ÄO ei ole yhtä kuin älykkyys

Allekirjoittanut on kouluaikoinaan ollut epäkelpo matematiikassa, mutta saanut kuviotesteistä tasaiseen tahtiin 10 pistettä mensan rajasta molempiin suuntiin (raja Cattelin testissä 24 hajonnalla lienee 148 pinnaa). Kielellisesti olen kyvykäs.

En vetele johtopäätöksiä puolestasi, mutta totean että, omalta osaltani empiriat viittovat siihen suuntaan, etteivät laskeminen ja palikoiden pyöritys ynnäydy yhteen, mistään synenergiasta puhumattakaan.

White Goodman kirjoitti:

Allekirjoittanut on kouluaikoinaan ollut epäkelpo matematiikassa, mutta saanut kuviotesteistä tasaiseen tahtiin 10 pistettä mensan rajasta molempiin suuntiin (raja Cattelin testissä 24 hajonnalla lienee 148 pinnaa). Kielellisesti olen kyvykäs.

En vetele johtopäätöksiä puolestasi, mutta totean että, omalta osaltani empiriat viittovat siihen suuntaan, etteivät laskeminen ja palikoiden pyöritys ynnäydy yhteen, mistään synenergiasta puhumattakaan.

Lue lisää

Eihän Mensankaan testissä mitään numeroita pyöritellä eikä funktioita ratkaista. Kyseinen testi mittaakin lähinnä loogista päättelykykyä ja sitäkin vain noin Mensan rajaan asti. Sen jälkeen testi muuttuu vain nopeusfaktorin mittaamiseksi helpoilla tehtävillä vaikka mielekkäämpää kai olisi selvittää testattavien kykyä ratkoa vaikeita tehtäviä reilussa koeajassa. Tämä kyky ei juurikaan korreloi nopeustekijän kanssa. Tässä mielessä Ravenin matriisit on jo luokkaa parempi testi kuin Cattell. Useissa maissa ei Cattellin pikapalikkatestiä edes käytetä Mensan sisäänheittotestinä vaan esim. kahta eri testiä: RAPM ja verbaalinen testi. Yhteistulos ratkaisee.

Älykkyystestit korreloivat koulumenestyksen, mutteivät myöhemmän urakehityksen kanssa. Korkea älykkyysosamäärä ei kohtalonomaisesti määrää ammattiinhakeutumista. Olennaisempia ovat suotuinen toimintaympäristö, oma motivaatio ja käsitys itsestä.

Älykkyystesteissä kysymyksiin on aina olemassa ennalta määritelty ainoa oikea vastaus. Oikeassa elämässä ala-asteelta lähtien opiskelijan eteen tulee avoimesti määriteltyjä ongelmia ja haasteita, jotka kysyvät taitoja muotoilla ongelmia. Tällaisten monimutkaisen ongelmanratkaisun taidoilla ja testiälykkyydellä välillä on vain etäinen suhde, jos suhdetta lainkaan (ks. J. Baron: Rationality and Intelligence. Cambridge, 1985).

Älykkyystestien avulla suoritetuissa tutkimuksissa saadut pistemäärät eri henkilöille eivät ole suhteutettavissa. Jos henkilön A pistemäärä on 100 ja B:n 150, B ei ole A:ta "150 % älykkäämpi" missään muussa kuin testin suppeassa määrässä kuvio- ja palikkaongelmia. On siis järjetöntä vertailla ihmisten henkisiä kykyjä vertaamalla heidän ÄO:iään. Tämä näin ohimennen sanottuna.

smurffili kirjoitti:

Älykkyystestit korreloivat koulumenestyksen, mutteivät myöhemmän urakehityksen kanssa. Korkea älykkyysosamäärä ei kohtalonomaisesti määrää ammattiinhakeutumista. Olennaisempia ovat suotuinen toimintaympäristö, oma motivaatio ja käsitys itsestä.

Älykkyystesteissä kysymyksiin on aina olemassa ennalta määritelty ainoa oikea vastaus. Oikeassa elämässä ala-asteelta lähtien opiskelijan eteen tulee avoimesti määriteltyjä ongelmia ja haasteita, jotka kysyvät taitoja muotoilla ongelmia. Tällaisten monimutkaisen ongelmanratkaisun taidoilla ja testiälykkyydellä välillä on vain etäinen suhde, jos suhdetta lainkaan (ks. J. Baron: Rationality and Intelligence. Cambridge, 1985).

Älykkyystestien avulla suoritetuissa tutkimuksissa saadut pistemäärät eri henkilöille eivät ole suhteutettavissa. Jos henkilön A pistemäärä on 100 ja B:n 150, B ei ole A:ta "150 % älykkäämpi" missään muussa kuin testin suppeassa määrässä kuvio- ja palikkaongelmia. On siis järjetöntä vertailla ihmisten henkisiä kykyjä vertaamalla heidän ÄO:iään. Tämä näin ohimennen sanottuna.

Lue lisää

Eli siis mielestäsi koulumenestys ei millään tavalla korreloi tulevan urakehityksen kanssa? Paskapuhetta...

Aika rankka väittämä. Tuota tuskin allekirjoittaa kovin moni. Jälleen tilanne on se, että yksittäistapauksissa voi menestyä urallaan ilman mainittavaa koulumenestystä. Kyseinen ei kuitenkaan todellakaan päde suuria ihmismassoja analysoitaessa.

Olet aivan oikeassa, ettei ÄO yksin määrää ammattiinhakeutumista. Niinhän nimenomaan en väittänytkään. Se on yksi vaikutin useiden muiden joukossa, tosin vahvahko sellainen.

"Jos henkilön A pistemäärä on 100 ja B:n 150, B ei ole A:ta "150 % älykkäämpi" missään muussa kuin testin suppeassa määrässä kuvio- ja palikkaongelmia. On siis järjetöntä vertailla ihmisten henkisiä kykyjä vertaamalla heidän ÄO:iään."

Onneksi olkoon! Olet ymmärtänyt asian ja toistelet sitä silti jokaisessa viestissäsi, vaikkei kukaan väitäkkään vastaan. Pointi on se, että tuo ÄO tosiaankin kertoo sen, että mikä on ks. henkilön matemaattis-looginen älykkyys. En ole kuullut kenenkään väittävän, että sillä tarkoitettaisiin "ihmisen henkisiä kykyjä". Tuollaistahan siis ei olla väitetty älykkäiden henkilöiden / Mensan toimesta. Ethän vain ole virheellisesti kuvitellut niin? ;)

Älykäs kirjoitti:

Eli siis mielestäsi koulumenestys ei millään tavalla korreloi tulevan urakehityksen kanssa? Paskapuhetta...

Aika rankka väittämä. Tuota tuskin allekirjoittaa kovin moni. Jälleen tilanne on se, että yksittäistapauksissa voi menestyä urallaan ilman mainittavaa koulumenestystä. Kyseinen ei kuitenkaan todellakaan päde suuria ihmismassoja analysoitaessa.

Olet aivan oikeassa, ettei ÄO yksin määrää ammattiinhakeutumista. Niinhän nimenomaan en väittänytkään. Se on yksi vaikutin useiden muiden joukossa, tosin vahvahko sellainen.

"Jos henkilön A pistemäärä on 100 ja B:n 150, B ei ole A:ta "150 % älykkäämpi" missään muussa kuin testin suppeassa määrässä kuvio- ja palikkaongelmia. On siis järjetöntä vertailla ihmisten henkisiä kykyjä vertaamalla heidän ÄO:iään."

