Olen reilu 25v nainen ja kiinnostunut myös naisista ja hiljalleen viime vuosien aikana olen alkanut ”hyväksyä/ymmärtää” tämän itse. Onhan se jo pidempään ollut suht selvää että olen jotain muuta kuin hetero (jo vuosia sitten lukion alussa ihailin yhtä itseäni vuotta vanhempaa tyttöä/naista ja tykkäsin viettää aikaa hänen kanssaan, mutta näin jälkikäteen selvä ihastushan se oli). Olen antanut ihmisten ymmärtää olevani hetero vaikkakin ”salaa” olen katsonut pitkään upeiden ihmisten (enimmäkseen naisten) perään.
Oltiin pari viikkoa sitten viihteellä muutaman opiskelukaverin kanssa. Ollaan tunnettu vajaa vuosi, viime syksynä maisterivaiheen alussa tutustuttiin ja ollaan viikoittain tekemisissä keskenämme. Jäin siinä hetkeksi kaksin yhden miehen kanssa, en aiemmin ole juuri hänen kanssaan ollut viettämässä iltaa. Olin jo aiemmin hänen puheistaan ymmärtänyt ettei hänkään ole välttämättä hetero. Hän kysyikin minulta suoraan etten taida minäkään olla. Myönsin etten ole. Kysyin mistä hän sen tiesi/arvasi. Kuulemma minusta tulee ”vähän sellainen viba”.
Mistä tämä viba oikein muodostuu? Olen nämä pari viikkoa pohdiskellut mikä ”paljasti” minut. En ole puhunut aiemmista säädöistäni (miesten kanssa) mitään. En ole puhunut ihastuksistani. En ole kovin avoimesti heidän seurassaan katsonut naisten perään. Onko se jo tämä etten avoimesti ole tuonut esiin olevani hetero? Vai ulkoinen olemukseni? Useimmiten en käytä juurikaan meikkiä, hiukset yleensä yksinkertaisesti kiinni joko letitettynä tai ponnarilla. Vaatteet valitsen pääosin käytännöllisyys edellä, farkut kelpaa moneen ja siihen lisäksi sään mukaan yläosaksi huppari ja takki tai jotain kevyempää. Tuolissa en istu polvet päällekkäin ja sillointällöin otan siiderin tai lonkeron sijaan kaljan. Mutta eikai noista voi mitään johtopäätöksiä tehdä? Opiskelemani ala ja ala jossa käyn töissä ovat melko miesvaltaisia. Kummallakin alalla tunnen useamman täysin heteron naisen, joten tuskin sekään on mikään automaattinen merkki. Hämmentää kovasti miten minusta noin selvästi joku näkee asian vaikka olen yrittänyt vältellä sen esiintuomista.
Pahoittelut pitkästä ja sekavahkosta tekstistä, toivottavasti edes joku jaksaa lukea ja vastata :)
TL,DR: Olen nainen mutten hetero (viime vuosina alkanut itse ”hyväksyä” tämän osan itsestäni), olen kuitenkin antanut ihmisten ymmärtää olevani hetero. Pari viikkoa sitten opiskelukaveri (mies) illanistujaisissa kysyi suuntautumisestani. Hän ei itsekään ole hetero ja kertoi minussa olevan ”sellainen viba”. Mikä tämä viba on ja mitkä asiat siihen vaikuttaa?
Oltiin pari viikkoa sitten viihteellä muutaman opiskelukaverin kanssa. Ollaan tunnettu vajaa vuosi, viime syksynä maisterivaiheen alussa tutustuttiin ja ollaan viikoittain tekemisissä keskenämme. Jäin siinä hetkeksi kaksin yhden miehen kanssa, en aiemmin ole juuri hänen kanssaan ollut viettämässä iltaa. Olin jo aiemmin hänen puheistaan ymmärtänyt ettei hänkään ole välttämättä hetero. Hän kysyikin minulta suoraan etten taida minäkään olla. Myönsin etten ole. Kysyin mistä hän sen tiesi/arvasi. Kuulemma minusta tulee ”vähän sellainen viba”.
Mistä tämä viba oikein muodostuu? Olen nämä pari viikkoa pohdiskellut mikä ”paljasti” minut. En ole puhunut aiemmista säädöistäni (miesten kanssa) mitään. En ole puhunut ihastuksistani. En ole kovin avoimesti heidän seurassaan katsonut naisten perään. Onko se jo tämä etten avoimesti ole tuonut esiin olevani hetero? Vai ulkoinen olemukseni? Useimmiten en käytä juurikaan meikkiä, hiukset yleensä yksinkertaisesti kiinni joko letitettynä tai ponnarilla. Vaatteet valitsen pääosin käytännöllisyys edellä, farkut kelpaa moneen ja siihen lisäksi sään mukaan yläosaksi huppari ja takki tai jotain kevyempää. Tuolissa en istu polvet päällekkäin ja sillointällöin otan siiderin tai lonkeron sijaan kaljan. Mutta eikai noista voi mitään johtopäätöksiä tehdä? Opiskelemani ala ja ala jossa käyn töissä ovat melko miesvaltaisia. Kummallakin alalla tunnen useamman täysin heteron naisen, joten tuskin sekään on mikään automaattinen merkki. Hämmentää kovasti miten minusta noin selvästi joku näkee asian vaikka olen yrittänyt vältellä sen esiintuomista.
Pahoittelut pitkästä ja sekavahkosta tekstistä, toivottavasti edes joku jaksaa lukea ja vastata :)
TL,DR: Olen nainen mutten hetero (viime vuosina alkanut itse ”hyväksyä” tämän osan itsestäni), olen kuitenkin antanut ihmisten ymmärtää olevani hetero. Pari viikkoa sitten opiskelukaveri (mies) illanistujaisissa kysyi suuntautumisestani. Hän ei itsekään ole hetero ja kertoi minussa olevan ”sellainen viba”. Mikä tämä viba on ja mitkä asiat siihen vaikuttaa?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mielenkiintoisia kysymyksiä. Olen 45, ja mulla ei ole ollut kovin hyvä tutka nuorempana, mutta ehkä se on vähän parantunut vuosien saatossa. Jonkinlainen kokonaisolemus saattaa joskus paljastaa tai soittaa minussa kelloa. Joskus kävelytyyli voi paljastaa. Tapa olla ja katsoa voi olla sekin paljastava joskus: ei värähdä mitenkään miehistä, kääntää katseensa enemmän huomiota naisiin. Sitten tietysti joillakin voi olla muita merkkejä, kuten tapa pukeutua. Sateenkaarivähemmistöt suosivat tietyntyyppisiä vaatteita tai hiustyylejä. Mutta kai se kokonaisuus on se juttu.