Miten voi turvallisesti testata kotikonstein onko metallikuorisen valaisimen runko jännitteellinen? Jännitemittaria ei ole käytettävissä ...
metallikuorisen valaisin
jännitteellinen?
157982
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
lämpöpatteriin, siis paljaaseen kohtaan. Jos
epäilet jännitteellisyyttä, niin älä kosketa
samaan aikaan sekä patteriin että valaisimeen.
poksahtaa, niin valaisin oli jännitteinen,
mutta eipähän ole enää.
mennä henki. Eli se on turvallinen niin kauan kun ei ruveta testailemaan niitä.
Valaisimen ollessa maadoitettuna ei jännitteellysyys riskiä ole.
Helpoiten ja turvallisimmin homma käy sillä tavalla että käyt kaupasta hakemassa vaihekynän ja testaat sillä.
Ihan suurimmista marketeista löytyy nykyään ja hinta noin 2,50 €.
sinulle ja muillekin: Mallikot eivät saa käyttää jännitteen koettimia lainkaan, vaan niiden käyttö pitää jättää opastetuille henkilöille ja ammattilaisille.
Jännitteen ilmaisinta sen sijaan saavat käyttää myös maallikot.
Eiköhän valaisimen rungon jännitteellisyys tai jännitteettömyys kuulu ammatimiehen selvitettäviin ja korjattaviin vikoihin?
Koska VTS00X erikoisalana ovat sähköalan säädökset ja standardit, niin pyydän häntä ystävällisesti kertomaan, missä säädöksessä tai standardissa sanotaan, että "maallikot eivät saa käyttää jännitteen koettimia lainkaan"?
Kysyn myös, mitä eroa on "jännitteen koettimella" ja "jännitteen ilmaisimella" ja missä asiakirjassa ne ovat määritelty?
ihan kuka tahansa kotonaan vaikkapa harjoitella
yleismittarin käyttöä, ja mittailla kosketeltavien
metalliesineiden potentiaalia. Sitä ei taatusti
kiellä mitkään pykälät tai paragraafit.
osa 5, Mittaukset, testaukset ja tarkastukset.
Jännitteen ilmaisimella ei kosketa jännitteistä osaa.
Kiitokset ystävällisestä vastauksestanne.
Olette kirjoittaneet aiemmin: "...sinulle ja muillekin: Mallikot eivät saa käyttää jännitteen koettimia lainkaan, vaan niiden käyttö pitää jättää opastetuille henkilöille ja ammattilaisille."
Pyysitte minua katsomaan SFS 6002 standardin osaa 5. Katsomatta tiesin, ettei koko standardissa kuitenkaan lue kirjoittamaanne tekstiä. Näin ollen esittämänne kieltomuotoinen lause ei mielestäni perustu ainakaan tähän standardiin.
Sähköalan lainsäädännössäkään ei käsittääkseni esitetä tällaista muotoa: (...eivät saa käyttää..)
Jos tutustutte tarkasti TUKESin kotisivujen sähköasennusten "Tee-se-itse" osuuteen, on siellä kuva "vaihekynästä" josta käytetään nimitystä "jännitteenkoetin." Nämä ohjeet viranomainen on tarkoittanut sähköalalla ammattitaidottomille henkilöille, eli rumasti sanottuna maallikoille.
Näin ollen kysyn vielä kohteliaimmin, mihin viralliseen asiakirjaan Te, valtuutettuna tarkastajana perustatte lauseenne: "...eivät saa käyttää jännitteen koettimia lainkaan...".
#########
Sitten toinen asia. Määrittelette: "Jännitteen ilmaisimella ei kosketa jännitteiseen osaan"
Mielestäni antamanne määritelmä ei pidä paikkaansa. Jännitteen ilmaisimia on olemassa kahta perusluokkaa. Niitä joilla kosketetaan kohdetta (kuten perinteinen "vaihekynä") ja niitä joilla kosketusta ei välttämättä tarvita (kuten "valokynä", esim Fluke 1 AC, ääni-ilmaisimet, yms.).
Perustelen ylläolevaa mittausteknisellä käsitteellä "Ilmaisu ja ilmaisin". Ilmaisimella ymmärretään (perinteisessä mielessä)laitetta, joka ilmaisee jonkin ilmiön olemasaolon tai esiintymisen.
