Tanskan ja Euroopan Haagin haara tuomioistuimessa toteaa, että niin kuin tekijä, joka tönäisi ministeri Mette Fredriksenin, niin myös ministerin olisi saatava tönäistä tekijän samoin seurauksin.
- Se on vain tilanne kun ministeri julkisesti tönäisee tönijän vastavuoroisesti.
Ongelma silmästä silmään oikeudessa on imitoida aivan samanlainen tapahtuma, koska kuinka todellisuudessa voi verrata kahta erilaista tapahtumaa toisiinsa?
Ministeri on ison tason tekijä ja nainen.
Tönäisijä on tuntematon ja mies.
Silloin ministerin pitää töniä niin, että oletettu silmästä silmään toteutuu kun ratkotaan, että ketä tönäisy satutti enemmän.
Vastaväittäjät kertovat, että oikeus ei toteudu nykyään missään, koska tönäisijän tausta jää ottamatta huomioon, miksi tönäisijä teki tekonsa. Onko tönäisijä itse kärsinyt poliittisesta ohjelmasta Tanskassa niin paljon, että se oikeuttaa tönäisyn. Uutisointi on puutteellista ja tönijä jää tutkimatta. Voi viedä pitkään ajan kun ministeri saa tönäistä tönijän silmästä silmään.
- Se on vain tilanne kun ministeri julkisesti tönäisee tönijän vastavuoroisesti.
Ongelma silmästä silmään oikeudessa on imitoida aivan samanlainen tapahtuma, koska kuinka todellisuudessa voi verrata kahta erilaista tapahtumaa toisiinsa?
Ministeri on ison tason tekijä ja nainen.
Tönäisijä on tuntematon ja mies.
Silloin ministerin pitää töniä niin, että oletettu silmästä silmään toteutuu kun ratkotaan, että ketä tönäisy satutti enemmän.
Vastaväittäjät kertovat, että oikeus ei toteudu nykyään missään, koska tönäisijän tausta jää ottamatta huomioon, miksi tönäisijä teki tekonsa. Onko tönäisijä itse kärsinyt poliittisesta ohjelmasta Tanskassa niin paljon, että se oikeuttaa tönäisyn. Uutisointi on puutteellista ja tönijä jää tutkimatta. Voi viedä pitkään ajan kun ministeri saa tönäistä tönijän silmästä silmään.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mutta voi käydä niin, että ei ole tarvetta ministerin töniä, koska tönijän karma on plussan puolella eikä miinuksen puolella, jos tekijä sai kärsiä elämässä enemmän poliittisesta vaikuttamisesta kuin itse teko töniminen on suonut.
Tanskan Kuninkaallisen yliopiston dosentit tutkivat kuinka yksilöllisen yhden ministerin vaikutus näkyy molemminpuolisesti koko maata kattavan kansalaisten väestön kanssa. Yksi suhteessa ryhmään. Miten karma näkyy yksilön ja ryhmän välillä ja kuinka tuomio olisi annettava tilanteessa, koska nykyinen käräjä pitäytyy tuomion esi asteessa. Mikä näytti rikolliselta, se on syyllinen ilman tekijän henkilökohtaista motiivia. Rikoksen tekijä on nykyisen käräjän mukaan aina syyllinen ilman, että taustoja otetaan huomioon.
Usein ilmenee, että tehty rikos on itsessään tuomio eli vastaus ennen koettuun rikokseen. Kansalainen, joka itse toteuttaa tuomionsa koettuun rikokseen joutuu itse tuomituksi.
Osa rikosten tekijöissä tietävät, että tulevat tuomituksi rikollisina ja valitsevat henkilökohtaisen rikostekonsa tuomiona uhrin aiemmalle tehdylle rikokselle, jonka uhri aiheutti syytetylle ennen, vaikka syytetty tulee tuomituksi.
Toisin sanoen, syytetyn itsepuolustus ei ole oikeutettu oikeusvaltiossa.
Usein itsepuolustus on tuomittu syylliseksi.
Nykyään ei voi puolustaa itseään muuten kuin pakenemalla paikalta.
Valtio on ottanut kaikki ohjakset itselleen, eikä sallinut kansalaiselle itse antaa tuomiota.
Kansalaisella ei ole oikeutta jakaa tuomiota syytetylle.
Kun kansalaista on uhattu, kansalaisen odotetaan ottavan yhteyttä käräjään, mutta ei toimivansa itsenäisesti.
Kohta on ongelmallinen! Onko itsepuolustus perusoikeutta luonnossa?