Onneksi olkoon! Olet ymmärtänyt asian ja toistelet sitä silti jokaisessa viestissäsi, vaikkei kukaan väitäkkään vastaan. Pointi on se, että tuo ÄO tosiaankin kertoo sen, että mikä on ks. henkilön matemaattis-looginen älykkyys. En ole kuullut kenenkään väittävän, että sillä tarkoitettaisiin "ihmisen henkisiä kykyjä". Tuollaistahan siis ei olla väitetty älykkäiden henkilöiden / Mensan toimesta. Ethän vain ole virheellisesti kuvitellut niin? ;)

Lue lisää

Eka kirjoittaja totesi pelkistetysti jotakuinkin näin:

Jos X on älykkyys, Y koulumenestys ja Z uramenestys, korreloi X Y:n kanssa, muttei välttämättä Z:n kanssa.

Vastasit: "Eli siis mielestäsi koulumenestys ei millään tavalla korreloi tulevan urakehityksen kanssa?"

Huomasitko missä tapahtui fiba? Huomaat varmasti ettei ekassa tekstissä oletettu Z:n ja Y:n suhteen mitään suuntaan eikä toiseen, jolloin sanasi päätyivät varsin näkyvästi toisen suuhun.

På finska, tulit väittäneeksi että toinen väitti jotain mitä ei väittänyt. Peruskämmi, ei mitää hazardia, mutta kandee olla skarppina jos haluaa kohentaa vaikutelmaansa.

White Goodman kirjoitti:

Eka kirjoittaja totesi pelkistetysti jotakuinkin näin:

Jos X on älykkyys, Y koulumenestys ja Z uramenestys, korreloi X Y:n kanssa, muttei välttämättä Z:n kanssa.

Vastasit: "Eli siis mielestäsi koulumenestys ei millään tavalla korreloi tulevan urakehityksen kanssa?"

Huomasitko missä tapahtui fiba? Huomaat varmasti ettei ekassa tekstissä oletettu Z:n ja Y:n suhteen mitään suuntaan eikä toiseen, jolloin sanasi päätyivät varsin näkyvästi toisen suuhun.

På finska, tulit väittäneeksi että toinen väitti jotain mitä ei väittänyt. Peruskämmi, ei mitää hazardia, mutta kandee olla skarppina jos haluaa kohentaa vaikutelmaansa.

Lue lisää

"Huomasitko missä tapahtui fiba? Huomaat varmasti ettei ekassa tekstissä oletettu Z:n ja Y:n suhteen mitään suuntaan eikä toiseen, jolloin sanasi päätyivät varsin näkyvästi toisen suuhun."

Olitpa tarkkanäköinen, mutta ikävä kyllä myös väärässä(kannattaa miettiä syvemmin, ennenkuin alkaa viisastelemaan): Jos älykkyys vaikuttaa positiivisesti koulumenestykseen ja koulumenestys vaikuttaa positiivisesti urakehitykseen, niin silloin myös voidaan sanoa älykkyyden vaikuttavat urakehitykseen, tosin välillisesti.

Esimerkki: joku on hyväpalkkaisessa työssä, josta saa paljon rahaa ja aikoo ostaa mersun. Eli X = hyvä työpaikka, Y = raha, Z = mersu. Alkup. mukaan hyvä työpaikka korreloi rahan kanssa, mutta ei mersun kanssa. Mielestäni hyvä työpaikka korreloi mersun kanssa, koska se on suoraan syy/seuraus suhteessa tähän.

Eli alkup. väitti, että älykkyys ja urakehitys eivät korreloi keskenään. Jos tälläinen tilanne olisi, niin silloin ei voisi väittää koulumenestyksenkään vaikuttavat urakehitykseen, koska koulumenestykseen vaikuttaa positiivisesti älykkyys.

Olet oikeassa, että alkup. ei suoraan sanonut, että y ja z eivät korreloisi keskenään. Hänen esittämänsä väite oli kuitenkin yllä mainitsemiltani osin ristiriitainen, joten hänen mielipiteensä edellytti, että y ja z eivät voisi korreloida keskenään.

Oma mielipiteeni on se, että älykkyys korreloi hyvän urakehityksen kanssa sekä suoraan, että välillisesti. Välillisesti siten, että koulumenestyksestä on hyötyä urakehityksen kannalta.

Please, älkää takertuko tuohon "työ, raha ja mersu"-esimerkkiin. Se on vaan erimerkki...

Älykäs kirjoitti:

"Huomasitko missä tapahtui fiba? Huomaat varmasti ettei ekassa tekstissä oletettu Z:n ja Y:n suhteen mitään suuntaan eikä toiseen, jolloin sanasi päätyivät varsin näkyvästi toisen suuhun."

Olitpa tarkkanäköinen, mutta ikävä kyllä myös väärässä(kannattaa miettiä syvemmin, ennenkuin alkaa viisastelemaan): Jos älykkyys vaikuttaa positiivisesti koulumenestykseen ja koulumenestys vaikuttaa positiivisesti urakehitykseen, niin silloin myös voidaan sanoa älykkyyden vaikuttavat urakehitykseen, tosin välillisesti.

Esimerkki: joku on hyväpalkkaisessa työssä, josta saa paljon rahaa ja aikoo ostaa mersun. Eli X = hyvä työpaikka, Y = raha, Z = mersu. Alkup. mukaan hyvä työpaikka korreloi rahan kanssa, mutta ei mersun kanssa. Mielestäni hyvä työpaikka korreloi mersun kanssa, koska se on suoraan syy/seuraus suhteessa tähän.

Eli alkup. väitti, että älykkyys ja urakehitys eivät korreloi keskenään. Jos tälläinen tilanne olisi, niin silloin ei voisi väittää koulumenestyksenkään vaikuttavat urakehitykseen, koska koulumenestykseen vaikuttaa positiivisesti älykkyys.

Olet oikeassa, että alkup. ei suoraan sanonut, että y ja z eivät korreloisi keskenään. Hänen esittämänsä väite oli kuitenkin yllä mainitsemiltani osin ristiriitainen, joten hänen mielipiteensä edellytti, että y ja z eivät voisi korreloida keskenään.

Oma mielipiteeni on se, että älykkyys korreloi hyvän urakehityksen kanssa sekä suoraan, että välillisesti. Välillisesti siten, että koulumenestyksestä on hyötyä urakehityksen kannalta.

Please, älkää takertuko tuohon "työ, raha ja mersu"-esimerkkiin. Se on vaan erimerkki...

Lue lisää

Kun ei olettanut niin ei olettannut. Teit saman fiban uudestaan.

Näkymättömiä pisteitä (ja oivaltamisen iloa) jos kekkaat miksi asian on oltava näin. Tätä en oleta (on yliopistotason juttuja), mutten pidä ollenkaan mahdottomana että sen keksit, kun olet kivasti jo funtsinut koko kuviota. Kyse on muotopuolesta, ei substanssista (sisällöllisistä seikoista). Sun tarvitsee peruuttaa alkuun.

White Goodman kirjoitti:

Kun ei olettanut niin ei olettannut. Teit saman fiban uudestaan.

Näkymättömiä pisteitä (ja oivaltamisen iloa) jos kekkaat miksi asian on oltava näin. Tätä en oleta (on yliopistotason juttuja), mutten pidä ollenkaan mahdottomana että sen keksit, kun olet kivasti jo funtsinut koko kuviota. Kyse on muotopuolesta, ei substanssista (sisällöllisistä seikoista). Sun tarvitsee peruuttaa alkuun.