Tämän määritelmä antaa mielestäni riittävän oikeuden kutsua:
a)kosketuksellista "vaihekynää" ilmaisimeksi, sillä se ilmaiseen jännitteen siinä olevan purkausputken hehkulla.
b) kosketuksestonta "valokynää" ilmaisimeksi, sillä se ilmaisee jännitteen kärkiosansa valolla.
On myös huomattava, että ilmaisu ei ole mittaamista, johon SFS 6002 standardin kohta 5. viittaa!
Joten ehdittekö vielä ystävällisesti perustella tämänkin määritelmänne? Luonnollisesti asianmukaiset viitteet virallisiin dokumentteihin ovat suotavia.
########
Lopuksi: Erilaisten termien käyttö on sähköalallakin usein semanttista. Vaihekynäkin voi kirjoittajasta ja lähteestä riippuen olla "ilmaisin", "koetin", "koestin", "testeri" tai jopa "mittari".
Ehkä vastaan sinulle vasta lomani jälkeen... Täältä hiekkarannalta eivät nyt putoile säädökset ja standardit lukujen ja jakeiden tarkkuudella.
Kiitos vastauksiani kohtaan osoittamastasi mielenkiinnosta sekä kommenteistasi. En kuitenkaan tässä vastauksessani väittänytkään siteeraavani säädöksiä tai standardia, vaan kerroin miten asiat ovat.
Sähköalan sanaston semantiikkaan en puutu sen enempää, kuin että IEV:stä löytyvät standardin mukaiset määritelmät. Minä käytin mm. kouluttajien keskuuteen vakiintuneita termejä. Muitakin varmasti löytyy vaikka kuinka paljon. Esimerkiksi omasi olivat silkkaa mutua. Olennaista oli kuitenkin juuri se minkä kerroin: kosketetaanko jännitteistä osaa vai ei. Siinä menee myös raja sen suhteen, mitä maallikko saa tehdä ja mitä ei. Jos halutaan hiuksia halkoa, rakennestandardit tekevät vielä eroa sen suhteen, käytetäänkö verkkojännitettä jännitteen toteamiseen vai ei.
Kuvittelin sisälukutaitosi lisäksi kykenevän myös soveltamaan standardin tekstiä. Minä vastasin maallikkotekstillä, mikä tarkoittaa soveltamista. Standardin tekstit ovat tarkoitetut lähinnä muille kuin maallikoille, joten niitä pitää siis osata soveltaa.
Lainaan suoraan, niin ei tarvitse väitellä:
SFS 6002
5.3.1 Mittaus
”Tässä standardissa mittaus on määritelty kaikiksi toimenpiteiksi, joilla mitataan sähkölaitteistoihin liittyviä fysikaalisia suureita. Mittausten suorittajien pitää olla ammattitaitoisia tai opastettuja henkilöitä. Maallikot saavat suorittaa mittauksia vain ammattitaitoisen henkilön valvomana ja ohjaamana.”
Kosketussuojaamattomissa kohteissa mittauksia saa tehdä vain sähköalan ammattilainen:
”Kansallinen lisävaatimus
Jos mittauksia suoritetaan kosketussuojaamattomissa kohteissa siirrettävällä mittarilla tai mittarilla, jossa on siirrettävät mittausjohtimet, mittauksen saa suorittaa vain ammattitaitoinen henkilö.”
Säädösten kannalta asia on mielestäni yhtä selvä. KTMp 516/1996 10§ kertoo muille kuin sähköalan ammattilaisillekin sallitut sähköalan työt. Sitä täydentää KTMp 1194/1999:
“29 i §
Tämän luvun soveltamisalaan kuuluvassa työssä on otettava huomioon Suomessa noudatettavat menettelytavat, vallitsevat työolosuhteet sekä sähkölaitteistojen rakenteelliset ominaisuudet. Työn katsotaan täyttävän tässä luvussa säädetyt turvallisuusvaatimukset, jos se tehdään soveltaen standardeja tai julkaisuja, joiden vastaavuus turvallisuusvaatimuksiin on vahvistettu 29 j §:n mukaisesti. Turvallisuusvaatimusten täyttyminen on tarvittaessa 2 momentista poiketen mahdollista osoittaa noudattaen, mitä 29 k §:ssä säädetään.”