Käräjä korostaa tuomion sosiaalista osaa, että yksilöllä ei ole oikeutta päättää tuomioista.
Kuitenkin kärsijänä on yksilö. Kipu on yksilön. Ryhmä ei kanna yksilön kipua kokonaisuudessaan.
Lisäksi on olemassa luonnon omavastuu.
Ryhmä ei elää yksilön elämää, mutta yksilön pitää elää se itse.
Yksilölliseen vapauteen kuuluu itsepuolustus osana luonnon vapautta.
Kun käräjä vie henkilökohtaisen oikeustajun, silloin käräjä itse ottaa syyllisen osan, koska vapauden riisto lakioikeudellisesti on verrattavissa rikokseen kun yksilöä uhataan rajoitteilla.
...
yksilö ja ryhmä vain ovat olemassa sellaisenaan
valtaa ei anneta yhdelle niistä lopullisesti koskaan
mutta vallan jakoa jaettaisiin vaihtelevasti "tarpeen mukaan"
joskus tarvitaan yksilöä hallinnoimaan ryhmää
ja joskus tarvitaan ryhmää vain......
mielenkiintoinen asetelma tässäkin ja löydös
kuinka ryhmän ja yksilön välinen suhde ei ole tasaarvoinen
YKSILÖ EI TARVITSE RYHMÄÄ MUTTA RYHMÄ TARVITSEE YKSILÖÄ
----------------------------------------------------------------------------------------
ryhmä valitsee yksilön
ja mitkä perimmäiset syyt?
yksilö sen sijaan ei tee mitään ryhmän kanssa
koska on mieletöntä ajatella, että yksilöllä on tarvetta ryhmälle
siten vallassa on ratkaisu, että kun ryhmä ei tarvitse yksilöä, silloin yksilön ei pidä olla ryhmän johtaja
johtajan ei pidä jäädä johtoon ilman ryhmän tukea
vallan päätös siirtyy väliajoin ryhmästä yksilölle
ryhmästä joskus tuntuu, että he eivät kannata vallitsevaa yksilö johtajaa
mutta ryhmällä kestää ajan kunnes he tulevat saman mielisiksi asiasta
ja kestää ajan kunnes yksilö vaihdetaan
SIIS DEMOKRATIASSA ONGELMANA ON HITAUS
demokratian voi parantaa teknologialla
kun kyse kommunikaatiosta ryhmän sisällä
silloin ryhmän yksilöillä pitäisi estoton kommunikaatio toistensa kesken
jolloin tiedon kulku nopeutuu
kun ryhmä saa yhtenäisen ....tässä kohdin sanotaan enemmistöisen....päätöksen
silloin ryhmän valittu johtaja voi vaihtua uuteen tilanteeseen sopivaan
hierarkian olemassaolon epäilyksemättömyys tarkoittaa että luontoon kuuluu ryhmän valittu johtaja
se on rakenteellinen toimintamekanismi, eikä valinnan vapaus
syytä tarkistaa yleisemmin luonnontieteellisesti
siksi yksilöllistä johtajaa ei pidä ymmärtää kateellisesti, paremmuus kaltaisesti ja muuten perinteisessä negatiivisessä mielessä, mutta perus lakina
voi pohtia lisää miten johtaja yksilöä voi ymmärtää terveemmin
poliittisesti pitää helpottaa siis ryhmän johtajan vaihtoa nopeammin jos ryhmä tahtoo vaihtaa yksilön
samassa ryhmän pitää ymmärtää miksi yksilöllinen ryhmä on valittu luonnossa
mikä on oikea hyöty ryhmälle yksilöllisestä johtajasta
itselleni on epäselvää miksi naiset kilpailevat johtajasta ja jopa omasta johtajuus paikastaan
naisen kilpailu johtajuudesta voi vahingoittaa pahasti systeemiä
ryhmässä on erilaisia toimijoita ammattilaisia
ja johtoon valitaan kussakin tilanteessa sellainen johtaja
joka ratkaisee ryhmän ongelman
siten johtoon voi valita muitakin ammattien edustajaa kuin esimerkiksi yhteiskuntatieteilijan jos tilanne vaatii
toistaiseksi valitaan usein sotilaallisen koulutuksen saaneen
mikä puhuu sen puolesta, että yhteiskunta elää taistelun vaihetta
siis yhteiskunnassa ei olla ratkaistu väkivallan ongelmia
Se ku sipä ä puolalainen täytyy laittaa vankilaan vähintään kymmeneksi vuodeksi varoittava esimerkki mitä seuraa jos hyökkää pääministerin tai valtionjohtajan kimppuun