Lue lisää

...saada nenilles, myönnä pois.

Edellinen oli oikeessa, turhaa enää selittelet... ;)

Älykäs kirjoitti:

"Huomasitko missä tapahtui fiba? Huomaat varmasti ettei ekassa tekstissä oletettu Z:n ja Y:n suhteen mitään suuntaan eikä toiseen, jolloin sanasi päätyivät varsin näkyvästi toisen suuhun."

Olitpa tarkkanäköinen, mutta ikävä kyllä myös väärässä(kannattaa miettiä syvemmin, ennenkuin alkaa viisastelemaan): Jos älykkyys vaikuttaa positiivisesti koulumenestykseen ja koulumenestys vaikuttaa positiivisesti urakehitykseen, niin silloin myös voidaan sanoa älykkyyden vaikuttavat urakehitykseen, tosin välillisesti.

Esimerkki: joku on hyväpalkkaisessa työssä, josta saa paljon rahaa ja aikoo ostaa mersun. Eli X = hyvä työpaikka, Y = raha, Z = mersu. Alkup. mukaan hyvä työpaikka korreloi rahan kanssa, mutta ei mersun kanssa. Mielestäni hyvä työpaikka korreloi mersun kanssa, koska se on suoraan syy/seuraus suhteessa tähän.

Eli alkup. väitti, että älykkyys ja urakehitys eivät korreloi keskenään. Jos tälläinen tilanne olisi, niin silloin ei voisi väittää koulumenestyksenkään vaikuttavat urakehitykseen, koska koulumenestykseen vaikuttaa positiivisesti älykkyys.

Olet oikeassa, että alkup. ei suoraan sanonut, että y ja z eivät korreloisi keskenään. Hänen esittämänsä väite oli kuitenkin yllä mainitsemiltani osin ristiriitainen, joten hänen mielipiteensä edellytti, että y ja z eivät voisi korreloida keskenään.

Oma mielipiteeni on se, että älykkyys korreloi hyvän urakehityksen kanssa sekä suoraan, että välillisesti. Välillisesti siten, että koulumenestyksestä on hyötyä urakehityksen kannalta.

Please, älkää takertuko tuohon "työ, raha ja mersu"-esimerkkiin. Se on vaan erimerkki...

Lue lisää

Tietokilpailun eka vihje (5 pistettä): kyseinen moga liittyy korrelaation ja kausaalisuuden käsitteisiin. Mikä virhe tulkinnassa on tehty niiden suhteen vastineessa Smurffilin kirjoitukseen pari pykälää ylempänä?

Kilpailu on avoin kaikille tietäjille

White Goodman kirjoitti:

Tietokilpailun eka vihje (5 pistettä): kyseinen moga liittyy korrelaation ja kausaalisuuden käsitteisiin. Mikä virhe tulkinnassa on tehty niiden suhteen vastineessa Smurffilin kirjoitukseen pari pykälää ylempänä?

Kilpailu on avoin kaikille tietäjille

Lue lisää

Korrelointi on väistämätöntä jos korrelointi on selkeästi merkittävä.
Kausaalisuus on luonnollinen syy-seuraus suhde.
Ei voi väittää näiden lakien vastaisesti.

A. ensimmäinen väite.
B. toinen väite.

A. väittää korrelaation vastaisesti. B. tulkitsee väärää väittämää. Se ei nyt haittaa, koska mielikuvista ja mielipiteistä voi aina keskustella...

A. esittää itseasiassa ajatuksen ammatin ja kykyjen ristiriidan muissa olosuhteissa. B. esittää kykyjen ja ammatin yhteisseuraamuksen.

Ajatukset eivät kohtaa, koska:
A. puhuu asiasta: jokainen on elämässä ulkoisten olosuhteiden tuote.
B. puhuu asiasta: elämässä jokainen on omien kykyjensä tuote.

White Goodman kirjoitti:

Kun ei olettanut niin ei olettannut. Teit saman fiban uudestaan.

Näkymättömiä pisteitä (ja oivaltamisen iloa) jos kekkaat miksi asian on oltava näin. Tätä en oleta (on yliopistotason juttuja), mutten pidä ollenkaan mahdottomana että sen keksit, kun olet kivasti jo funtsinut koko kuviota. Kyse on muotopuolesta, ei substanssista (sisällöllisistä seikoista). Sun tarvitsee peruuttaa alkuun.

Lue lisää

Sinun viesteistäsi voisi analysoida seuraavaa: Ensimmäinen kommenttisi tuli niin suurella itsevarmuudella, että oli varmaan kova isku huomata olleensa väärässä. Sen jälkeen alkoi selittely, jolla yrität korjata virheesi, ei tosin ole enää korjattavissa. Olisi kannattanut laittaa tuossa sun toisessa viestissä, että mikä kohta tarkkaan ottaen minun kommenteissani meni sinun mielestäsi väärin. Menetit uskottavuutesi silloin, kun käytit kommenttia: "Näkymättömiä pisteitä (ja oivaltamisen iloa) jos kekkaat miksi asian on oltava näin." Tuo kuuluu teini-ikäisten keskustelustrategioihin tyyliin "en jaksa kertoa jos et kerta ymmärrä". Hivenen tyylitön...

Ei haittaa, vaikka joskus onkin väärässä. Nyt sattui vain olemaan sinun vuorosi.

Tosin, ei tällä palstalla voi suoraan väittää oikeata tai väärää - on vain ihmisten mielipiteitä asioista.

Älykäs kirjoitti:

Sinun viesteistäsi voisi analysoida seuraavaa: Ensimmäinen kommenttisi tuli niin suurella itsevarmuudella, että oli varmaan kova isku huomata olleensa väärässä. Sen jälkeen alkoi selittely, jolla yrität korjata virheesi, ei tosin ole enää korjattavissa. Olisi kannattanut laittaa tuossa sun toisessa viestissä, että mikä kohta tarkkaan ottaen minun kommenteissani meni sinun mielestäsi väärin. Menetit uskottavuutesi silloin, kun käytit kommenttia: "Näkymättömiä pisteitä (ja oivaltamisen iloa) jos kekkaat miksi asian on oltava näin." Tuo kuuluu teini-ikäisten keskustelustrategioihin tyyliin "en jaksa kertoa jos et kerta ymmärrä". Hivenen tyylitön...

Ei haittaa, vaikka joskus onkin väärässä. Nyt sattui vain olemaan sinun vuorosi.

Tosin, ei tällä palstalla voi suoraan väittää oikeata tai väärää - on vain ihmisten mielipiteitä asioista.

Lue lisää

Mokasi on, että tulkitsit Smurfillin tekstiä omien premissiesi pohjalta. Tämä tarkoittaa, että päätit mitä mieltä hän oli asioista riippumatta siitä, mitä hän sanoi. Täytit tyhjät kohdat oman ajatusrakennelmasi palikoilla, kuin ne olisivat ainoat vaihtoehdot.

Tällöin ajattelurakennelmasi on malliltaan kuin korttitalo, joka pysyy kasassa vain jos näkökulmasi on ainoa mahdollinen (eli oikea). Kyse on tautologiasta, joka pyörii kehää: ”Olen oikeassa, koska tiedän miten asiat ovat. Tästä seuraa, että tiedän mitä toinen tarkoittaa sillä että jättää sanomatta”. Tekemällesi virheelle on nimi: sitä kutsutaan naturalistiseksi virhepäätelmäksi. Tyydyttääkö vastaus sinua?