TUKES vastaa itse jakamansa informaation oikeellisuudesta. Minä luen ja tulkitsen säädöksiä ja standardeja omalla tavallani, mutta kuitenkin hyvän hallintotavan mukaisesti. Päätöksiini voi siis virallisten tarkastusten yhteydessä hakea oikaisua ja halutessaan voi myös tehdä valituksen hallinto-oikeuteen. Jos silloin todetaan tulkinnan olevan väärä, olen valmis sitä muuttamaan, en keskustelupalstojen kommenttien perusteella.
Kiitos vaivannäöstänne!
Ja täydellisestä vastauksestanne: "Minä luen ja tulkitsen säädöksiä ja standardeja omalla tavallani,..." Se selvitti kaiken, eikä aiheeseen ole enää syytä palata ainakaan minun taholtani.
Lämpimiä kesän jatkoja,
Mittaaja
kommenttisi tulkita niin, että kiistät referoimani kohtien tekstien soveltamisen ja tulkinnan?
Lainausmerkkeihin sisällyttämäsi kohta on valtuutetun tarkastajan oikeus ja velvollisuus. Päätöksen vaatimuksenmukaisuudesta tekee tarkastuksessa kuitenkin aina tarkastaja rikosoikeudellisella virkavastuulla. Älä siis edes yritä vääntää vastuuseen sisältyvää oikeutta mielivallaksi, johon tarkoitushakuisella lainauksellasi halusit ehkä viitata.
PS. Sain juuri käsiini SFS 6002 uuden version (vahvistettu 27.6.2005), jossa teksti on hieman muuttunut:
"5.3.1.1 Tässä standardissa mittaus on määritelty kaikiksi toimenpiteiksi, joilla mitataan sähkölaitteistoihin liittyviä fysikaalisia
suureita. Mittauksia saavat tehdä vain ammattihenkilöt tai opastetut henkilöt tai maallikot ammattihenkilön välittömästi
ohjaamana ja valvomana."
Täsmennän siis aiempaa tekstiäni hieman:
Mallikot eivät saa ITSENÄISESTI käyttää jännitteen koettimia lainkaan, vaan niiden käyttö pitää jättää opastetuille henkilöille ja ammattilaisille
Tämä ei nyt liity tuohon testaamiseen mutta muuten sivuaa aihetta.
Ostettiin talo jonka edellinen isäntä luuli kait olevansa kaikkitietävä sähköasennusten suhteen.
Heppu oli tehnyt vessaremontin ja tehnyt sähkötyötkin itse.
No! Katkaisijalta menee johdot jakorasiaan josta on haaroitus peilikaapin valaisimelle, kattovalaisimelle ja pesukoneen pistorasiaan.
Jakorasiaan tulee tietysti myös kevi.
Nyt oli käynyt niin että hemmon miljoonalaatikosta sattui löytymään ilmeisesti vain kaksikarvaista kaapelia tuon kattovalaisimen kytkemiseksi.
No sillä sitten, lienee äijä tuuminut, mutta maadoitus tehdään silti.
Värisokeus lienee yllättänyt sillä jakorasiassa oli musta ja sininen kytketty ristiin ja valaisimen päässä oli tehty maadoitus kytkemällä nolla valaisimen metallirunkoon.
Tuo nollajohto olikin tietysti muuttunut jakorasiassa vaiheeksi väärän kytkennän takia.
Onneksi meillä kukaan ei ehtinyt koskaan koskea valaisimeen ennen kuin se hajosi.
Vessasta alkoi kuulua sirinää valojen ollessa päällä.
Syyksi paljastui tuo valaisin jossa oli lisäksi yksi johto hankaantunut rikki ja oli jotenkin osittain oikosulussa mutta ei polttanut sulaketta.
Valaisimen sisällä oli siis ilmeisesti kipinöinyt valojen ollessa päällä sillä tuosta viallisesta kohdasta oli metallikuori mustunut lämmön vaikutuksesta.
Tässähän on ollut jo paloturvallisuusriski!
Kun sulake (10 A) sitten lopulta paloi oli se erittäin kuuma eli virtaa oli mennyt ihan sulakkeen äärirajoilla.
Alkää tehkö omia virityksiä tai joku pääsee TUKES:in tilastoihin.
Sähkö sattuu!