Käyttäytyminen on valinta
Voi valita käyttäytyä kusipäisesti tai ei käyttäytyminen kehittyy mallioppimalla se äidin hyväksyvä tai toruva katse kleinin positiot joiden välillä persoonanavigoi u lkoisen palautteen ohjaamana
_ temppuilija off
Voi valita käyttäytyä kusipäisesti tai ei käyttäytyminen kehittyy mallioppimalla se äidin hyväksyvä tai toruva katse kleinin positiot joiden välillä persoonanavigoi u lkoisen palautteen ohjaamana
_ temppuilija off
Vastaukset 14
Vanhimmat
Väitän persoonallisuushäiriöiden olevan kehityksellisiä ja niinmuodoin terapialla hoidettavissa pl psykopatia, joka lienee olla rakenteellinen häiriö psykopatia voidaan vahvistaa haastattelemalla ja rakennekuvantamisella
_ Temp off
Joidenkin aivotutkijoiden mielestä asialla saattaa olla biologista pohjaa, häiriö aivojen metaboliassa. Olen taipuvainen uskomaan tähän.
Aivot ovat plastinen elin joka muokkautuu ulkoisten olosuhteiden ja vuorovaikutukseen liittyvien olsouhteidenkin mukaan. Aivojen häiriöt ovat seurausta ulkoisista olosuhteista. Myös sosiaalisen kanssakäymisen laatu etenkin varhaislapsuudessa vaikuttaa aivojen neurobiologiseen kehitykseen. Aivoja voi muokata myös aikuisena.
Aivot eivät päätä ihmisen käyttäytymistä. Väitetysti aivoista voi nähdä jopa sen onko henkilö soittanut jotakin instrumenttia. Aivot ja eivät päättäneet että henkilö soittaa instrumenttia, vaan henkilö itse päätti alkaa soittamaan instrumenttia jonka seurauksena aivot muokkautuivat.
Sama pätee kaikkeen muuhunkin käyttäytymiseen ja toimintaan.
Neurologinen sairas vaikuttaa jsein ihmiseen että omaiset kokevat hänen prsoonallisuutensa muuttuvan , usiein kuulee sanottavan että ” mies muuttui hetkessä ” esine taloudellinen ihminen joka on vielä hieman nuukakin saa riippuvaisuuksia sairauden myötä esim peliriippuvaisuuden , ostovimman tai alkoholin väärin käyttö jne. Sairauden edestessä tapahtuu aivoissa asioita .
Omaiset kokevat hämmentävänä näitä muunnoksia . Niin että tottakai muunnokset lähtee aivoista , ja potilas ei välttämätä koe sitä itse vaan nauttii täysin siemauksin ostamistaan tavaroista ja vähät välittää että ne ivat maksaneet ihan liian paljon. Sitten voi valoisan ihmisen mieli tulla synkäksi ja negatiivisenåksi jolloin kokee kaikki asiat valittamisen tarpeena.
Niin sanottu persoonallisuushäiriö ei ole muuta kuin luutunut opittu tapa olla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Yleensä ns "persoonallisuushäiriöinen" on vain itsekäs kusipää joka nauttii perseilystä sosiaalisessa elämässään. Kun lääkäri on sanonut että sulla on persoonallisuushäiriö joka johtuu lapsuustraumoista, ns- "persoonallisuushäiriöinen" saa tekosyyn olla ottamatta vastuuta omasta käytöksestään.
NS "persoonallisuushäiriöiset" tekevät aivan samoin tietoisia valintoja kuin muutkin. Opituista tavoista on kenen tahansa vaikea päästä eroon. Käytöshäiriöinen mulkku ei ole minkään sairauden armoilla heittelehtivä tahdoton olento vaan tietoisia valintoja tekevä ihminen jonka on kenties vain vaikea päästä omituista reagointi tavoista ja vuorovaikutus tavoistaan eroon ja korvata ne rakentavammilla tavoilla.
Persoonallisuushäiriö ei ole mikään syy käyttäytyä kuin idiootti. Persoonallisuushäiriöiseksi luokitellut ovat aivan yhtä vastuullisia ja syyllisiä toimintaansa kuin muutkin.
Jos joku ulkopuolinen taho , kuten psykiatri muutaman kaavakkeen perusteella, on luokitellut persoonallisuushäiriöiseksi, niin käytännössä sitä on mahdotonta kumota. Vaikuttaa siltä, että kaikki vähänkin normeista poikkeava on jollain tavoin häiriö tai sairaus.
Se on ehkä lääkärin ymmärtämättömyyttä. Hän ei ole kokenut, on vaan lukenut. Tai sitten käyttää diagnoosia "yleisdiagnoosina" joka ei tarvitse hoitoa.
Persoona on määrittelemätön asia, mutta ihmisten erilaisuus, jota persoonallisuudeksi sanotaan, huomataan. Diagnoosin persoonallisuushäiriön taakse voidaan laittaa melkein mitä vaan lieviä mielenterveyden ongelmia. Ahdistuneisuus ja masennus näkyvät käyttäytymisen muutoksena, ja joku voi ajatella että persoonallisuus olisi muuttunut, mutta niinhän asia ei ole.