Loppuun vielä pari sanaa korrelaatiosta:
”Oma mielipiteeni on se, että älykkyys korreloi hyvän urakehityksen kanssa sekä suoraan, että välillisesti. Välillisesti siten, että koulumenestyksestä on hyötyä urakehityksen kannalta.”

Korrelaatiota on vain yhdenlaista. Ei sii ole olemassa suoraa ja välillistä korrelaatiota. Kaikki korrelaatio on tilastollista, eli välillistä. Se mikä on suoraa, on nimeltään kausaalisuutta ja nämä kaksi ajatusta menevät ajattelussasi vielä aivan ristiin. Korrelaatio ei tarvitse lainkaan kausaalisuutta esiintyäkseen. Ihmisiähän hukkuu eniten silloin kun syödään eniten jäätelöä, mutta tämä tuskin johtuu jäätelöstä.

Sanon vielä loppuun että jos olet alle 18-vuotias, olet hyvin saanut ajateltua asioita ja vaikutat fiksulta nuorelta. Hivenen aggressiivinen ote ja nimimerkkisi kielivät sellaisesta epävarmuudesta, joka liittynee ikään, enkä katso sitä pahalla. Lopettelen omalta osaltani jutustelut tähän viestiin, mutta toivotan hyvää jatkoa sinulle.

White Goodman kirjoitti:

Tietokilpailun eka vihje (5 pistettä): kyseinen moga liittyy korrelaation ja kausaalisuuden käsitteisiin. Mikä virhe tulkinnassa on tehty niiden suhteen vastineessa Smurffilin kirjoitukseen pari pykälää ylempänä?

Kilpailu on avoin kaikille tietäjille

Lue lisää

Tästähän sikisi kiinnostava väittelyketju. Alla oma tulkintani koko ketjusta:

"Älykkyys on pikemminkin yksilön osaamisen ja ympäristön haasteiden suhde kuin yksilön kiinteä ominaisuus." Alkup. väite
"älykkäämmillä (matemaattis-loogis) ihmisillä on taipumuksena kouluttautua paremmin. Tämä taas edestauttaa siihen, että ammatinvalinta kohdistuu ns. arvostetumpiin ammatteihin" Nimimerkki Älykkään kommentti.
"Älykkyystestit korreloivat koulumenestyksen, mutteivät myöhemmän urakehityksen kanssa" Alkup. kommentti Älykkään vastaukseen.
"Eli siis mielestäsi koulumenestys ei millään tavalla korreloi tulevan urakehityksen kanssa? Paskapuhetta..." Älykkään kommentti alkup. vastaukseen.
"Jos X on älykkyys, Y koulumenestys ja Z uramenestys, korreloi X Y:n kanssa, muttei välttämättä Z:n kanssa. Huomaat varmasti ettei ekassa tekstissä oletettu Z:n ja Y:n suhteen
mitään suuntaan eikä toiseen." White Goodmanin kommentti.

Viestiketjun kulku:

Smurffili aloitti keskustelun ja käsitteli kirjoituksessaan näkemystään älykkyydestä. Huomioitavaa on, että alkup. ei verrannut kirjoituksessaan älykkyyttä, koulumenestystä ja urakehitystä keskenään eikä esittänyt mielipiteitä niiden keskinäisestä korreloinnista.

Älykäs vastaa ja ottaa vastauksessaan esille älykkyyden, koulumenestyksen ja ammatinvalinnan keskinäisen korreloinnin. Samalla esittää syys/seurausketjun älykkyys-koulumenestys-ammatinvalinta.

Alkup. vastaa, että hänen mielestään älykkyys (älykkyystestit) korreloivat koulumenestyksen kanssa, mutteivat urakehityksen kanssa.

Älykäs vastaa ja olettaa vastauksessaan, että alkup. mielestä koulumenestys ja urakehitys eivät korreloi keskenään. Tämä oletus on täysin perusteltu, koska alkup. vastaa ÄLYKKÄÄN ESITTÄMÄÄN VÄITTEESEEN eli syy/seuraus ketjuun älykkyys-koulumenestys-ammatinvalinta.

Lyhykäisyydessään alkup. aloittaa keskustelun, joka sitten jatkuu keskustelulla älykkyyden-koulumenestyksen-ammatinvalinnan keskinäisestä korreloinnista.

Koko keskustelu eteni hyvin, asiat tulkittiin oikein. Mielestäni White Goodmanin kommentti ei ollut järkevä.

White Goodman kirjoitti:

Mokasi on, että tulkitsit Smurfillin tekstiä omien premissiesi pohjalta. Tämä tarkoittaa, että päätit mitä mieltä hän oli asioista riippumatta siitä, mitä hän sanoi. Täytit tyhjät kohdat oman ajatusrakennelmasi palikoilla, kuin ne olisivat ainoat vaihtoehdot.

Tällöin ajattelurakennelmasi on malliltaan kuin korttitalo, joka pysyy kasassa vain jos näkökulmasi on ainoa mahdollinen (eli oikea). Kyse on tautologiasta, joka pyörii kehää: ”Olen oikeassa, koska tiedän miten asiat ovat. Tästä seuraa, että tiedän mitä toinen tarkoittaa sillä että jättää sanomatta”. Tekemällesi virheelle on nimi: sitä kutsutaan naturalistiseksi virhepäätelmäksi. Tyydyttääkö vastaus sinua?

Loppuun vielä pari sanaa korrelaatiosta:
”Oma mielipiteeni on se, että älykkyys korreloi hyvän urakehityksen kanssa sekä suoraan, että välillisesti. Välillisesti siten, että koulumenestyksestä on hyötyä urakehityksen kannalta.”

Korrelaatiota on vain yhdenlaista. Ei sii ole olemassa suoraa ja välillistä korrelaatiota. Kaikki korrelaatio on tilastollista, eli välillistä. Se mikä on suoraa, on nimeltään kausaalisuutta ja nämä kaksi ajatusta menevät ajattelussasi vielä aivan ristiin. Korrelaatio ei tarvitse lainkaan kausaalisuutta esiintyäkseen. Ihmisiähän hukkuu eniten silloin kun syödään eniten jäätelöä, mutta tämä tuskin johtuu jäätelöstä.

Sanon vielä loppuun että jos olet alle 18-vuotias, olet hyvin saanut ajateltua asioita ja vaikutat fiksulta nuorelta. Hivenen aggressiivinen ote ja nimimerkkisi kielivät sellaisesta epävarmuudesta, joka liittynee ikään, enkä katso sitä pahalla. Lopettelen omalta osaltani jutustelut tähän viestiin, mutta toivotan hyvää jatkoa sinulle.

Lue lisää

Kuten joku jo kommentoikin, äly-koulutus-ammatti –keskustelussa Smurffili kommentoi minun esittämääni väitteeseen eikä toisinpäin. Esittämäni väite/kommentti sisälsi idean ks. syy/seurausketjusta. Smurffili esitti näkemyksensä älyn ja koulutuksen korreloinnista, mutta kielsi älyn ja ammatin välisen korreloinnin. Kyseinen näkemys ei sopinut syy/seurausketjuuni, jolloin oli olemassa ristiriita, jonka ilmoitin. En näe mitään ongelmaa.

