kukaan muukaan.. ..must parisuhteen ehkä tärkein asia on täysi luottamus puolin ja toisin.. ..se on suhteen jatkumisen kannalta jopa tärkeämpää kuin se paljon puhuttu rakkaus, vaikka ei tuntemuksena yllä lähellekään sitä..
-Janne- Anonyymi
Kyllä sinä jostsin vielä naisen löydät
- Anonyymi
Voi että olet arvokas ihminen ja kaikki tajuavat menettäneensä kultakimpaleen.
Sivusta, nainen - Anonyymi
Esitelmäsi perustella sinulla pitäisi olla elämä.Mutta kirjotat pupua, sillä näytät elävän täällä.
- Anonyymi
Surullista, otan osaa, että kiva mies kuoli 😥
Usein työnantaja haluaisi ottaa kaiken irti, jopa vapaa-ajan työntekijästä niin että joutuu esim. vapaa-ajalla markkinoimaan työpaikkaansa tai muokkaamaan omia arvoja työhön sopivaksi. Parisuhteelle tai sen löytämiselle pitäisi raivata aikaa.
Harvat ovat naimisissa ensirakkauden kanssa. Lähes kaikilla tuntemillani naisilla on ollut 1 kreisi suhde.- Anonyymi
Kyllä se oli iso menetys kun paras ystävä ja puoliso kuolee. Olo on kuin sydän olisi revitty irti rinnasta.
Kyllä näitä kreisejä virityksiä on nähty. Parista jopa olen viisastuneena katkaissut heti, kun mies alkaa syyttelemään muutaman tapailun jälkeen.
- Anonyymi
Ehkä et ole löytänyt vain sitä oikeaa vielä. Toki tuo kuolema voi maan päällä erottaa toisilleen oikeatkin. Sille ei voi mitään. Ehkä taivaassa voi jatkaa yhdessä oloa. Tietysti ei kannata sitä odotella, jos sopiva osuu kohdalle. Myös pois mennyt hyväksyy kyllä sen. Voimia!
- Anonyymi
Kukaan ei kaipaa sinua! 😁
- Anonyymi
No ainakin viranomaiset kaipaa ja lapsi.
Kiitos ilkeydestäsi.
- Anonyymi
Ompa hyvinkin järkeä .
Vaikka se yleisihanne joka opetetaan kaikille, onkin
Koko elämän mittainen parisuhde rakkaan kanssa
Niin matkalla on monia muuttuja ja tuntuu välillä et toisenlaisia suhteita kokevat on jotenkin niinku tutkimassa ihmisuhteita ja ihmisyyttä ...
Miten rakkaus ilmenee eri ihmisillä jne
Koka siihen tulee enenpi materiaalia.
Kokemukset tuo sekä oppia itselle että ovat sekä luovaa että asioiden tutkiskelun materiaalia
Toisin kun siinä tavallisessa vuosikymmenien mittaisessa yhteistaipaleessa ..
Toki siinäkin on omat puolensa varmaan mutta eri asioissa...🤔
Ehkä sulläkin hiukan seikkailumieltä ja tämä ihmisuhteiden tutkija puoli sinussa itsessäsi ...
Ja oon melko varma että jossain on joku seuraava "tukmusmatka " kunhan vaan häneen törmäät...
Mä en en itse kykene näkemään sitä että
Pitkän ihmisuhteen puutos olisi jotenkin heikkous tai häpeän aihe ... Ei vaikka yhteiskunta ja ympäristö niitä odotuksia lateleekin ... pitäs olla sitä ja tätä...
Vaan että kun on paljon erilaisia ihmisiä on erilaisia tarinoita elää elämää ...
Naiselta Sivusta . - Anonyymi
En kaipaa sinua enkä ketään, joka luulee arvostuksen töissä tai asunnon tekevät itsestään kaivatun. Olen aito ja kaipaan aidosti ketä kaipaan. En asuntoja tai muuta pintaa.
- Anonyymi
mietit liikaa menneitä
mieti nyt sitä että mitä seuraavaksi
kun kävelet kadulla niin katsele ympärillesi, juttele ihmisille joita tapaat
älä pidä kiirettä, mihin sinulla on kiire enää?
et koskaan tiedä kenet tapaat, älä tee oletuksia kenestäkään vaan tutustu ensin
se joku joka voisi olla sinun oma voi olla ihan lähelläkin, et vaan tunne sitä henkilöä vielä, ja kävelet sen ohi
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kaksi vuotta
Sitten mä ihastuin suhun päätä pahkaa, kun meillä klikkasi heti ekasta päivästä lähtien. Et varmasti tunne samoin ja tek195203Raamatun kiroukset ja uhkaukset osoittavat sen ihmisperäisyyden
"Se sanotaan galatalaiskirjeessä, että jos joku levittää väärää evankeliumia: "...jos joku julistaa teille evankeliumia5602658Alahan tulla paikkaamaan tekojas
Ja lopeta se piilossa oleminen. Olet vastuussa mun haavoista. Vien asian eteenpäin jos ei ala kuulumaan.192392Onko kenellekään muulle käynyt niin
Että menetti tilaisuutensa? Kaivattu oli kuin tarjottimella, osoitti kiinnostusta vahvasti, silmät ja olemus täynnä rakk1512220- 242027
- 821654
- 1461545
- 1271261
- 128946
Olisitko maailmani?
Ajattelen sinua ja pelkään välillä, että olenko antanut sinulle liikaa kannettavaksi. Olenko vaatinut sinulta aivan liik40899