Tämä kaikki on vähän miten halutaan asiat ilmaista. Persoonan häiriöitä (minuutta) ei voi parantaa, mutta ahdistuneisuutta ja masennusta voi helpottaa ehkä terapialla, jopa lääkkeillä tai vain poistamalla tekijöitä jotka ahdistuneisuutta aiheuttavat. Persoonaa ei kuitenkaan voi muuttaa - eikä se siten voi häiriintyäkään.
En välittäisi kauheasti kyseisestä diagnoosista. Itsensä tunteminen on luonnollisesti tervettä ja johtaa "terveeseen itsetuntoon" , kuten sanotaan.
Mutta niillä joilla on persoonallisuus häiriö ei aina itse edes tunnista sitä vaan ihmettelee että kun ihmiset kaikki ovat tulleet niin kummalliseksi koska hän ei ole mitään tehnyt , siis ei itse edes tiedosta että hän itse on muuttunut ihan lyhyessä ajassa ihan toiseksi mitä ,on ollut ensimmäiset 40 vuotta elämässään . Epätasainen dopamiinin eritys tekee ailahtelevaksi ,
Kyllä ne testit usein paljastaa vastauksineen. Ihmisen ajatusmaailman ja sen ristiriidat
Esim testeissä saattaa olla kysymys ”:jaksatko tehdä päivisin askareita kodissasi ja potilas vastaa ettei jaksa millään. Tehdä yhtään mitään , väsyttää vaan
Seuraava kysymys
Mitä teet päivisin , onko jokin harrastus , siihen potilas vastaa
” luen dekkareita ja pidän lukemisesta , toisinaan monta tuntia yhteen menoon”
silloin on jo ristiriita ensimmäisen ja toisen kysymyksen kanssa siis jaksaa keskittyä kirjaan päivisin ja pitää lukemisesta ,
Ja koska pitää lukemisesta on osoitus että hän nauttii siitä, ja jaksaakin on koska pystyy keskittymään lukemiseen , monia tunteja joten
silloin ensimmäinen kysymys menettää merkityksensä tämä oli vaan esimerkki yksinkertainen sinänsä., mutta oliko tämä potilas sairas vai halusiko hän esittää sairasta , siksi ei ehkä syö,lääkkeitäkään
Persoona ei häiriinny. Se on mitä on, mutta käyttätyminen voi muuttua traumojen ja uhkien vuoksi. Edes lääkäri ei kykene kirjoittamaan kuvausta omasta persoonastaan saatikka toisesta henkilöstä. Persoonat ovat vuorovaikutusten tekijöitä eikä absoluutista persoonaa ole eli me elämme tilanteen ja kanssaihmisten mukaisesti. Jokainen hiukan eri tavalla. Mitään terapiaa ei persoonalle ole, mutta ahdistuneisuuden tekijöitä voidaan vähentää tai luoda ympäristö jossa persoonallisuus pääsee toteutumaan. Tietysti on jopa sosiopaatteja, mutta mitä heidän kodalla olisi persoonallisuuden häiriö? Olisiko se suunta parempaan?
Toisten muuttaminen on sairasta. Itse voi yrittää muuttua, ja se on sallittua. Jos onnistuu, se saattaa näkyä jollekin persoonallisuuden muutoksena. Tosiasiassa kyse on siitä että jokin trauma tai vastaava on onnistuttu voittamaan ja henkilö alkaa toteuttaa omaa aitoa persoonaansa. Lääkäri joka ei tunne asianomaista voi erehtyä käsittämään muutoksen persoonan häiriönä.
On hyvä että on "persoonallisuuksia". Jopa kylähullut ovat tarpeen, sillä he kyseenlaistavat ja vahvistavat paikallisia normeja ja tapoja. Persoonalliisuudet kertovat vapaudesta elää omaa elämäänsä.
Steinit ja Perus oonat tekee kuin muukin osuuskauppaväki.
Syvä persoonallinen häiriö syntyy lapsuuden traumasta. Minulla on ollut eräs persoonallisuushäiriö. Se johti kovaan kriisiin noin 35-vuotiaana. Työpaikka ei mennyt alta, mutta kriisiä kesti monia vuosia. Kun 15 vuotta oli kulunut, aloin opiskella. Silloin lasken kriisin menneen ohi. Mutta vasta nyt, yli 70-vuotiaana se häiriö on kokonaan kadonnut. Olen ollut uskossa 24-vuotiaasta asti. Jumalan avulla olen selvinnyt.Nyt on ihanaa kokea onnea Herran yhteydessä.
Minut todettiin aikoinaan persoonallisuushäiriöiseksi, kun olin päihteiden sekakäyttäjä.
Lähes jokainen on erilainen persoonaltaan, jos on sekaisin päihteistä.
Eivät kaikki silti diagnoosia saa loppuelämäkseen.