Mielestäni on täysin normaalia, että tulkitaan toisen henkilön tekstiä/sanomisia omien argumenttien pohjalta – sitä kutsutaan esim. nimeltä keskustelu tai väittely. Itse tunnut kuuluvan ns. sivustakommentoivien uljaaseen kastiin; Kaltaistesi kommentit olisivat ok, mutta normaalisti ne sisältävät tekstiä oikeinkirjoituksesta, sivistyssanojen käytöstä, keskustelun rakenteesta yms. itse keskustelun kannalta toissijaisista asioista. No, jostakin se itsetunnon pönkitys täytyy saada... Tyydyttikö vastauksesi? Ei tyydyttänyt, vastauksesi ei ollut kovinkaan järkevä ja koko tautologia selityksesi perustuu yhteen teksteistäni löytämääsi ”virheeseen” (siis virhe sinun mielestäsi). Lisäksi ajatusrakennelmani ei kaadu, vaikka tuon kiistanalaisen kohdan poistaisi kokonaan.

Pakko kommentoida ajatuksiasi korrelaatiosta: Tuo jäätelö –hukkuminen vertaus muistuttaa suuresti erästä netissä olevaan korrelaatioesimerkkiä:) Seuraavana suora lainaus ks. lähteestä:
”Osittaiskorrelaatio on kahden muuttujan välinen korrelaatio, kun yhden tai useamman muuttujan vaikutus on poistettu (vakioitu). Tämä voidaan tehdä myös laskemalla muuttujien korrelaatio kolmannen tekijän osajoukoissa. Esimerkiksi jäätelon kulutus ja hukkumiskuolemien määrä korreloivat voimakkaasti. Muuttujien välinen korrelaatio johtuu siitä, että molemmat korreloivat lämpötilan kanssa. Sisällöllisesti mielekäs korrelaatio saadaan laskemalla osittaiskorrelaatio jäätelön kulutuksen ja hukkumiskuolemien määrän välillä, kun lämpötilan vaikutus on poistettu”.

Väitit, että suoraa korrelaatiota kutsutaan kausaalisuudeksi: Kausaalisuutta ei ikinä pidä päätellä korrelaation perusteella. Korrelaatio voidaan matemaattisesti laskea, mutta korrelaation olemassaolosta ei pidä vielä päätellä kausaalisuutta.

Kootusti voin loppuun sanoa, että edelleenkin esität hyvin suurella itsevarmuudella asioita, jotka eivät pidä paikkaansa. Myös kommenttisi korrelaatiosta ja kausaalisuudesta hivenen ontuvat. Yrität antaa itsestäsi viisaan vaikutelman, mutta koska teet asiavirheitä, koko vaikutelma luhistuu omaan mahdottomuuteensa. Seuraavalla kerralla, muuta tyyliäsi kohteliaampaan suuntaan, ole vähemmän itsetietoinen ja opiskele kotiläksysi käyttämistäsi termeistä kunnolla. Saat varmasti aikaan ihan järkeviä kommentteja pienellä harjoittelulle, ihan niinkuin me kaikki muutkin.

Lähinnä teksteistäsi tulee mieleen tilanne, että joku normaali, mutta hivenen itsetunnon pönkitystä tarvitseva, henkilö on lukenut sivistyssanakirjaa ja haluaa päteä sitten keskustelussa. Tätä teoriaa tukee myös se, että et ota osaa itse keskusteluun vaan kommentoit keskustelun yleistä muotoa, termien käyttöä tms.

Hyvää juhannusta!!

Seuraaja kirjoitti:

Tästähän sikisi kiinnostava väittelyketju. Alla oma tulkintani koko ketjusta:

"Älykkyys on pikemminkin yksilön osaamisen ja ympäristön haasteiden suhde kuin yksilön kiinteä ominaisuus." Alkup. väite
"älykkäämmillä (matemaattis-loogis) ihmisillä on taipumuksena kouluttautua paremmin. Tämä taas edestauttaa siihen, että ammatinvalinta kohdistuu ns. arvostetumpiin ammatteihin" Nimimerkki Älykkään kommentti.
"Älykkyystestit korreloivat koulumenestyksen, mutteivät myöhemmän urakehityksen kanssa" Alkup. kommentti Älykkään vastaukseen.
"Eli siis mielestäsi koulumenestys ei millään tavalla korreloi tulevan urakehityksen kanssa? Paskapuhetta..." Älykkään kommentti alkup. vastaukseen.
"Jos X on älykkyys, Y koulumenestys ja Z uramenestys, korreloi X Y:n kanssa, muttei välttämättä Z:n kanssa. Huomaat varmasti ettei ekassa tekstissä oletettu Z:n ja Y:n suhteen
mitään suuntaan eikä toiseen." White Goodmanin kommentti.

Viestiketjun kulku:

Smurffili aloitti keskustelun ja käsitteli kirjoituksessaan näkemystään älykkyydestä. Huomioitavaa on, että alkup. ei verrannut kirjoituksessaan älykkyyttä, koulumenestystä ja urakehitystä keskenään eikä esittänyt mielipiteitä niiden keskinäisestä korreloinnista.

Älykäs vastaa ja ottaa vastauksessaan esille älykkyyden, koulumenestyksen ja ammatinvalinnan keskinäisen korreloinnin. Samalla esittää syys/seurausketjun älykkyys-koulumenestys-ammatinvalinta.

Alkup. vastaa, että hänen mielestään älykkyys (älykkyystestit) korreloivat koulumenestyksen kanssa, mutteivat urakehityksen kanssa.

Älykäs vastaa ja olettaa vastauksessaan, että alkup. mielestä koulumenestys ja urakehitys eivät korreloi keskenään. Tämä oletus on täysin perusteltu, koska alkup. vastaa ÄLYKKÄÄN ESITTÄMÄÄN VÄITTEESEEN eli syy/seuraus ketjuun älykkyys-koulumenestys-ammatinvalinta.

Lyhykäisyydessään alkup. aloittaa keskustelun, joka sitten jatkuu keskustelulla älykkyyden-koulumenestyksen-ammatinvalinnan keskinäisestä korreloinnista.

Koko keskustelu eteni hyvin, asiat tulkittiin oikein. Mielestäni White Goodmanin kommentti ei ollut järkevä.

Lue lisää

Tuossa ylempää tulikin viimeisimpänä Älykkään kommentoitua sitä, että aiheesta kirjoittelu on pyörinyt viestinnän tulkinnassa, eikä sisällössä.
Sinänsä mielenkiintoista loogista palikointia.. (:

Aiheen sisältö sinänsä ajatuksia herättävä.
Tyo älykkyys-koulutus-ammatti.
Jos lähtököhtaisesti Smurfili haluaa kyseenalaistaa piintyneitä ajattelutapoja näiden liittymisestä toisiinsa, niin kysymyksiä nousee mieleeni.

Ensinnäkin arvot yhteiskunnissa. Suomalainen; länsimäinen ajattelutapa korostaa koulutusta ja sitä kautta saatavaa asemaa juuri ammatin kautta.
Älykkyys ei suoranaisesti tätä toteuta, mutta varmasti vahvistaa tämän tyyppisten tavoitteiden saavuttamista.
Merkittävänä vaikuttajana esim. politiikassa tai yritysjohtana voinee toimia ainoastaan myös älynlahjoiltaan selkeästi palikkatesteissä pärjäävä henkilö, koska vastuu ja työn kuva edellyttää myös kapasitettia niiden hoitamiseen.
Siinä mielessä tässä keskustelussa arvioidun ja puhutun älykkyyden tukeminen ja etsiminen tukee myös yhteiskunnan rakenteita, koska ilman sen nostamista ja myöskin arvostamista pyörät eivät pyörisi.
(Eli en väitä, että ollaan väitetty esittämääni ed. olevaa ajatusta vastaan, kunhan vain jatkan ajatuksia..

ja jatkan, enkä puhu enää Smurffilin aloituksen ÄO:n monitulkinnaisuudesta...)

