Miksi kaverit eivät enää halua olla yhteyksissä niin kuin ennen kun kerroin raskaudestani. Miksi raskaus karkoittaa kaverit? Itse olen rv 29. Olisin halukas lähtemään kavereiden kanssa elokuviin ja tms rauhallisiin juttuihin. Ei vaan enää kukaan pyydä edes mukaan niin kuin ennen. Naapuritkaan eivät enää moikkaile. Ollaanko me raskaana olevat kirottuja?
miksi raskaana olevia syrjitään?
äitiksi tuleva
7578
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Et kerro ikääsi, joten heitänpä tähän jotain.
Ilmeisesti ystävilläsi ei ole vielä lapsia tai kukaan edes raskaanakaan.
Ovat niin eri elämäntilanteessa, etteivät osaa suhtautua asiaan "luontevasti".
Keskustelu saattaa tökkiä jo sillä kun luulevat, että sulle pitää jutustella vain lapsista, vaipoista tai korvatulehduksista :)
Mutta ajan saatossa tulet huomaamaan, että kun ovat samassa tilanteessa niin juttua riittää, kysellään neuvoa ja yhteisiä "harrastuksia" tulee.
Voi olla, että ajattelevat tyyliin: Sä oot raskaana, että sä et voi kuitenkaan lähtä sinne ja sinne...
Surullista, mutta näin se vaan menee.
Tuossa sen tulee huomaamaan, ketkä on niitä tosi ystäviä.
Voithan sanoa, ettei se eläminen lopu tähän ja että sä voit olla kaveri ihan niinku ennen ja ettei tää raskaus tarttuvaksi ole luokiteltu.
Kaverina voi olla ilman et pitäis baarin mennä vetään pää täyteen tai että toisenkin olisi pakko olla raskaana.
Säälittävää jos ei muuta ajan kulua keksi.
Toivottavasti ystäväsi tajuavat, että sua voi pyytää mukaan jonnekin, vaik sinne elokuviin tms. vähän rauhallisempiin juttuihin. :)
Zemppiä raskaudellesi ja koita iloita tulevasta vaavistasi!
Kirous ei riivaa raskaana olevia, mutta sen
toisen päässä saattaa jo riivata :D
Hyvää kesää!
Kyllähän tuossa oli ikäkin mainittuna 29v.
Ei sen ikäisten kavereitten pitäisi enää käyttäytyä niin lapsellisesti, vaikka olisivatkin itse lapsettomia. Ehkä ovat ymmärtämättömiä tai kateellisia. Tai ehkä luulevat ettei raskaana olevaa kiinnosta enää menemiset, vaan haluaa keskittyä miehensä kanssa raskauteen ja tulevaan vauvaan.
Eihän toi rv29 tarkoita ikää.
Rv tarkoittaa raskausviikkoja.
Eli ikä jää vielä auki.
Oletan, että kyseessä nuoremmat kuin 29v koska kaverit noin lapsellisesti käyttäytyvät.
Itse olen 23 vuotias ja avioliitossa elelen. Kaverini ovat lähes samanikäisiä kun minäkin.
Me oltiin 22v kun esikoinen syntyi ja vallankin miehen ystävät jäi pulkasta.
Heillä ei ollut lapsia eikä kukaan odottanut ja minä koin asian niin, että kun olivat eri elämäntilaanteessa, niin se yhteyden pito oli vaikeaa heille.
Aina kutsuttiin kylään jne.
Mutta eipä heitä kuulunut, yhteyden pito loppui ja rilluttelivat kuin ennenkin.
Yksi käy kyläilemässä ja soittelee kuulumisia, mutta muut eivät.
Omilla kavereillani oli lapsi jo, kun me alettiin odottamaan ja pian sitten loputkin kavereistani teki esikoisensa ja lisääkin.
Omien kavereiden kanssa yhteyden pito on sujunut.
Nyt tänävuonna tulee 29v täyteen ja edelleenkään mieheni ex-kavereista kellään ei ole lapsia, 2 on mennyt naimisiin.
Meillä on 3. lapsi tekosalla ja varmaan nämä miehen ex-kaverit lentävät selälleen, kun ja jos alamme odottamaan perheenlisäystä :)
Jokaisen oma asiahan se on miten elämänsä elää, eihän kaikki lapsia koskaan edes halua, mutta oisi se mukavaa jos ne vanhimmatkin ystävät pitäisivät yhteyttä.
Tai mun miehestä varmaan enemmän, kun hänen kavereistaan on kyse.
Onneksi hän on saanut työn kautta uusia ystäviä niin perheellisiä kuin sinkkujakin, suurin osa on vanhempia kuin me.
Mutta on se huvittavaaa kun nämä sinkut tahtovat yleensä aina kaljalle tai siten kinuavat kuskiksi. :D
Onnea kuitenkin teille tulevasta taaperoisesta ja toivon ihan oikeasti, että ystäväsi huomaavat että sinä olet sinä vaikka olisitkin raskaana :)
Jos kaipaa vanhoja kavereita niin ei se tarkoita että haluaisi viettää samanlaista elämää kuin ennen.
Kyllä ne aikuistuu ken aikuistuu sitten omaa tahtiaan :)
Kaverisi taitavat olla kypsymättömiä. Eivätkä ole kiinnostuneita sinun raskaudestasi ja tulevasta vauvasta. Ehkä ovat kateellisiakin.
Mun kokemus oli ainoana lapsettomana sikiävässä kaveripiirissä, että minut jätettiin heidän "kuvioittensa" ulkopuolelle aika nopsaan. Jos tämä kuulosti vähän negatiiviselta, niin näkökulmani ei ole kuitenkaan sellainen kokonaisuudessaan. Luulen, että tämä oli täysin vaistonvarainen toiminta perheellisiltä; onhan selvää, että ns. parasta vertaistukea perheelliset saavat toisilta perheellisiltä, jotka ymmärtävät arjen mutkat omakohtaisesti. Etenkin kun lapset olivat jo leikki-iässä koin jääväni vielä enemmän ulkopuolelle, mutta sekin on ymmärrettävää: lapsiperheillä on enemmän yhteistä muiden lapsiperheiden kanssa myös siinä mielessä, että lapset saavat toisistaan seuraa. Lapsettoman perheen kanssa on vähän vaikeampi yhdistää näitä seurustelun hyötyjä ;) .
Sanottakoon vielä sellainen asia, että olin kyllä kiinnostunut perheellisten asioista liittyivätpä ne jälkikasvuun, perhe-elämäänsä tai ihan muuhunkin ja pidän lapsista. Osaan myös olla lastenkin kanssa - itseasiassa nautin siitäkin, sehän on vaan plussaa perheenlisäystä saaneille kavereilleni :) .
No, onneksi kuulun silti edelleen heidän kaveripiiriinsä, mutta kenties roolini on hieman muuttunut. Mutta eikö se olekin elämän suola, että kehitymme emmekä jymähdä paikoilleen (ja jos lapsellisten mielestä ehkä jymähdin lapsettomuuteni vuoksi paikoilleen, niin kyllä heidän elämäänsä osallistuminen on minuakin kehittänyt monessa mielessä. Sen enempää ei nyt tässä omasta lapsettomuudestani. ).