Toisena asiana heräsi mieleeni tyytyväisyys.
Tämä koskee yksilöä, joka myöskin omien lähtökohtiensa ja olosuhteiden myötä ohjautuu elämässä. Se on jo käynytkin selville, että älykkyys ja ammatti ovatkin monimutkainen vaikutussuhde, johon ei löydy suurelle osalle ihmisiä kuitenkaan selvää rationaalista kaavaa - ainakaan tämän älykkyys-koulutus-ammatti korrelointien(..sanotaan nyt kuitenkin(: ) kautta.
Tuskin kuitenkaan jokainen tälläisten älyn valtanormitusten (viit. länsimainen arvostus) mukaisesti alykäs henkilökään haluaisi olla Nokian pääjohtaja tai suuntautua vaikkapa solubiologian -tutkijan uralle. Tyytyväisyys voi muodostua yksinkertaisesti työelämässä työn sisäistetystä, itselle merkittävästä tarkoituksesta tai monista muista työn olosuhteista. Jollekin Mensan 185 älykkäälle metsurin työ voi olla vilpittömästi lopullinen haave..
Sanoisin itsekin, että moni 8-16 työ kelpaisi minulle vallanmainiosti, koska minulla on silloin aikaa esim. perheelle tai monille muille intresseille.

Toisaalta.. omien kykyjen tiedostaminen haastaa työelämässäkin ja hakee niille mahdollisuuksien mukaan vastinetta, joiden toteuttamiseksi ja panostamiseksi joutuu sitten arvioimaan mikä on riittävän merkittävää itselle tai mihin tyytyy.

jh- kirjoitti:

Tuossa ylempää tulikin viimeisimpänä Älykkään kommentoitua sitä, että aiheesta kirjoittelu on pyörinyt viestinnän tulkinnassa, eikä sisällössä.
Sinänsä mielenkiintoista loogista palikointia.. (:

Aiheen sisältö sinänsä ajatuksia herättävä.
Tyo älykkyys-koulutus-ammatti.
Jos lähtököhtaisesti Smurfili haluaa kyseenalaistaa piintyneitä ajattelutapoja näiden liittymisestä toisiinsa, niin kysymyksiä nousee mieleeni.

Ensinnäkin arvot yhteiskunnissa. Suomalainen; länsimäinen ajattelutapa korostaa koulutusta ja sitä kautta saatavaa asemaa juuri ammatin kautta.
Älykkyys ei suoranaisesti tätä toteuta, mutta varmasti vahvistaa tämän tyyppisten tavoitteiden saavuttamista.
Merkittävänä vaikuttajana esim. politiikassa tai yritysjohtana voinee toimia ainoastaan myös älynlahjoiltaan selkeästi palikkatesteissä pärjäävä henkilö, koska vastuu ja työn kuva edellyttää myös kapasitettia niiden hoitamiseen.
Siinä mielessä tässä keskustelussa arvioidun ja puhutun älykkyyden tukeminen ja etsiminen tukee myös yhteiskunnan rakenteita, koska ilman sen nostamista ja myöskin arvostamista pyörät eivät pyörisi.
(Eli en väitä, että ollaan väitetty esittämääni ed. olevaa ajatusta vastaan, kunhan vain jatkan ajatuksia..

ja jatkan, enkä puhu enää Smurffilin aloituksen ÄO:n monitulkinnaisuudesta...)

Toisena asiana heräsi mieleeni tyytyväisyys.
Tämä koskee yksilöä, joka myöskin omien lähtökohtiensa ja olosuhteiden myötä ohjautuu elämässä. Se on jo käynytkin selville, että älykkyys ja ammatti ovatkin monimutkainen vaikutussuhde, johon ei löydy suurelle osalle ihmisiä kuitenkaan selvää rationaalista kaavaa - ainakaan tämän älykkyys-koulutus-ammatti korrelointien(..sanotaan nyt kuitenkin(: ) kautta.
Tuskin kuitenkaan jokainen tälläisten älyn valtanormitusten (viit. länsimainen arvostus) mukaisesti alykäs henkilökään haluaisi olla Nokian pääjohtaja tai suuntautua vaikkapa solubiologian -tutkijan uralle. Tyytyväisyys voi muodostua yksinkertaisesti työelämässä työn sisäistetystä, itselle merkittävästä tarkoituksesta tai monista muista työn olosuhteista. Jollekin Mensan 185 älykkäälle metsurin työ voi olla vilpittömästi lopullinen haave..
Sanoisin itsekin, että moni 8-16 työ kelpaisi minulle vallanmainiosti, koska minulla on silloin aikaa esim. perheelle tai monille muille intresseille.

Toisaalta.. omien kykyjen tiedostaminen haastaa työelämässäkin ja hakee niille mahdollisuuksien mukaan vastinetta, joiden toteuttamiseksi ja panostamiseksi joutuu sitten arvioimaan mikä on riittävän merkittävää itselle tai mihin tyytyy.

Lue lisää

Kiva, että taas jatketaan "oikeaa keskustelua". Aihe eksyi välillä vähän vikasuunnalle:)

"esim. politiikassa tai yritysjohtana voinee toimia ainoastaan myös älynlahjoiltaan selkeästi palikkatesteissä pärjäävä henkilö, koska vastuu ja työn kuva edellyttää myös kapasiteettia niiden hoitamiseen"

Mielestäni kommenttisi on todella hyvä ja kuvaa erinomaisesti vallitsevaa tilannetta. Ihmisellä täytynee olla tietty älyllinen taso, jotta voisi toimia määrätyissä tehtävissä /määrätyllä tasolla. Ammatillisen tason noustessa myös vaativuusaste kohoaa. Työn vaativuuden kasvaessa korostuvat vahvasti mm. nopeaa päätöksentekokyky, maalaisjärki, looginen ajattelukyky, matemaattiset taidot, nopea päättelykyky, tilanteen nopea hahmottaminen yms. Monet em. asioista ovat juuri niitä, joilla kuvataan matemaattis-loogista älykkyyttä eli ÄO:lla mitattavaa älykkyyttä. Toki tarvitaan myös esim. ihmissuhdetaitoja yms.

Tyytyväisyyteen liittyen olen myös kanssasi samoilla linjoilla. Henkilön tyytyväisyys ei ole ammatista (ammattinimikkeestä) kiinni. Voi olla tyytyväinen/onnellinen olipa sitten toimitusjohtaja tai rakennusmies. Toisaalta tässäkin uskoisin pätevän sen, että onnellisuuteen vaikuttavia asioita on useita (parisuhde, terveys, sukulaiset, kaverit, perhe, raha, luonne, tuuri, ikä, ammatti yms.) ja ihmiset ovat erilaisia.

Nykyään rahan merkitys onnellisuudessa on korostunut tai oikeastaan sitä korostetaan (osittain median ja länsimaisen yhteiskunnan toimesta). Vanha sananlasku sanoo, että raha ei tee ketään onnelliseksi. On joskus sanottu, että oikeampi muoto olisi: Raha ei tee onnelliseksi, mutta siitä on pirun paljon hyötyä onnellisuuden tavoittelussa.

Henkilökohtainen mielipiteeni edelliseen on, että raha itsessään ei tee onnelliseksi, mutta on helpompi olla onnellinen/onneton rikkaana, kuin köyhänä. Kyllä mersussa on parempi istua kuin ladassa. Samoin omakotitalo on talvella mukavampi, kuin teltta.

Nyky-yhteiskunnassa ihmisien uraa korostetaan liikaa. Eläminen on kääntynyt päälaelleen, sillä ennen käytiin töissä, jotta voitaisiin kustantaa eläminen. Nykyään on tärkeintä työ ja sitten muu elämä, mikäli aikaa jää. Suuntaus ei ole kovin hyvä.

Älykäs kirjoitti:

Kiva, että taas jatketaan "oikeaa keskustelua". Aihe eksyi välillä vähän vikasuunnalle:)

"esim. politiikassa tai yritysjohtana voinee toimia ainoastaan myös älynlahjoiltaan selkeästi palikkatesteissä pärjäävä henkilö, koska vastuu ja työn kuva edellyttää myös kapasiteettia niiden hoitamiseen"

Mielestäni kommenttisi on todella hyvä ja kuvaa erinomaisesti vallitsevaa tilannetta. Ihmisellä täytynee olla tietty älyllinen taso, jotta voisi toimia määrätyissä tehtävissä /määrätyllä tasolla. Ammatillisen tason noustessa myös vaativuusaste kohoaa. Työn vaativuuden kasvaessa korostuvat vahvasti mm. nopeaa päätöksentekokyky, maalaisjärki, looginen ajattelukyky, matemaattiset taidot, nopea päättelykyky, tilanteen nopea hahmottaminen yms. Monet em. asioista ovat juuri niitä, joilla kuvataan matemaattis-loogista älykkyyttä eli ÄO:lla mitattavaa älykkyyttä. Toki tarvitaan myös esim. ihmissuhdetaitoja yms.

Tyytyväisyyteen liittyen olen myös kanssasi samoilla linjoilla. Henkilön tyytyväisyys ei ole ammatista (ammattinimikkeestä) kiinni. Voi olla tyytyväinen/onnellinen olipa sitten toimitusjohtaja tai rakennusmies. Toisaalta tässäkin uskoisin pätevän sen, että onnellisuuteen vaikuttavia asioita on useita (parisuhde, terveys, sukulaiset, kaverit, perhe, raha, luonne, tuuri, ikä, ammatti yms.) ja ihmiset ovat erilaisia.

Nykyään rahan merkitys onnellisuudessa on korostunut tai oikeastaan sitä korostetaan (osittain median ja länsimaisen yhteiskunnan toimesta). Vanha sananlasku sanoo, että raha ei tee ketään onnelliseksi. On joskus sanottu, että oikeampi muoto olisi: Raha ei tee onnelliseksi, mutta siitä on pirun paljon hyötyä onnellisuuden tavoittelussa.

Henkilökohtainen mielipiteeni edelliseen on, että raha itsessään ei tee onnelliseksi, mutta on helpompi olla onnellinen/onneton rikkaana, kuin köyhänä. Kyllä mersussa on parempi istua kuin ladassa. Samoin omakotitalo on talvella mukavampi, kuin teltta.

Nyky-yhteiskunnassa ihmisien uraa korostetaan liikaa. Eläminen on kääntynyt päälaelleen, sillä ennen käytiin töissä, jotta voitaisiin kustantaa eläminen. Nykyään on tärkeintä työ ja sitten muu elämä, mikäli aikaa jää. Suuntaus ei ole kovin hyvä.

Lue lisää

Älykäs kirjoitti mm:
..Ihmisellä täytynee olla tietty älyllinen taso, jotta voisi toimia määrätyissä tehtävissä /määrätyllä tasolla.".. Toki tarvitaan myös esim. ihmissuhdetaitoja yms."

"..Henkilön tyytyväisyys ei ole ammatista (ammattinimikkeestä) kiinni...Toisaalta tässäkin uskoisin pätevän sen, että onnellisuuteen vaikuttavia asioita on useita (parisuhde, terveys, sukulaiset, kaverit, perhe, raha, luonne, tuuri, ikä, ammatti yms.) ja ihmiset ovat erilaisia.."

"..Nykyään rahan merkitys onnellisuudessa on korostunut.. : Raha ei tee onnelliseksi, mutta siitä on pirun paljon hyötyä onnellisuuden tavoittelussa."

"Nyky-yhteiskunnassa ihmisien uraa korostetaan liikaa. Eläminen on kääntynyt päälaelleen, sillä ennen käytiin töissä, jotta voitaisiin kustantaa eläminen. Nykyään on tärkeintä työ ja sitten muu elämä, mikäli aikaa jää. Suuntaus ei ole kovin hyvä."

Tullaan siis kehälle, jossa paras tapa saavuttaa onnellisuus tapahtuu vain menestymisen myötä. Ja tämä edellyttää koulutusta, jonka kautta palkkapussi voisi olla paksu hyvän ammatin myötä.
Tämän mukaanhan meitä ohjataan ja osin ohjaudumme tai ainakin haluaisimme ohjautua..
Ja oletuksen, että äly luo tälle edellytykset, voi sitten tulkita jopa ihmisiä eriarvoistavaksi, ainakin meidän yhteiskunnassamme... (..no tämä jo toinen juttu)

Emme tosin ole vaikkapa Afrikkalainen yhteiskunta, jos menestymisen ja arvostuksen mittarit ovat käsittääksni toisenlaiset siellä, missä suuri osa ihmisistä elää. Kylissä ja niiden tapaisissa yhteisöissä elämänkokemusta arvostetaan tärkeänä, luonollisena tekijänä samalla suhteutuen yksilön asemaan. Vielä tuoreempana elävä heimo- ja perhekeskeinen kulttuuri, joka Suomessa on jo hiipumassa, tarvitsee ja nostaa luonnostaan elämästä viisastuneita, vastuuseen kykeneviä yksilöitä. Ja sitten vaikkapa saavutetun heimopäällikön asemaan kuuluu etuisuuksia, jotka ko. kulttuurin mittapuun mukaan voisi verrata täällä Mersuun.
Onnellisuus, tyytyväisyys tässä luokittuu kuitenkin jotenkin toisin kuin me Suomessa ajattelemme. Esim. menestyminen ei ole yksilöllinen saavutus, vaan yhteisön etu, jossa yksilön onnellisuus syntyy yhteisön hyvinvoinnin ja tyytyväisyyden myötä.

Tämä, jotenkin alkuperäinen aihe meidän älykkyys käsityksistämme liittyy mielestäni osiltaan myös oman yhteiskuntamme rakenteisiin.

.. Ja kesäloma alkaa.!! jippaaaa..
Hyvää juhannusta kaikille täällä olijoille..
JH

Älykäs kirjoitti:

Kiva, että taas jatketaan "oikeaa keskustelua". Aihe eksyi välillä vähän vikasuunnalle:)

"esim. politiikassa tai yritysjohtana voinee toimia ainoastaan myös älynlahjoiltaan selkeästi palikkatesteissä pärjäävä henkilö, koska vastuu ja työn kuva edellyttää myös kapasiteettia niiden hoitamiseen"

Mielestäni kommenttisi on todella hyvä ja kuvaa erinomaisesti vallitsevaa tilannetta. Ihmisellä täytynee olla tietty älyllinen taso, jotta voisi toimia määrätyissä tehtävissä /määrätyllä tasolla. Ammatillisen tason noustessa myös vaativuusaste kohoaa. Työn vaativuuden kasvaessa korostuvat vahvasti mm. nopeaa päätöksentekokyky, maalaisjärki, looginen ajattelukyky, matemaattiset taidot, nopea päättelykyky, tilanteen nopea hahmottaminen yms. Monet em. asioista ovat juuri niitä, joilla kuvataan matemaattis-loogista älykkyyttä eli ÄO:lla mitattavaa älykkyyttä. Toki tarvitaan myös esim. ihmissuhdetaitoja yms.

Tyytyväisyyteen liittyen olen myös kanssasi samoilla linjoilla. Henkilön tyytyväisyys ei ole ammatista (ammattinimikkeestä) kiinni. Voi olla tyytyväinen/onnellinen olipa sitten toimitusjohtaja tai rakennusmies. Toisaalta tässäkin uskoisin pätevän sen, että onnellisuuteen vaikuttavia asioita on useita (parisuhde, terveys, sukulaiset, kaverit, perhe, raha, luonne, tuuri, ikä, ammatti yms.) ja ihmiset ovat erilaisia.

Nykyään rahan merkitys onnellisuudessa on korostunut tai oikeastaan sitä korostetaan (osittain median ja länsimaisen yhteiskunnan toimesta). Vanha sananlasku sanoo, että raha ei tee ketään onnelliseksi. On joskus sanottu, että oikeampi muoto olisi: Raha ei tee onnelliseksi, mutta siitä on pirun paljon hyötyä onnellisuuden tavoittelussa.

Henkilökohtainen mielipiteeni edelliseen on, että raha itsessään ei tee onnelliseksi, mutta on helpompi olla onnellinen/onneton rikkaana, kuin köyhänä. Kyllä mersussa on parempi istua kuin ladassa. Samoin omakotitalo on talvella mukavampi, kuin teltta.

Nyky-yhteiskunnassa ihmisien uraa korostetaan liikaa. Eläminen on kääntynyt päälaelleen, sillä ennen käytiin töissä, jotta voitaisiin kustantaa eläminen. Nykyään on tärkeintä työ ja sitten muu elämä, mikäli aikaa jää. Suuntaus ei ole kovin hyvä.

Lue lisää

"Ihmisellä täytynee olla tietty älyllinen taso, jotta voisi toimia määrätyissä tehtävissä /määrätyllä tasolla. Ammatillisen tason noustessa myös vaativuusaste kohoaa. Työn vaativuuden kasvaessa korostuvat vahvasti mm. nopeaa päätöksentekokyky, maalaisjärki, looginen ajattelukyky, matemaattiset taidot, nopea päättelykyky, tilanteen nopea hahmottaminen yms."

Tarkoittaako tämä lauseesi, että älykkyys on suorassa yhteydessä nopeuteen? Tämän kuvan tekstistäsi saa..

Luin jonkun älykkyystutkijan netissä julkaiseman älykkyystestin ohessa olleen tekstin, jossa sanottiin että hitaus testissä voi johtua esim. huolellisuudesta; henkilö miettii korostuneen huolellisesti eri vaihtoehtoja, tai henkilöllä on heikko keskittymiskyky eikä siksi suoriudu tehtävistä nopeasti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita että henkilöllä ei voisi älyä olla. Tutkijan mukaan tällaiset ongelmat ovat erittäin vahingollisia, sillä niistä seuraa se että älykkyydestä ei saada oikeaa kuvaa.
Tämänkaltaisia ongelmia ajatellen kyseinen tutkija kehitti testin, jossa ei ole aikaa, mutta jonka kysymykset ovat erittäin vaikeita. Tehtäviä (haitallisen) huolellisesti tekevän ja keskittymiskyvyttömän on suuremman ajan puitteissa mahdollista näyttää hampaaansa päättelytehtävissä.
Kuitenkin, vaikka henkilö miettisi koko ikänsä tehtäviä, hän ei saa tehtäviin vastattua oikein mikäli hänellä ei ole riittävästi henkistä potentiaalia kunkin tehtävän ratkaisemiseen.

Testit, joissa ei ole aikaa mutta joiden tehtävien vaikeustaso on korkea, ovat tutkijan mukaan parhaita korkean älykkyyden mittareita.
Perinteiset ÄO-testit, joissa vaaditaan nopeutta mutta joiden tehtävät ovat helppoja, eivät usein sovellu enää korkean(140 ) älykkyyden mittaamiseen tarkasti.
Ihmiset, joilla on henkistä potentiaalia mutta jotka ovat hitaita, eivät välttämättä kykene suorittamaan tehtäviä riittävän nopeasti ja siten saavat kykyihinsä nähden kehnon tuloksen. Näin tosin on kaikilla hitailla ihmisillä, ei vain hitailla älykkäillä ihmisillä.

Myöskään muisti ei tutkijan mukaan ole mitenkään olennainen osa älykkyyttä, mutta on kuitenkin sitä mieltä että muistia tarvitaan älyn toimimiseksi.
Joissakin ÄO-testeissä on muisti-osio, joka vaikuttaa tulokseen. Tutkija painottaa, että tulokset vaihtelevat testeittäin riippuen siitä, mitä kukin testi mittaa. Voi olla, että henkilö saa muistia vaativasta ÄO-testistä esim. tuloksen 110, nopeutta korostavassa testissä 130 ja tehtävien vaikeutta korostavassa testissä 160.

Meni vähän alkuperäisen aiheen ohi, mutta haitanneeko tuo.

Älykkyyden tutkimuksen testiälykkyyttä koskeva suuntaus on väistymässä tieteessä.

Maallikoiden käsitysten kehitys laahaa jäljessä. Kulttuurimme ON juurtunut käsitys, että älykkyys on perinnöllistä, pysyvää ja helposti mitattavaa.

Ei itsestäänselvyyksiä kirjoitti:

Älykkyyden tutkimuksen testiälykkyyttä koskeva suuntaus on väistymässä tieteessä.

Maallikoiden käsitysten kehitys laahaa jäljessä. Kulttuurimme ON juurtunut käsitys, että älykkyys on perinnöllistä, pysyvää ja helposti mitattavaa.

Lue lisää

..kaikki!


ihminen on vähä älyinen olento! ei voi muuta sanoa

minna kirjoitti:

..kaikki!


ihminen on vähä älyinen olento! ei voi muuta sanoa

yrittävät todistaa toisilleen olevansa ihmisiä.
Johtaisiko ihmisten joukkoon pääseminen älykkyyden
vähenemiseen?

Ei itsestäänselvyyksiä kirjoitti:

Älykkyyden tutkimuksen testiälykkyyttä koskeva suuntaus on väistymässä tieteessä.

Maallikoiden käsitysten kehitys laahaa jäljessä. Kulttuurimme ON juurtunut käsitys, että älykkyys on perinnöllistä, pysyvää ja helposti mitattavaa.

Lue lisää

"Kulttuurimme ON juurtunut käsitys, että älykkyys on perinnöllistä, pysyvää ja helposti mitattavaa. "

Mun kulttuurissa se ei ainakaan ole mitään noista! Eikä varmasti monen muunkaan...

minna kirjoitti:

..kaikki!


ihminen on vähä älyinen olento! ei voi muuta sanoa

Vähä älyinen on siis varmaankin vähä-älyinen....